apua?

lintu - kissa yhdistelmä. monasti varmaan menee ihan hyvin mutta mihinkä se kissa karvoistaan pääsee jos jäävät keskenään kotiin. kun nuo kissat ovat aikuisia saattaa olla ettei ole heille helppoa opettaa yhteiseloa linnun kanssa.
Toki linnun voi viedä hoitajalle matkan ajaksi, mutta paikan vaihto voi olla linnulle todella stressaava toimenpide.

Kahden papukaijan omistajana haluan kertoa, että meillä ei juuri lomailla, eikä äkkilähdöt onnistu mitenkään. Papukaijaa ei saa jättää yksin esim. yön yli saatikka viikonlopuksi, ne ovat erittäin vaativia lemmikkejä ja vaativat seuraa, vapaana oloa ym..virikkeitä, asianmukaista perheen ulkopuolista hoitajaa on lähes mahdoton löytää ja ison linnun kuskaaminen jonnekkin hoitopaikkaan häkkeineen päivineen mahdoton ajatus. Mieti todellakin hartaasti, otatko papukaijan, voin kertoa että työtä niissä riittää...

mikään ei muuttunut.

Perustelusi on hyvät ja joku vastasi että "kissat arveluttavat", mutta mikäli lintu on tarpeeksi iso, se ei ole ongelma.
Undulaatit ovat kieltämättä tarpeeksi pieniä kissan suuhun ja liian pieniä niiden kanssa leikkiäkseen. Sama koskee kanarianlintuja ja muita vastaavia lajeja. Neitokakadu alkaa olemaan jo tarpeeksi suuri, että kissa alkaa pitämään sitä liian vaarallisena ja isona. Kakadut ja arat ovat sitten jo ennemminkin hirveän kauhea ilmestys kissan silmälle - ne ovat isompia usein kuin kissa itse!

Itselläni oli kolme kissaa, kaksi silloin nuoria, ja akvaario. Kaiken tämän päälle ostin vielä neitokakadun.
Neitsykkä oli tottunut muihin eläimiin ja ihmisiin edellisessä kodissaan. Viikon se pysytteli häkissään ja pikkuhiljaa alkoi tottumaan uusiin rutiineihin, uusiin ihmisiin ja hajuihin. Kissat olivat hyvinkin kiinnostuneita linnusta ja olivat häkin päällä ja vieressä ja ympärillä pyörineet.

Kun neitsykkä tuli kädelle ja alkoi kiintymään minuun pari kuukautta myöhemmin, yhtenä iltana istuin ensimmäistä kertaa katsomassa televisiota linnun kanssa ja kissani hyppäsi sohvalle. Tietysti hetken kävi mielessä että hätistän kissan pois, mutta se vain lisäisi sen uteliaisuutta. Lisäksi kissa ei todellakaan näyttänyt vaanivan lintua vaan enemmän pelkäävän tai arastelevan sitä.. Kissani ovat sisäkissoja, joten saalistusta eivät ole harrastaneet.

Annoin kaverusten tutustua ja vain kerran kissa hitaasti vei käpälänsä ilman kynsiä läheltä lintua, mutta kun lintu nokkaisi takaisin, kissa menetti mielenkiintonsa.. Ajatteli olevan liian vaarallinen kaveri.. Ja ne suuret siivetkin.

Nykyään minulla on tuo neitokakadu ja sen kaksi kaveria vapaana kissojen kanssa, eikä ole kyllä kukaan niistä ikinä katsonut lintuja sillä silmällä, että vaanisi niitä.

Ensimmäisen puolenvuoden, ehkä vähän päälle pidin tarkkaan silmällä lintua. Pelkäsin jatkuvasti ja asetin köysiä kattoon, mihin lintu pääsee mutta kissat eivät. Lisäksi minulla on paljon kirjahyllyjä, joiden päälle kissat eivät voi päästä. Seinällä on myös tauluja, jonka päällä neitsykkä on myös istuskellut.
Nyt on pari vuotta (ehkä 3 tai neljäkin) mennyt ja kissat ja lintu ovat edelleen sovussa. Ongelmia ei ole tullut.

Yleensä ulkokissat ovat kissoja, joiden kanssa on parempi varoa. Sisäkissat eivät ole tottuneet saalistamiseen sillä saavat aina ruokaa eteensä, eivätkä he yleensä ole saaneet emoltaan vielä opetusta saalistamiseen ja vaikka se saalistaminen löytyy veristä, se yleensä kumoutuu aika hyvin.

Ehdottaisin ensimmäiseksi linnuksi neitokakadua / neitsykkä paria. En voi painottaa tarpeeksi mikäli haluat sosiaalista seuraa linnusta, HANKI SE KASVATTAJALTA! Ja joko vanhempi, käsikesy ja sosiaalinen yksilö, tai käsinruokittu poikanen (tosin joudut silti sitä vähän "kesyttämään" itsenäisesti, itseesi). Olen nimittäin kokenut eläinkuappa yksilön ja oli villi kuin mikäkin! Puri kun vei käden lähelle jne.
Itse suosin vanhempia, jo kauan ihmisten kanssa asuneita, täysin käsikesyjä ja sosiaalisia lintuja jotka tarvitsevat kodin ajanpuutteen tai yht'äkkisen allergian vuoksi.

Ja toisin kuin suuremmat papukaijat tai kakadut, neitokakadu voi jäädä helpommin täysin villiksi ja ihmistä inhoavaksi. Mm. arat ja papukaijat yleensä leimautuvat todella helposti ja ei paljoa vaadita niiden kesyttämiseen kun ne pienenä ostetaan. Mutta niissä on sitten muuta vaivaa jotka tarvitsevat aikaa.. Huutaminen, vieraiden ihmisten tai muiden perheenjäsenten vieroksuminen ja jopa hyökkäily heitä kohtaan ja yleensä tuhoamisentarve on hyvin kova.

Neitokakadut ovat suhteellisen yksinkertaisia mitä tulee sitten hoitoon. Kunhan ne ovat hyvin kesyjä. ovat yleisesti terveitä ja seuranhakuisia.. Kunhan ne on kesytetty oikein ja hyvin.

Matkustelusta sen verran, ettei se ole sen vaikeampaa lähteä matkalle kahden kissan ja akvaarion jäädessä kotiin, kuin kahden kissan, akvaarion JA linnun jäädessä kotiin. Täytyy vain hoitopaikka miettiä valmiiksi; onko sinulla mahdollisesti ystäviä jotka voivat ottaa linnun vähäksi aikaa hoitoon? Onko hyviä naapureita jotka suostuisivat sen tekemään? Ehkä perheenjäsenet? Kaikkein paras juttu olisi, kun lintuja kävisi joku säännöllisesti omassa talossasi joku hoitamassa, mielellään joku jonka lintu on ennenkin nähnyt. Tai peräti joku perheenjäsen asuisi vähän aikaa luonasi.

Tuskin olet ihminen, joka on KOKOAJAN poissa. Eli älä osta lintua ollenkaan, mikäli matkustelet esimerkiksi kerran kuussa ja olet päivät poissa jne. Se on jo liikaa. Kerran vuodessa, tai vielä parempi kerran parissa, voit käydä hyvin matkalla - niin ulkomailla kuin kotimaassakin.

On aika vähän hoitopaikkoja, mihin linnun voi hoitoon antaa. Meidän lintumme kanssa teimme viimeksi niin, että pidin pari päivää ennen matkaa samoja vaatteita. Kun lähdin viikon mittaiselle teneriffan matkalle, otin ne vaatteet pois (vanha t-paita ja olohousut) ja asetin ne yhdelle orrelle roikkumaan, lähelle ortta, jossa linnut häkissä ollessaan mielellään ovat. Niissä oli minun hajuani ja naapurin mukaan joka meillä niitä kävi hoitamassa, linnut olivat kiltisti. Vähän haastoivat riitaa kun ruokaa laittoi, mutta harvakseltaan huutelivat.
Voi sitä riemua kun tulin sitten takaisin :D

Tässä vinkit jotka omasta kokemuksesta kerroin. Toivottavasti auttoi edes vähän.

Itse taas haluaisin juurikin hoitaa jonkun toisen lintua, ja eiköhän muitakin halukkaita löytyisi. Minulla ei ole kokemusta muuta kuin koirista ja kaneista, mutta olisin valmis opettelemaan ja tutustumaan rauhassa yhdessä omistajan kanssa, hyvissä ajoin ennen hoidon tarvetta