Varmaan kaikki huomannut, että ollut hiljasta Lennyn julkasun suhteen. Nyt voi jo sanoa, että on täysin varmaa ettei Lennyäö julkasta syyskuun aikana kuten alustava arvio oli. Tosin no Debian ei ole koskaan antanut mitään tarkkaa lukkoonlyötyä julkasupäivää, vaikka tietty tavote olisikin ollut. Debian julkasee vasta sitten kun siihen ollaan valmiita, ja hyvä niin.
Tällä hetkellä julkasukriittisiä bukeja on jäljellä 269, noin 200 vähemmän kuin kuukausi sitten. Tosta voisi tehdä jonkinlaisen arvion, että julkasu voisi tapahtua loka-marraskuussa, jos bukien korjaamisvauhti pysyy vastaavana. Henkilökohtasesti mä pidän marraskuuta realistisempana kun lokakuuta.
Tietenkin vakaa julkasu sitten kun siihen ollaan valmiita ennemmin kuin väkisin julkasu keskeneräsenä.
Tällä hetkellä julkasukriittisiä bukeja on jäljellä 269, noin 200 vähemmän kuin kuukausi sitten. Tosta voisi tehdä jonkinlaisen arvion, että julkasu voisi tapahtua loka-marraskuussa, jos bukien korjaamisvauhti pysyy vastaavana. Henkilökohtasesti mä pidän marraskuuta realistisempana kun lokakuuta.
Tietenkin vakaa julkasu sitten kun siihen ollaan valmiita ennemmin kuin väkisin julkasu keskeneräsenä.
Vastaukset 151
Vanhimmat
Hyvä, että jotkut jakelut säilyvät vakaina eivätkä sorru haihatteluun ja hätäilyyn.
Tämä on hieman kaksipiippuinen juttu. Bugitonta softaa ei oikein ole. Kaikkia bugeja ei vaan välttämättä ole havaittu.. On todennäköistä, että löydetään uusia bugeja vielä silloin kun korjataan edellisiä.
Itse kyllä tykkään siitä, että julkaistaan valmista, mutta aikataulujen pitäisi myös pitää, koska siitä voi tulla softan käyttäjille isojakin turhia kustannuksia.
Oikea tapa varmaan olisi pysyä julkaisuaikatauluissa, mutta vastapainoksi tuo sitten uusiin versioihin sen verran maltillisesti uutta, että saadaan riittävällä laadulla tuote ulos kun pahasti myöhästyvä tuote voi olla ilmestyessään lahonnut vanhuuttaan kun maailma muuttuu ympärillä.
Ja mikä sitten on riittävä laatu.. Onko kummallinen tahmominen vielä hyväksyttävää tai pari typoa? Täydellistä jos yrittää saada niin ei tule ikinä valmiiksi tuossa mittakaavassa..
"Itse kyllä tykkään siitä, että julkaistaan valmista, mutta aikataulujen pitäisi myös pitää, koska siitä voi tulla softan käyttäjille isojakin turhia kustannuksia."
Ja sinustako sitten se sinun suosikkisi, ubuntu, muka tekee oikein kun julkasee jatkuvasti täysin bukisia raakileita? Pääasia, että julkastaan aikataulun mukasesti vähät siitä, vaikka koko systeemi on ihan hajalla? Tuoko sinusta sitten on muka oikea tapa? Bukisesta softastako sitten muka ei aiheudu kustannuksiafirmoille?
Esimerkiksi viime keväänä julkastu Ubuntu 8.04 oli täysi katastrofi, se ei vieläkään toimi kunnolla vaikka sille on julkastu korjauksia korjauksen päälle.
Kyllä Debianin tapa julkasta vasta kun siihen olaan valmiita on se oikea.
"Ja sinustako sitten se sinun suosikkisi, ubuntu, muka tekee oikein kun julkasee jatkuvasti täysin bukisia raakileita?"
No siis, lyhyen tuen versiot ja LTS versio ennen .1 -tasoa on käytännössä testingiä ja mutta ei tämä 8.04.1 eikä myöskään 6.06.1 mitenkään ihmeellisesti bugittaneet. Työpöytäkäytössä kyllä Debiania parempia kun ovat jokseenkin tuoreita.
Serveriversiot sitten on kehitetty Debianin -stable -haarasta mutta mukaan tulee vielä Canonicalin oma kehitys, tuotteistus ja laadunvalvonta päälle, sekä pitempi tuki tasaisten julkaisujen lisäksi.
"Pääasia, että julkastaan aikataulun mukasesti vähät siitä, vaikka koko systeemi on ihan hajalla?"
Et taas huomioi mitä kustannuksia siitä tulee jos vaikka pitäisi 1000 työasemaa päivittää ja jos aikataulut kusee niin tästä tulee kustannuksia. Oikea tapa on siis ottaa sen verran maltillisesti uusia ominaisuuksia, että ehditään testamaan aikataulussa kuntoon. En nyt sano, että Ubuntu olisi mitenkään loistavasti tätä hommaa hoitanut muuten kuin aikataulujen osalta, mutta tapa jolla kehittävät on kyllä selkeästi oikea. Kyllä minusta tässä 8.04:ssä olisi nuo Pulseaudio pelleilyt voitu jättää pois kun eivät olleet valmiita.
Debianin ongelma työpöytäkäytössä on ollut se, että olivat jo julkaistaessa niin vanhentunutta tavaraa, että sillä ei oikein saanut hommia tehtyä ja sama porukka joka käytti ennen Ubuntua Debiania, käytti usein Debianin testingiä.
Debianille kyllä kuitenkin sopii tuo nykyinen kehitysmalli hyvin. Se on kuitenkin selkeästi serverikäyttis ja enemmänkin jonkinlainen rakennussarja sille, että siitä jokainen voi vääntää mieleisensä helposti joten paremmin toimii tuo, että nuollaan niitä bugeja pitempään pois.
"Tämä on hieman kaksipiippuinen juttu. Bugitonta softaa ei oikein ole."
Ei olekaan, mutta se ei ole mikään perustelu laiminlyödä testausta sekä bukien korjaamista ja julkasta keskenerästä tuotetta orjallisesti epärealististen aikataulujen
mukaan kuten esimerkiksi Ubuntu tekee.
"Kaikkia bugeja ei vaan välttämättä ole havaittu.."
Kaikkia bukeja ei voida koskaan mitenkään havaita kehitysvaiheesa. Bukeja löytyy vielä julkaisun jälkeenkin. Mutta huolellisen testaamisen avulla voidaan systeemistä tehdä vakaa ja luotettavasti toimiva, mikä on tärkeää loppukäyttäjille.
"On todennäköistä, että löydetään uusia bugeja vielä silloin kun korjataan edellisiä."
Tottakai noin käykin. Mikäli ne löydetyt viat on niin vakavia, että ne haittaa ohjelman tai systeemin käyttöä tai toimintaa, tai mikäli ne aiheuttaa tietoturvaongelmia, niin ne viat pitää sitten korjata aivan samoin kuin aiemminkin löydetyt viat. Ei niitä uusia löydettyjä vikoja voi vain sivuuttaa. Aikataulusta lipsuminen on loppukäyttäjien kannalta paljon pienempi paha kuin vikojen korjaamatta jättäminen.
"Itse kyllä tykkään siitä, että julkaistaan valmista, mutta aikataulujen pitäisi myös pitää, koska siitä voi tulla softan käyttäjille isojakin turhia kustannuksia."
Mikään ei pakota ketään päivittämään uudempaan jakeluversioon ennen julkaisua. Itseasiassa yritykset usein lykkää ihan tarkotuksella päivittämistä vielä uuden käyttiksen julkasun jälkeenkin, ihan sama koskee Windowsin ja Linuxin käyttöä.
Suosittelen joskus sua käymään esimerkiksi jollakin ohjelmistotestauksen kurssilla. Softaa kehitettäessä testaaminen on erittäin tärkeää, Kaupallista softaa kehitettäessä julkasun jälkeen löydetyt bukit tulee konkreettisesti kalliiksi. Bukien korjaaminen on paljon halvempaa kehitysaikana, kuin loppukäyttäjien löytämien vikojen korjaaminen jälkikäteen. Saman bukin korjaaminen julkasun jälkeen on moninkertasesti kalliimpaa kuin ennen julkasua.
Vialliset ohjelmat aiheuttaa rahallista vahinkoa loppukäyttäjille ja vikojen korjaaminen julkaisun jälkeen tuo siis myös softafirmalle lisäkustannuksia jotka syö tulosta.
Julkaisun jälkeen löydetyt vakavat viat myös syö softatoimittajan mainetta. Ihan sama pätee opensource-puolella. Debianilla on luotettava maine sen takia, kun Debian tekee hyvää työtä kehitysaikana ja julkasee vakaita jakeluversioita. Esimerkiksi Ubuntu taas on tunnettu siitä, että julkasevat kyllä orjallisesti aikataulun mukaan lyhyen kehityskierron päätteeksi, mutta lopputulos on sitten kaikkea muuta kuin vakaa ja loppukäytäjät joutuu testaajan asemaan. Ja se ei ole hyväksyttävää, että loppukäyttäjät pistetään tekemään testaajien työ. Testaaminen ja bikien korjaaminen pitää tehdä mahdollisimman suurelta osin jo kehityksen aikana.
"kun pahasti myöhästyvä tuote voi olla ilmestyessään lahonnut vanhuuttaan kun maailma muuttuu ympärillä."
Tässä ei puhuta nyt kuin parin kuukauden viivästymisestä. Sillä ei ole yhtään mitään merkitystä. On täysin naurettavaa edes mainita moista. Lennyssä on tällähetkellä uusin julkaistu gnome jne ja muutenkin ohjelmat on ajantasalla, eli parilla kuukaudella ei ole mitään vaikutusta. Etch myöhästyi 4kk ja kehitys kesti yhteensä 22kk. Lennyn kohdalla on kestänyt vasta 18kk. Eli Etchiin verrattuna on varaa lipsua vaikka 4kk ja sittenkin oltaisiin vielä samoissa kehitysajoissa. Etchinkin ohjelmat on aivan hyvin anjantasalla edelleen. Ei ne tietenkään kaikki viimesimpiä verioita ole enää, mutta se on vain hyvä, koska uusimmat ohjelmat on niitä bukisimpia.
"Ja mikä sitten on riittävä laatu.. Onko kummallinen tahmominen vielä hyväksyttävää tai pari typoa?"
Et nyt kyllä oikeen taida tajuta mitä julkasukriittisellä bukilla tarkotetaan. RC-bukit ei ole esimerkiksi jotakin kosmeettisia vikoja, vaan sellaisia jotka haittaa käyttöä ja systeemin toimintaa. Ubuntussa päästetään testauksen laiminlyönnin takia läpi bukeja jotka aiheuttaa esimerkiksi ohjelmien kaatuilua, käyttiksen jumittelua, pakettien välisiä ristiriitoja jne. Näitä ei hyväksytä Debianissa vaan ne pyritään korjaamaan ennen julkasua.
"Täydellistä jos yrittää saada niin ei tule ikinä valmiiksi tuossa mittakaavassa."
Tietenkin pitää olla tietty raja sillä kuinka tiukat laatuvaatimujkset on muuten ei tosiaan koskaan tule valmista. Mutta tiukat laatuvaatimukset on kuitenkin loppukäyttäjän edun mukasta. Testaus ja laadunvarmistus on erittäin tärkeää kaikessa softakehityksessä, eikä sitä saa laiminlyödä.
"No siis, lyhyen tuen versiot ja LTS versio ennen .1 -tasoa on käytännössä testingiä ja mutta ei tämä 8.04.1 eikä myöskään 6.06.1 mitenkään ihmeellisesti bugittaneet."
Aijaa? Netti on täynnä juttua siitä miten Ubuntu 8.04 sekoili, jumitteli ja kaatuili ihmisillä ja tekee sitä edelleen. Päivittäminen sihen myös hajotti monet systeemit käyttökelvottomiksi. Ubuntun omat foorumit on täynnä 8.04:n haukkumista. Sitäpaitsi et oikeen tunnu käsittävän, ettei Ubuntun LTS-versioita ole testattu yhtään sen paremmin kuin muitakaan ubuntun versioita. LTS-versioiden kehityskierto on kestänyt sen saman 6kk kuin muidenkin versioiden. LTS tarkottaa long time supporttia, eli sitä että julkasu on tuettuna pidempään kuin muut julkasuversiot. LTS ei tarkota sitä, että julkasu olisi vakaampi kuin muut versiot. Eikä ne ole sen vakaampia. Itseasiassa 8..04:n kohdalla on puhuttu paljon, että Canonical mokasi pahasti ja heidän ei olisi pitänyt markkinoida 8.04:aa LTS:nä.
"Työpöytäkäytössä kyllä Debiania parempia kun ovat jokseenkin tuoreita."
Tuo on täyttä roskaa. Ensinnäkin esimerkiksi Lennyssä on uusin julkasitu Gnome, Gnome 2.22. Myös Etchissä on
"Serveriversiot sitten on kehitetty Debianin -stable -haarasta mutta mukaan tulee vielä Canonicalin oma kehitys, tuotteistus ja laadunvalvonta päälle"
Eikä ole. Tuo on silkka valhe. Ubuntun serveriversio ei todellakaan perustu Debianin stableen. Se perustuu ihan yhtälailla Debianin kehitysversioon kuin muutkin ubuntu-versiot. Ja 99% siitä työstä on kylläkin tehty Debianisa, Canonicalin osuus on ihan mitätön.
"Et taas huomioi mitä kustannuksia siitä tulee jos vaikka pitäisi 1000 työasemaa päivittää ja jos aikataulut kusee niin tästä tulee kustannuksia."
Miksi ne muka pitää päivittää etukäteen ennen julkasua? Monet yriykset ei päivitä koneitaan edes heti julkasun jälkeen vaan lykkäävät sitä ihan tarkotuksella ja seuraavat tilannetta hetken ennenkuin alkavat päivittämään. En kyllä ymmärrä millä perusteella julkasun viivästyminen muka siis aiheuttaisi kustannuksia.
Kustannuksia aiheuttaa se, jos päivityksessä huomataan että ne 1000 työasemaa on muuttunut epävakaiksi, päivitys ei ole onnistunut tai ne ohjelmat joilla pitäisi tehdä työtä kaatuilee.
"Kyllä minusta tässä 8.04:ssä olisi nuo Pulseaudio pelleilyt voitu jättää pois kun eivät olleet valmiita."
Kumma kun Debianissa toimii PulseAudio oikein hyvin, se toimi jo Etchissä hyvin. Tuo sanomasi on vain tekosyy jola peittelet Ubuntun testauksen laiminlyöntiä.
"Debianin ongelma työpöytäkäytössä on ollut se, että olivat jo julkaistaessa niin vanhentunutta tavaraa, että sillä ei oikein saanut hommia tehtyä"
Täyttä roskaa. Esimerkiksi Etch on edelleen hyvin ajantasalla. Et oikein tunnu käsittävän sitä, että ei Debianisa suinkaan ole ohjelmat siltä ajalta kun jakeluversion kehitys alkoi. Tilanne elää koko kehityskierron ajan aina jäädytykseen asti. Esimerkiski Lennyssä on tällähetkellä gnome 2.22 joka on uusin julkaistu Gnome. Ubuntussa Gnome 2.22 oli jo enenkuin se oli valmis, Debianiin se tuli sen jälkeen kun gnome 2.22 oli julkastu ja sitä oli jo ehditty testata.
Väite että Debianin työpöydän ohjelmilla ei muka pystyisi tekemään töitä on täyttä roskaa. ne ei ole niin vanhoja ja sitäpaitsi Debianin ohjelmat on hyvin testattuja ja vakaita, niillä siis nimenomaan voi tehdä töitä.
Kuvitteletko loppukäyttäjää lohduttavan se, että hänellä on uusin versio ohjelmasta vaikak Ubuntusa, jos ohjelma kaatuilee vähän väliä ja tehdyt työ menee hukkaan sen takia? Tuollainen aiheuttaa ylimäärästä työtä ja maksaa rahaa. Äläkä nyt vaan sano, että voihan sen työn tallentaa välillä, se ei ole mikään ratkasu. Töitä tehdään nimenomaan testatuilla ja vakailla ohjelmilla, eikä just julkastuilla bukisilla versioilla.
Näköjään jäi tuossa yhdessä kohtaa osa tekstistäni pois vahingossa. näin piti olla:
"Työpöytäkäytössä kyllä Debiania parempia kun ovat jokseenkin tuoreita."
Tuo on täyttä roskaa. Ensinnäkin esimerkiksi Lennyssä on uusin julkasitu Gnome, Gnome 2.22. Myös Etchissä on ihan täysin riittävän uudet ohjelmat.
"Sitäpaitsi et oikeen tunnu käsittävän, ettei Ubuntun LTS-versioita ole testattu yhtään sen paremmin kuin muitakaan ubuntun versioita. LTS-versioiden kehityskierto on kestänyt sen saman 6kk kuin muidenkin versioiden."
Tuntuvat LTS versioissa tuovan aavistuksen verran hillitymmin uusia juttuja ja kehittävät niitä lyhyen tuen versioissa tuotuja juttuja valmimmaksi (esim. tässä viimeisimmässä on Compiz nyt viimeistelty jo kuntoon) ja kehittävät tuotetta pitempään kun näistä julkaistaan muutaman kuukauden päästä se tuotantokäyttön tarkoitettu versio. En minä ole 8.04:ää käyttänyt missään, odotin kiltisti 8.04.1:n, tein puhdasasennuksen ja heitin pulseaudiot vittuun. Ei ole mitään ongelmia ollut missään koneessa mihin olen asentanut ja näitä on monta.
"Miksi ne muka pitää päivittää etukäteen ennen julkasua?"
Usein halutaan päivittää koneet ja ohjelmistot samalla kertaa, ja tätä halutaan ajoittaa esimerkiksi siihen kun porukkaa on kesälomilla ja jne. Myös tavalliset kaduntallaajat ajoittaa tietokoneen käyttämistä huoltosedällä, naapurin nörttipojalla tms. että samalla kertaa tekee asennukset, asentaa mokkulan ja jonkun uuden ohjelman yms. ettei tarvitse kokoajan olla säätämässä. Se, että julkaisuaikataulut pitää edes jonkinlaisella tarkkuudella, on merkittävä etu.
"Ubuntun serveriversio ei todellakaan perustu Debianin stableen."
No, tässä asiassa taodan olla väärässä. Google vastasi, että "stable foundation" mutta eipä se sano että olisi stable -haarasta. Väärinkäsitys minulta.
"Täyttä roskaa. Esimerkiksi Etch on edelleen hyvin ajantasalla."
On se kyllä. Kummasti vaan suurin osa Debianin käyttäjistä siirtyi aikoinaan Ubuntuun kun kyllästyivät odottamaan milloin se Sarge tulee ulos kun Woody oikeasti lahosi käsiin työpöytäkäytössä ja jengi raapi testingistä tuoreempia ohjelmia.
"Kuvitteletko loppukäyttäjää lohduttavan se, että hänellä on uusin versio ohjelmasta vaikak Ubuntusa, jos ohjelma kaatuilee vähän väliä ja tehdyt työ menee hukkaan sen takia?"
Kerro mikä ohjelma kaatuilee Ubuntussa? Tuolla väitteellä nyt vaan ei tunnu olevan mitään perää. 8.04.1 tuli startattua melkein heti kun tämä tuli ulos, kerran vai kaksi kertaa bootattu kernelipäivityksen takia eikä tämä ole mitään kaatuillut.
Debian ei loppukäyttäjää lohduta yhtään kun se mongertaa joka välissä englantia. Tämä jo yksistään rajaa Debianin käyttöä pois. On se serverissä ihan loistava 0€ budjetin vaihtoehdoksi. Tosin turhan lyhyt tuki.
"Suosittelen joskus sua käymään esimerkiksi jollakin ohjelmistotestauksen kurssilla. Softaa kehitettäessä testaaminen on erittäin tärkeää, Kaupallista softaa kehitettäessä julkasun jälkeen löydetyt bukit tulee konkreettisesti kalliiksi."
Käyty, ja juuri tällä hetkellä tienaan tekemällä tietokoneohjelmaa.
"Mikään ei pakota ketään päivittämään uudempaan jakeluversioon ennen julkaisua."
Ei tietenkään, mutta sitten voi tulla pakottava tarve vaihtaa käyttistä jos joku multimedia ei vaikka toimi kun on niin kivikautinen softa. Kas kun se maailma muuttuu kokoajan ja se on epärealistista käyttää maailman tappiin saakka samaa siksi kun on vakaa. Tällä perusteellahan voisi roikkua jossain Dossissa.. Ei kaatunu ja oli vakaa mutta tekikö sillä mitään nykymittapuun mukaan?
"Etch myöhästyi 4kk ja kehitys kesti yhteensä 22kk."
Aika lyhyt tuki. Ubuntu serveriä tuetaan 60kk.
"Näitä ei hyväksytä Debianissa vaan ne pyritään korjaamaan ennen julkasua."
Debianissa ei viimeeksi toiminu GCC:n manuaali, olivat paketin hukanneet johonkin. Kyllä, oli stable.
"Ubuntussa päästetään testauksen laiminlyönnin takia läpi bukeja jotka aiheuttaa esimerkiksi ohjelmien kaatuilua, käyttiksen jumittelua, pakettien välisiä ristiriitoja jne."
No kerro miten tälläinen buki nyt löytyisi vaikka tästä nyky Ubuntusta jos siinä sellainen on? Todennäköisesti löytyy sitten jos purkaa koko käyttiksen palasiksi säätää ja kasaa uudestaan mieleisistä palikoista mutta eipä tuota normaalikäytössä harrasteta. Debian on sitä varten.
"Testaus ja laadunvarmistus on erittäin tärkeää kaikessa softakehityksessä, eikä sitä saa laiminlyödä."
Edelleen odotan jotain konkreettista esimerkkiä niistä Ubuntun bugeista.
Hyvä esimerkki bugisena julkaistusta distrosta ykköstilaa pitää Ubuntu 8.04:n, surkein tekele mitä markkinoille on koskaan julkaistu muttku on kiire saada puolvuosittain uusi tekele ulos.
Debianilla ei ole mitään kiirettä julkaisulle ennenku bugit on korjattu, mainehan siinä menee.
on vanhaa paskaa tarjolla. Ei mulla ainakaa 8.04.1 ole bugittanut. Toista on openSUSEn kanssa. Lenny ei edes asennu tähän koneeseen ja Etch on jostain muinaisista, eikä tunnista edes muistia oikein.
Uusimpaan koneeseen ei Debiania saa kirvelläkää, joku rautapuolen juttu, toi bugiubuntu menee mutta het julkaisun jälkeen siinä oli kaikenlaisia bugeja empä ole jaksanut sitä uudelleen kokeilla bukit on varmaan korjailtu.
Toi Debian pyys heti asennuksen alussa jotain ajuria mutt ei sille mikään tarjotuista kelvannut, en enää tarkkaan muista mistä oli kysymys, harmi itte pitäisin Debianista enemmän kuin tosta pimpelipompeliubuntusta.
Sähän puhut täysin käsittämättömiä.
" Kummasti vaan suurin osa Debianin käyttäjistä siirtyi aikoinaan Ubuntuun kun kyllästyivät odottamaan milloin se Sarge tulee ulos kun Woody oikeasti lahosi käsiin työpöytäkäytössä ja jengi raapi testingistä tuoreempia ohjelmia."
Tuoreemmat ohjelmat eivät tehneet mitään, mihin vanhemmatkaan eivät olisi kyenneet. Käyttäjän omasta halusta kiinni ympätä bugisia softia mukaan.
"Debian ei loppukäyttäjää lohduta yhtään kun se mongertaa joka välissä englantia. Tämä jo yksistään rajaa Debianin käyttöä pois."
Tsiisös. Ihan suomeksiko koodailet sitä Ubuntuasi ja suomen kielisiä manuaaleja lueskelet? Ymmärrettävää, jos kaikki mitä teet tapahtuu hiirellä klikkailemalla, mutta siihenkin on sopivampi OsX.
Koitas nyt mikki hiiri ymmärtää, että käyttöjärjestelmän toimivuus EI ole kiinni uusimmista _ohjelmista_, joilla ei ole mitään tekemistä itse käyttöjärjestelmän kanssa. Jos et osaa käyttää komentotulkkia, niin okei. Jos et osaa englantia, niin okei. Älä silti puhu asioista, joista et tiedä mitään.
Suoraansanoen minä en käsitä mihin sinä oikeen pyrit, Sä olet ollut ennenkin Debianin kimpussa. Tosin no sä olet ubuntu-fanaatikko. Mene jatkossa sodat-alueelle meuhkaamaan.
> Käyty, ja juuri tällä hetkellä tienaan
> tekemällä tietokoneohjelmaa."
Kommenttien perusteella ei siltä kyllä vaikuta. Suoraansanoen en usko väitettäsi.
> Ei tietenkään, mutta sitten voi tulla pakottava
> tarve vaihtaa käyttistä jos joku multimedia ei
> vaikka toimi kun on niin kivikautinen softa."
Anna nyt edes yksi ainut todellinen esimerkki mikä ei muka toimi, jos et siihen pysty ole hiljaa.
> Kas kun se maailma muuttuu kokoajan ja se on
> epärealistista käyttää maailman tappiin saakka
> samaa siksi kun on vakaa."
Kuka tässä nyt on mihinkään maailman tappiin mitään käyttämässä? Sulle kuitenkin ihan tiedoksi, minä olen käyttänyt Debiania 1998 lähtien ja aina stablea, sun väitteesi on kyllä ihan täyttä roskaa.
> "Etch myöhästyi 4kk ja kehitys kesti yhteensä 22kk."
> Aika lyhyt tuki. Ubuntu serveriä tuetaan 60kk."
Ensinnäkin tossa puhuttiin kehityskierron pituudesta eikä julkasun jälkeisestä tuesta. Ja toisekseen mitä sitten? Mitä iloa siitä pitkästä tuesta muka on, jos jakelu on julkasuhetkellä täysin bukinen kuten Ubuntun kohdalla on.
> Debianissa ei viimeeksi toiminu GCC:n manuaali,
> olivat paketin hukanneet johonkin. Kyllä, oli
> stable."
Ja mikähän manuaali ei muka toimi? Ensinnäkin gcc:n manuskat (esim gcc-4.3-doc) ei ole vapaita, niin hullulta kuin se tuntuukin. Eli ne paketit ei ole Debianin main-repossa vaan Debianin non-free repossa. Niiden manuskojen lisenssi ei ole vapaa, joten niitä ei voida Debianin main-repoon laittaa, mutta se ei ole mikään ongelma koska ne löytyy non-free:stä. Et ilmeisesti ole edes vaivautunut tarkistamaan onko ne siellä. Ja toisekseen, itse en ole tähän päivään mennessä törmännyt gcc manukan jok ei toimi sen jälkeen kun sen on koneelle asentanut.
"No kerro miten tälläinen buki nyt löytyisi vaikka tästä nyky Ubuntusta jos siinä sellainen on? Todennäköisesti löytyy sitten jos purkaa koko käyttiksen palasiksi säätää ja kasaa uudestaan mieleisistä palikoista mutta eipä tuota normaalikäytössä harrasteta."
Älä nyt viitsi, ei tarvitse lukea kuin tota Suomi24:n Ubuntu-aluetta niin siellä on vaikka kuinkla paljon juttua sellasista ongelmista joita eivakaassa Debianissa ole.
> on vanhaa paskaa tarjolla. Ei mulla ainakaa
> 8.04.1 ole bugittanut.
8.04.1:ssa on ihan yhtälailla paljon bukeja, se voi toimia hiukan vakaammin kuin 8.04 mutta mitä sitten? 8.04 on se mikä julkastiin. 8.04.1 on pelkkä julkaisun jälkeinen korjauspäivitys, joka jouduttiin tekemään, koska 8.04 oli niin toivottoman pahasti hajalla. Ubuntu 8.04, kuten muutkin ubuntun julkasuversiot, julkastiin täysin keskeneräsenä. Muun väittäminen on tarkotushakusta ihmisten harhaanjohtamista.
8.04 on kivuttomin Ubuntujulkaisu kohdallani, kaikki toimii kuin pitääkin.
Ja on paska puhetta tuo Ubuntun liian kiire julkaisutahti sillä kukaan ei vaadi päivittämään puolivuosittain! LTS versio!!!!
Mutta on hyvä, että Ubuntu tarjoaa uusita uutta puolivuosittain koska sitä janoavia on paljon, ei tarvi ootelle kuin Debiä että tuleekohan vai eikö tuu....
> Ja on paska puhetta tuo Ubuntun liian kiire
> julkaisutahti sillä kukaan ei vaadi
> päivittämään puolivuosittain!"
Se ei kyllä ole mitään paskapuhetta, eikä tuolla ole mitään tekemistä sen kanssa päivittääkö joku oman henkilökohtasen koneensa vai ei. Kyse on nyt siitä kuinka vakaa jakelu on julkastaessa. kuudessa kuukaudessa ei mitenkään ehdi testata systeemiä kunnolla, ja se näkyy ubuntun julkaisuissa. Kunnollinen testaaminen ottaa aikaa. Ubuntun 6kk välein tapahtuva julkasutahti on liian nopea, että systeemistä saataisiin korjattua viat.
"LTS versio!!!!"
LTS-versio ei ole yhtään sen vakaampi kuin muutkaan Ubuntu-versiot.
"Mutta on hyvä, että Ubuntu tarjoaa uusita uutta puolivuosittain"
Ainut vaan, että ne uusinta uutta olevat ohjelmat on sitten kaikki bukisimpia. Niitä ei ole vielä testattu klunnolla eikä niistä oe löydetty kuin murto-osa niistä vioista mitä niissä on. Uusimmat ohjelmaversiot on aina kaikkein bukisimpia.
"Tuoreemmat ohjelmat eivät tehneet mitään, mihin vanhemmatkaan eivät olisi kyenneet."
En käytellyt asilloin Debiania mutta sellainen aavistus, että multimedioiden kanssa on voinut olla ikävää.
"Koitas nyt mikki hiiri ymmärtää, että käyttöjärjestelmän toimivuus EI ole kiinni uusimmista _ohjelmista_, joilla ei ole mitään tekemistä itse käyttöjärjestelmän kanssa."
Debian on käyttöjärjestelmä.
"Jos et osaa käyttää komentotulkkia, niin okei. Jos et osaa englantia, niin okei. Älä silti puhu asioista, joista et tiedä mitään."
Yritätkö selittää, että työpöytäkäytön pitäisi herran vuonna 2008 olla englanninkielellä ja komentorivillä? No ei ihmekään jos olet pitänyt Debiania sopivana! Nykypäivänä nyt on tietokoneen käyttö HIEMAN monipuolisempaa..
"Tsiisös. Ihan suomeksiko koodailet sitä Ubuntuasi ja suomen kielisiä manuaaleja lueskelet?"
Käytän toki suomenkielellä, niinkuin valtaosa ihmisistä tässä maassa on käyttänyt tietokoneita viimeistään 90-luvun alkuhämäristä saakka. Luen toki sujuvasti englantia ja sitä nyt tarvitsee devvaushommissa välttämättä. Suomen kielellä on tietysti miellyttävämpi käyttää ja on helpompi antaa tukea.
"Suoraansanoen minä en käsitä mihin sinä oikeen pyrit, Sä olet ollut ennenkin Debianin kimpussa."
En minä ole mitään Debianin kimpussa. Oikaisen niitä höpöväitteitä, että Ubuntussa ohjelmat kaatuilisi jotenkin mystisesti kokoajan.
"Anna nyt edes yksi ainut todellinen esimerkki mikä ei muka toimi, jos et siihen pysty ole hiljaa."
En tiedä päteekö nykyisessä Debianissa. Sargen myöhästyminenhän siihen Ubuntuun ajoi porukkaa. Sellainen villi arvaus, että Debianin stablessa oli jotain Mplayeriä ja erilaisia desktop softia jostain kivikaudelta ja porukkaa vitutti raapia testingistä tuoreempia.
Nykyään Debian päivittyy kyllä useammin mutta toisaalta niin on tuen kestokin lyhentynyt.
"Mitä iloa siitä pitkästä tuesta muka on, jos jakelu on julkasuhetkellä täysin bukinen kuten Ubuntun kohdalla on."
Miksi hyökkäät kokoajan Ubuntun kimppuun ja selität satuja jostain käsittämättömästä bugisuudesta? Kumma kun en ole Ubuntussa niitä ihmeellisiä bugeja pahemmin näe.
Tuen kestolla on paljonkin väliä, sillä ei niitä koneita aina olla jatkuvasti vaihtamassa uudempiin käyttisversioihin. Siinä on ongelmia etenkin sitten jos on paljon softaa asennettu käyttiksen ulkopuolelta ja läjäpäin erilaisia lisälaitteita. Luulis nyt Microsoftin servicepäkit jotain opettaneen ja Microsoft testaa niitä varmaan enemmän kuin mikään toinen firma omia käyttisversioitaan.
"8.04.1:ssa on ihan yhtälailla paljon bukeja, se voi toimia hiukan vakaammin kuin 8.04 mutta mitä sitten? 8.04 on se mikä julkastiin. 8.04.1 on pelkkä julkaisun jälkeinen korjauspäivitys, joka jouduttiin tekemään, koska 8.04 oli niin toivottoman pahasti hajalla."
Ei 8.04 ole tarkoitettukaan tuotantokäyttöön kuin kiirellisissä tapauksissa. Eikä ole niitä lyhyen tuen versioitakaan. On vähä niinku testing. Ubuntun pitkän tuen käyttiksiin tulee aina se N kk päästä julkaisu jossa hommat on viimeistelty valmiiksi. Vähä niinku Windowsin SP1, ei sitä SP0 tasoa oteta tuotantokäyttöön ellei nyt ole ihan tajuton hoppu ja tehdä uusia asennuksia. Varmasti jos jostain 7.10:stä päivitti tähän niin ongelmia voi tullakin, kun Ubuntu on ensisijaisesti tarkoitettu että käytetään LTS versioita ja päivitetään LTS:stä toiseen sitten kun se SP1 -taso on ulkona. Kun sitten parin vuoden päästä klikkaan tuota päivitysnappia, sanon sitten kuinka pahasti Ubuntuporukka on mokannut päivityksen.
Ongelma nyt taitaa olla se, että Debian porukka lässyttää Ubuntun bugeista vaikka itse koittavat käyttää Ubuntua samalla tavalla kuin Debiania ja kuvittelee, että jonkun lyhyen tuen versio SP0 tason pitkän tuen versio olisi olevinaan sama kuin stable. Vaan kun se ei ole Debian ja Ubuntussa on ihan eri kuviot. Ei sitä päivitellä mielivaltaisesti eikä kaikkia julkaisuja ole tarkoitettukaan pomminvarmoiksi. Lyhyen tuen versiot on viimeisimmän tekniikan perässä juoksioille ka harrastajille tai jos siirrytään Ubuntuun muualta niin voi olla fiksua ottaa lyhyen tuen versio jos LTS on jo vanha ja siirtyy sitten vasta LTS:ssä normaaliin päivitysrytmiin. Myös vasta hankitun uuden raudan tapauksessa saattaa tulla poikkeustilanne, että otetaan lyhyen tuen versio käyttöön jos siinä tuoreempi tekniikka jolla toimis, että normaali päivitysrytmi ei pelitä.
Tuollaisia pieniä kompromisseja, että saadaan jokseenkin ajanmukaiset softat.
Kyllä minä suosittelen, että valittajat tekee puhdas asennuksen siitä Ubuntu 8.04.1:stä ja tutkii sitä sellaisena mitä se on eikä pelleile mitään. Debianin käyttäjät ei vaan nähtävästi tajua, että Ubuntu != Debian. Joka käyttiksellä on ihan omat kuvionsa.
"Kyse on nyt siitä kuinka vakaa jakelu on julkastaessa. kuudessa kuukaudessa ei mitenkään ehdi testata systeemiä kunnolla, ja se näkyy ubuntun julkaisuissa"
Mutta kun sitä LTS:ää ei ole tehty 6kk. Ubuntusta on kaksi LTS versiota ja molempia yhdistää se, että näiden kehitys on aloitettu 2v takaperin. Ennen LTS:ää julkaistaan kolme lyhyen tuen versiota välietappeina joissa kehitetään Ubuntun omaa tekniikkaa ja hinkataan hommia valmiiksi LTS:n. LTS:llä on muutakin eroa kuin pitempi tuki. Toki ne paketit on edelleen alunperin Debianista mutta näihin yhdistetään sitten se Canonicalin oma tuotekehitys joka käy Debianilta tulevista paketeista riippumatta.
Ubuntun ihan ensimmäisessä versiossa ei oikeastaan muuta eroa ollut Debianiin kuin teema ja se, että otettiin ne tuoreemmat ohjelmat kun Sargea ei kuulunut. Siihen on sitten tullut valtavasti lisää Debianista riippumatonta tekniikkaa kokoajan.
"Uusimmat ohjelmaversiot on aina kaikkein bukisimpia."
Itseasiassa tämä ei kyllä ole mikään sääntö. Sehän tarkoittaisi sitä, että ohjelmia ei kannattaisi päivittää etteivät mene bugisemmiksi..
"Mutta kun sitä LTS:ää ei ole tehty 6kk. Ubuntusta on kaksi LTS versiota ja molempia yhdistää se, että näiden kehitys on aloitettu 2v takaperin."
Ei muuten pidä paikkaansa. jokaikinen ubuntu julkasu pohjautuu sen hetkiseen Debianin unstableen. Unohdat nyt, tahallasi? aen, että ubuntuprojekti itse tukee vain noin 2000-3000 pakettia ja kaikki muut paketit on suoraan Debianin unstablesta uudelleen käännettyjä. Aivan sama pätee LTS-versioihin kuin muihinkin ubuntun julkasuversioihin.
"Itseasiassa tämä ei kyllä ole mikään sääntö. Sehän tarkoittaisi sitä, että ohjelmia ei kannattaisi päivittää etteivät mene bugisemmiksi.."
kyllä se nyt vaan on. ja käytännössä just niin on ettei kannata rynnätä päivittämään uusimpiin juuri julkastuihin versioihin ennenkuin niitä on ehditty kunnolla testata.
"Ei muuten pidä paikkaansa. jokaikinen ubuntu julkasu pohjautuu sen hetkiseen Debianin unstableen. Unohdat nyt, tahallasi?"
En minä tuota kiellä. Lopputulos ei kuitenkaan ole sama kuin Debianin unstable.
"aen, että ubuntuprojekti itse tukee vain noin 2000-3000 pakettia ja kaikki muut paketit on suoraan Debianin unstablesta uudelleen käännettyjä."
Ja Canonical panostaakin siihen, että tärkeimmät paketit toimii ja vastaa niistä itse. Lisäksi niitä LTS:iä ei säädetä 6kk vaan 9kk kun se valmis versio on todellakin se .1 -versio. Se nyt vaan on Debianin käyttäjien pelottelua, että Ubuntu olisi suunnattoman buginen kun loppukäyttäjälle bugeja ei vaan näy. Edelleenkin odotan esimerkkiä millä tavalla saan tämän Ubuntuasennuksen bugittamaan.
" Lisäksi niitä LTS:iä ei säädetä 6kk vaan 9kk kun se valmis versio on todellakin se .1 -versio."
Virallinen julkasu nyt kuitenkin on esim 8.04 eikä 8.04.1. 8.04.1 on korjauspäivitys. Jos asia olisi niin kun sinä sanot, niin virallinen julkasu olisi 8.04.1 eikä 8.04. Sun puheissa on nyt kyllä vähän selitelyn makua.
"Se nyt vaan on Debianin käyttäjien pelottelua, että Ubuntu olisi suunnattoman buginen kun loppukäyttäjälle bugeja ei vaan näy."
Ei se ole mitään pelottelua. Asian todistamiseen riittää yksinkertasesti näyttää nämä käyrät:
http://bugs.debian.org/release-critical/
Ubuntu 6.06 Dapperi oli selvästi ongelmattomampi kuin Ubuntu 8.04. No katsopas tuota punasta käyrää. Asialla on selvä yhteys. kesäkuussa 2006 punanen käyrä oli slvästi alempana kuin mitä se oli huhtikuussa 2008. Ei siis ole kovin vaikea päätellä, että Ubuntun julkasujen ongelmien määrä on suoraan verrannolinen Debian Unstablessa olevien vikojen määrään tietyllä hetkellä.
Ja toisekseen vertaapa sitä punasta käyrää Siniseen ja Vihreään käyrään. Ei ole mitään epäilystä, että Unstablessa on huomattavasti enemmän bukeja kuin Debianin testingissä tai stablessa. Ubuntun jokaikinen julkasu on siis takuuvarmasti älyttömän bukinen Debianin vakaisiin julkasiuihin verrattuna, se ei siis ole mitään pelottelua vaan fakta. Sinisestä käyrästä näklee, että bukeja löytyy vielä julkasun jälkeenkin, mutta Debian julkastaan sillon kun käyrä vihreä käy kutakuinkin nollassa.
"Virallinen julkasu nyt kuitenkin on esim 8.04 eikä 8.04.1. 8.04.1 on korjauspäivitys. Jos asia olisi niin kun sinä sanot, niin virallinen julkasu olisi 8.04.1 eikä 8.04. Sun puheissa on nyt kyllä vähän selitelyn makua."
Ei tuossa mitään selittelyä ole. Virallinen julkaisu oli 8.04 mutta ei se sen valmiimpi ollut kuin Vista ilman SP1:stä. Ja ei sitä nyt oikein tuotantokäyttöön oteta ennen SP1:stä. Ubuntulla on ihan sama kuvio. 8.04 oli enemmän ja vähemmän testingiä, samoin oli 6.06. Pitkän tuen versioissa bugeja sitten nuollaan huolellisemmin vielä 3kk lisää ja vakioidaan paketteja, sekä testataan sitä, että edellisestä LTS:stä käy päivitys sujuvasti.
Tuo on ihan normaali kehityssykli Ubuntulla eikä mikään korjauspäivitys. Vastaavasti Windowseilla sitten kehityssykli on hieman vastaava mutta siellä SP1 ajoitetaan sen mukaan kun uusi serveriversio on saatu ulos ja sitten uusi työasema- ja serverikäyttis on kehitelty hyvin yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi. Tästä syystä Vistan arviointi ennen ensimmäistä service packiä oli aivan liian ennenaikaista. Sekin on ihan oikeasti SP1:ssä vasta ihan vakaa ja valmis tuote.
Edelleenkin Debianhörhöt ei vaan tajua, että kaikilla käyttöjärjestelmillä kehityssykli ei ole sama! Jos noita haluaa Debian termeillä verrata niin Vista SP1, Ubuntu 8.04.1 ja Debian Etch stable ovat vertailukelpoisia. Vista SP0, Ubuntu 8.04 ovat testingiä. Kyllä, virallinen julkaisu ja tarkoitettu niille jotka on syystä tai toisesta ottamassa Ubuntu 8.04:n käyttöön aikaisin. Syitä voi olla monia. Kyllä sitä Vista SP0:aa otettiin myös tuotantokäyttöön joissakin yrityksissä jos näiden aikatauluun sopi paremmin siirtyä vähän etuajassa.
"Asian todistamiseen riittää yksinkertasesti näyttää nämä käyrät:
http://bugs.debian.org/release-critical/"
Ne on Debianin bugeja, ei Ubuntun. Kerro nyt joku sellainen häiritsevä bugi näistä mikä vaikuttaa Ubuntu 8.04.1:llä jos sellaisia on. Vaikka jossain joku bugi olisikin niin edelleenkin, pitää se softa saada joskus myös valmiiksi ettei se vanhene ja Canonicalin porukka on laskenut, tuolla sykillä saa loppukäyttäjää häiritsevät bugit nuoltua pois.
Ilmeisen oikeassa ovat kun ei ole mitään bugeja näkynyt etkä sinäkään ole mitään bugia edes maininnut. Lässytät vaa "mutku Debian unstable" mutta konkreettista esimerkkiä et ole osoittanut.
"kesäkuussa 2006 punanen käyrä oli slvästi alempana kuin mitä se oli huhtikuussa 2008."
Vaan kun Ubuntu 8.04 oli valmis vasta heinäkuussa 2008. Huomauttaisin myös siitä, että osa bugeista ei myöskään vaikuta Ubuntussa koska Ubuntua ei tehdä kaikille arkkitehtuureille. Kas kun niitä bugeja vähän lipsahtelee herkemmin muualle jos kehittäjällä on x86, niinkuin yleensä tuppaa olemaan.
"Ei tuossa mitään selittelyä ole."
Kyllä siinä on.
"Virallinen julkaisu oli 8.04 mutta ei se sen valmiimpi ollut kuin Vista ilman SP1:stä"
Virallisen julkasun kyllä pitäs olla huomattavasti vakaampi. Debianin virallinen julkaisu on heti alusta lähtien vakaa kuin kallio.
"Ne on Debianin bugeja, ei Ubuntun."
Voi jumalauta sun kanssas. Sä et tunnu alkuunkaan tajuavan sitä, että Ubuntu käyttää 99.9% suoraan Debian Unstablesta otettuja paketteja, joten NE ON MYÖS UBUNTUN BUKEJA.
Mutta sinähän olet kokoajan väittämässä sitäkin ettei ubuntu muka ole Linux. Eli kuka sun mielipietitäsi muka enää ottaa vakavasti?
"Vaan kun Ubuntu 8.04 oli valmis vasta heinäkuussa 2008."
No minkä helvetin takia se sitten julkastiin jo huhtikuussa? Eli siis sä myönnät, että Ubuntu julkastiin keskeneräsenä. Eikä siitä taatusti olla korjattu kuin murto-osa bukeista vieläkään. Huomaatko kun itse puhut itsesi pussiin. Ensin väität ettei ubuntu ole bukinen julkastaessa ja sitten alat selittää, että ei se virallinen julkasu ole valmis. Just sitähän tässä on sanottu, että ubuntu julkasee keskeneräsiä julkasuja.
"Edelleenkin Debianhörhöt ei vaan tajua, että kaikilla käyttöjärjestelmillä kehityssykli ei ole sama!"
Kyllä ihan varmasti tajuaa, Ubuntuhörhöt ei vaan tunnu tajuavan että se kehityssyklin pituus vaikutta siihen kuinka hyvin julkasuversio ehditään testata ennen julkasua. Ubuntuhörhöt ei tunnu käsittävän, että 6kk on liian lyhyt aika ja mitä enemmän aikaa käytetään sitä vakaampi systeemistä saadaan. Eikö se nyt ole itsestään selvää? Ainakin muille kuin ubuntuhörhöille se on.
"Jos noita haluaa Debian termeillä verrata niin Vista SP1, Ubuntu 8.04.1 ja Debian Etch stable ovat vertailukelpoisia."
Ja paskan marjat. ubuntu 8.04.1 ja Etch ei ole millään tavalla keskenään vertailukelposia bukittomuudessa ja vakaudessa. Muun väittäminen on kyllä täysin tahallista harhaanjohtamista.
Etch on vakaa kuin kallio, Ubuntu 8.04 ei sitä ole. Bukien määrä on aivan eriluokkaa noiden välillä.
"Vista SP0, Ubuntu 8.04 ovat testingiä."
Aha, vain niin. Et kyllä todellakaan tunnu tietävän mistä puhut.
"Kyllä, virallinen julkaisu ja tarkoitettu niille jotka on syystä tai toisesta ottamassa Ubuntu 8.04:n käyttöön aikaisin."
Jo on paksua puppua...Jokaisesta julkastavasta ubuntuversiosta julkastaan neta ja alpha versiota ennen julkasua, niitä voi pitää Ubuntun testing versioina, mutta ne ei ole millään tavalla vertailukelposia Debianin testingin kanssa, joka jo sekin on vakaampi kuin ubuntun "vakaat" julkaisut.
"Huomauttaisin myös siitä, että osa bugeista ei myöskään vaikuta Ubuntussa koska Ubuntua ei tehdä kaikille arkkitehtuureille."
Totta osan kohdaal on alustakohtasia, mutta ne alustakohtaset bukit on kyllä mitättömänä vähemmistönä kaikista bukeista. Suurin osa koodista on kuitenkin täysin samaa eri arkkitehtuureilla, Toki mukana on arkkitehtuurikohtasta koodia, mutta suurin osa on täsmälleen samaa, jollon viatkin on enimmäksen samoja eri alustojen välillä.
"Virallisen julkasun kyllä pitäs olla huomattavasti vakaampi."
Pitäs ja pitäs.. Ubuntu != Debian
"Debianin virallinen julkaisu on heti alusta lähtien vakaa kuin kallio."
Debian on tehty vapaaehtoisvoimin. Silloin voi vapaammin hinkata bittiä kun ei ole varsinaisia tavoitteita. Ubuntu on 0€ hinnastaan huolimatta kaupallinen tuote jonka pitää olla kilpailukykyinen.
"Sä et tunnu alkuunkaan tajuavan sitä, että Ubuntu käyttää 99.9% suoraan Debian Unstablesta otettuja paketteja, joten NE ON MYÖS UBUNTUN BUKEJA."
Snapshot otettu joulukuussa ja valmis tuote heinäkuulta. Ei siinä nyt enää samat bugit ole, kyllä niitä on nuoltu pois. Etenkin sieltä missä niillä on merkitystä.
"Mutta sinähän olet kokoajan väittämässä sitäkin ettei ubuntu muka ole Linux."
Linux on käyttöjärjestelmän ydin. Ubuntu ei ole Linux, se kyllä käytää Linuxia.
"No minkä helvetin takia se sitten julkastiin jo huhtikuussa?"
Koska se tarvittiin saada ulos huhtikuussa. Ei ollut kyllä ensisijaisti tuotantokäyttöön jos kerran oli jo toimiva systeemi.
"Eli siis sä myönnät, että Ubuntu julkastiin keskeneräsenä."
Käytännössä kaikki softat maailmassa julkaistaan enemmän ja vähemmän keskeneräisinä koska softaa kehitetään jatkuvasti. Aika harva softa on täysin valmis.
"Ubuntuhörhöt ei tunnu käsittävän, että 6kk on liian lyhyt aika ja mitä enemmän aikaa käytetään sitä vakaampi systeemistä saadaan."
Edelleenkin, softaa voi hinkata vaikka 50v mutta pitäisikö sitten olla 50v ilman softaa?
"Snapshot otettu joulukuussa ja valmis tuote heinäkuulta. Ei siinä nyt enää samat bugit ole, kyllä niitä on nuoltu pois. Etenkin sieltä missä niillä on merkitystä."
6-7 kuukaudessa ei ehdi kaikkia vikoja mitenkään korjata. Jos olisit ihan oikeasti tehnyt softakehitystyötä tietäsit, että pienemmissäkään projekteissa 6kk ei riitä, saatio sitten Linuxjakelun kehitämisessä.
Ja kuinka helvetin monta kertaa sulle pitää sanoa, että ubuntuprojekti tukee itse vain n. 2000-3000 oakettia, loput 20000 oakettia on otettu suoraan Debianin unstablesta eikä niille käytännössä ole tehty juuri mitään sen jälkeen kun ne on ubuntulle käännetty.
"Linux on käyttöjärjestelmän ydin. Ubuntu ei ole Linux, se kyllä käytää Linuxia."
Ubuntu on linuxjakelu, ja sitä sinä olet ollut jaktkuvasti kiistämässä.
"Koska se tarvittiin saada ulos huhtikuussa. Ei ollut kyllä ensisijaisti tuotantokäyttöön jos kerran oli jo toimiva systeemi."
Älä valehtele, mioen niin muka tarvittiin ulos? ubuntu julkaisee kerran 6kk:ssa. Ei siinä ole kyse mistään "tarvittiin ulos" vaan siitä, että julkastaan. Ja YUbuntu julkasee keskeneräsiä tuotteita tajuat sinä sen tai et.
"Käytännössä kaikki softat maailmassa julkaistaan enemmän ja vähemmän keskeneräisinä koska softaa kehitetään jatkuvasti. Aika harva softa on täysin valmis."
Ja just sen takia niitä ohjelmia pitää testata ennenkuin ne otetaan käyttöön. Juuri sen takia ei pidä rynnätä käyttämään uusinta softaversiota heti kun se on julkastu. Ja se ei riitä, että ohjelmaa testataan, niitä pitää myös testata yhdessä muiden ohjelmien kanssa. Juuri mainitsemastasi syystä on tärkeää, että linuxjakelut testaa ohelmia huolella ja testaa myös niiden ohjelmien toiminnan ja yhteensopivuuden muiden ohjelmien kanssa.
Ubuntu taas vaan ottaa uusimmat ohjelömaversiot ja työntää ne loppukäyttäjälle ja ohjelmien testaaminen jää sitten loppukäyttäjin vastuulle.
Jumaliste lopeta jo!! Kukaan ei jaksa lukea tommosta fanaattista paskaa mitä sä floodaat tänne. Ketään ei myöskään kiinnosta pätkän vertaa.
Tämä ei ole Ubuntu-alue ylipäätänsäkään.
Sulle sanottiin jo kerran, että sun vuodatuksesi kuulus sodat-alueelle, olen samaa mieltä. Mutta sinä vain jatkat ja jatkat. Sä olet oikeenb riidan haastaja. Pitäskö Ubuntualueellekin tulla floodaamaan vastaavaa paskaa?
Noista sun kirjotuksistasi saa kuvan, että sä oikeen yrität hyödyntää tuota pientä viivettä Lennyn julkasussa. Mustamaalaat Debiania ja hehkutat Ubuntua. Yritätkö sä käännyttää väkeä vai mitä sä oikeen puuhaat?
Käsittämätöntä millaseksi tappeluksi tämä ketju piti mennä muuttamaan.
"6-7 kuukaudessa ei ehdi kaikkia vikoja mitenkään korjata."
No mitä sitten? Se nyt riittää kunhan niihin vikoihin ei törmää päivittäisessä käytössä.
"Ja kuinka helvetin monta kertaa sulle pitää sanoa, että ubuntuprojekti tukee itse vain n. 2000-3000 oakettia, loput 20000 oakettia on otettu suoraan Debianin unstablesta eikä niille käytännössä ole tehty juuri mitään sen jälkeen kun ne on ubuntulle käännetty."
Niin ja ne 2000-3000 pakettia on ne mitä enimmäkseen enimmäkseen käytetään.
"Ubuntu on linuxjakelu, ja sitä sinä olet ollut jaktkuvasti kiistämässä."
Ubuntu on Linux -pohjainen käyttöjärjestelmä. Jakelu == käyttöjärjestelmä, ja tätä en ole mihinkään ollut kiistämässä ikinä.
"Älä valehtele, mioen niin muka tarvittiin ulos?"
No mitäs luulet? Vanhan käyttiksen ylläpito käy kovin kalliiksi kun komponenttien valmistajat kehittää uusia versioita eikä paikkaa vanhoja, ja tietoturvareiät pitää kuitenkin paikata. Jos tietäisit jotain softakehityksestä niin ymmärtäisit, että jos joku softakomponentti on reikäinen eikä sen koodaja tee versiolle 1.x mitään vaan tekee versiota 2.x ja tästä komponentista on riippuvaisia 20 muuta komponenttia niin se ei ole ihan niin helppoa vaihtaa uudemmaksi. Oleellisesti homma menee äkkiä siihen, että ratkaisu on rakentaa koko hoito uusiksi.
Toisekseen ohjelmat myös kehittyy, että vanhan version käyttö ei ole niin tuottavaa kun siitä puuttuu käyttöä helpottavia ominaisuuksia tai jos on vaikka joku multimedia juttu niin uudessa versiossa voi ties minkä WMV videon toimivuus parantua tai H.264 AVC toimii 30% pienemmällä CPU kuormalla optimointien takia. Tai vaikka jos tarvisi ajallaan saada uusi OpenOffice, että jotkut powerpoint -tiedostot aukeaa paremmin. Sulle nyt vaan on ihan sama vaikka ohjelmat olisi antiikkisia, powerpoint -tiedostot aukeaa päin vittua, kone ei jaksa pyörittää teräväpiirtovideota tai jumii wmv -videolla kun pitää olla vakaa.
Eli kyllä, useimmat käyttöjärjestelmät PITÄÄ saada ajallaan valmiiksi että sillä tekeekin jotain eikä nuolla bugeja maailman tappiin saakka että joku komentorivillä asuva on tyytyväinen kun on niin mahdottoman vakaa. Vakaus on vain yksi ominaisuus eikä itseisarvo
"Ubuntu taas vaan ottaa uusimmat ohjelömaversiot ja työntää ne loppukäyttäjälle ja ohjelmien testaaminen jää sitten loppukäyttäjin vastuulle."
Vastapainoksi onnistuvat tarjoamaan oikeastaan ainoata 0€ käyttöjärjestelmää millä tavallinen loppukäyttäjäkin tekee jotain.
Itse kyllä henkilökohtaisesti toivoisin, että Debianporukka ja Ubuntuporukka tekisi tiiviimmin yhteistyötä.
"Mutta sinä vain jatkat ja jatkat. Sä olet oikeenb riidan haastaja. Pitäskö Ubuntualueellekin tulla floodaamaan vastaavaa paskaa?"
HAISTA NYT JO VITTU! Tämä ketju meni tälläiseksi tasan ainoastaan siksi kun joku Debianhörhö käy lässyttämään ilman mitään näyttöä Ubuntua bukiseksi raakileeksi. Tässä viesti:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=4500000000001710&posting=22000000038253814
Ensimmäistäkään bugia ei kertonut mihin törmäisi helposti Ubuntulla. Samaa mussutusta vaan että kun on Debianin unstable haarasta revitty paketit mutta ei kuitenkaan kerrota missä niitä bugeja on.
"Noista sun kirjotuksistasi saa kuvan, että sä oikeen yrität hyödyntää tuota pientä viivettä Lennyn julkasussa."
Hyödyntää mihin? Minusta Debian on kelpo tuollaisena.
"Yritätkö sä käännyttää väkeä vai mitä sä oikeen puuhaat?"
Oikaisen perusteettomia valheita koitan takoa jästipäille järkeä päähän, että Ubuntu EI OLE mikään Debian ja joka käyttiksellä pätee ihan eri kuviot.
Minulla ei ole mitään Debiania vastaan, se on ihan kelpo käyttis mutta en tajua MIKÄ VITUN ONGELMA se Ubuntu joillekin Debian käyttäjille on?! Perusteetonta lässyttämistä ja haukkumista viestitolkulla. Se en ollut minä kuka oli riidanhaastaja. Painu itse sinne sodat -alueelle jauhamaan satuja Pentti Nelosien kanssa!
"Ne on Debianin bugeja, ei Ubuntun"
Eikö ylläpito voisi bannata tuota peeloa trollia tai jotain? Kukaan EI voi olla noin tyhmä.
Odotan loistavat perustelut siihen, millä tavalla 7kk takaiset Debianin unstable bugimäärä on vertailukelpoinen siihen, että siihen vaihdetaan 2000-3000 eniten käytettyä pakettia ja nuollaan ja päivitellään sitä 7kk?
Jos Debianin unstablessa oli joskus jouluna paljon bugeja, niitä ei todellakaan ole enää Ubuntussa seuraavana kesänä samanlaista määrää. Toisinsanoen, Debianin bugimittari on Debianin bugimittari, ei Ubuntun.
Pakko myöntää, että mullakin alkaa palaa hihat sun kanssasi. Jos Ubuntu käyttäjät on tommsia niin en halua olla missään tekemisissä.
Älä turhaan polta hihojasi noiden kinaajien kanssa. Annetaan etch:n laulaa niin kauan kunnes lenny valmistuu, ei pieni viivästys nyt maailmaa kaada. Otetaan iltakuppi ja mennään nukkumaan.
http://bugs.ubuntu.com
Avoimia korjaamattomia: bukeja 46337
Uusia: 20802
Eijjei, ubuntussa ei ole yhtään bukeja, eijei eihän se niin ole. Eijeei ubuntu projektihan korjaa kaikki bukit 6kk:ssa. Joo-o, tai sit ei.
"Eijjei, ubuntussa ei ole yhtään bukeja, eijei eihän se niin ole. Eijeei ubuntu projektihan korjaa kaikki bukit 6kk:ssa. Joo-o, tai sit ei."
En minä ole väittänyt etteikö olisi bugeja. Bugitonta softaa kun ei olekkaan. Huomaa myös se, että näistä bugeista huomattavan paljon on myös Debianissa vaikka olisi kuinka stable. Tiedän sen koska olen itsekin niitä bugeja ilmoitellut.. Ubuntuun niitä bugeja ilmoitetaan herkemmin koska sattuu olemaan hurjasti yleisempi käyttöjärjestelmä kuin Debian.
Oleellinen homma onkin se, että onko niillä paskankaan väliä koska Ubuntussa ei tosiaankaan ohjelmat kokoajan kaatuile tai sekoile. Niihin bugeihin törmää Ubuntulla jos sitä alkaa käyttää kuin Debian -rakennussarjaa ja vaihtelee niitä komponentteja miten sattuu. Käyttämällä pääasissa Ubuntun vakiosoftaa joita Canonical tukee, ei hommat reistaa.
Debianin käyttäjille tämä nyt on vaan jotain käsittämätöntä, että kaikki ei tosiaankaan HALUA säätää kaikkea mahdollista vaan käyttää sitä valmista hyvin tuotteistettua settiä softaa. Rakennussarja -käyttäjille suosittelenkin ennemmin sitä Debiania.
Käyttelen useita käyttöjärjestelmiä. Debian pyörii muuten virtuaalissa. Valheita en kuitenkaan siedä joten voisi sitä paskapuheiden määrää hieman hillitä.
Ja sinä itsekö et muka ole tässä ketjussa haukkunut Debiania käyttökelvottoman vanhaksi ja haukkunut Debianin käyttäjiä hörhöiksi? Ja muuta roskaa? Minkälaisen vastaanoton sä sitten kuvittelit saavasi noine mielipiteinesi? Suoraansanoen sulla ei ole yhtään mitään varaa syytellä muita.
Sitäpaitsi on kyllä aikamoista itsepetosta väittää, että Ubuntu muka ei ole huomattavasti Debiania bukisempi. Jos vähänkin käyttäsit päätäsi ymmärtäsit sen, että sillä kehityskieron pituudella on huomattavava merkitys.
"Debianin käyttäjille tämä nyt on vaan jotain käsittämätöntä, että kaikki ei tosiaankaan HALUA säätää kaikkea mahdollista vaan käyttää sitä valmista hyvin tuotteistettua settiä softaa. Rakennussarja -käyttäjille suosittelenkin ennemmin sitä Debiania."
Ja miten tämäkin nyt sitten taas liittyi tähän ketjuun? Sä itse olet jokavälissä mollaamassa Debiania vaikeaksi, sen suomennosta ja muuta avstaavaa. Et ilmeise3sti itse tajua levittäväsi ihan perättömiä väitteitä.
"En minä ole väittänyt etteikö olisi bugeja. Bugitonta softaa kun ei olekkaan. Huomaa myös se, että näistä bugeista huomattavan paljon on myös Debianissa vaikka olisi kuinka stable. Tiedän sen koska olen itsekin niitä bugeja ilmoitellut.."
Toki monet samat viat on löytynyt molemmista ja niitä on raportoitu, Ubuntuhan perustuu Debianin unstableen. Ero vaan on siinä, että tyypillisesti Ubuntussa vika on edelleen korjaamatta ja Debianisa sama buki on korjattu stablessa. Se on ihan seurausta siitä, että Debian käyttää enemmän aikaa vikojen korjaamiseen kuin ubuntu.
"Sä itse olet jokavälissä mollaamassa Debiania vaikeaksi, sen suomennosta ja muuta avstaavaa."
Se on loppukäyttäjälle vaikea lokalisoinnin puutteen takia, toisekseen Ubuntun lisää/poista -valikko ja helpompi oikeuksien hallinta sopii paremmin tavallisen ihmisen työpöytäkäyttöön. Debianin vapaustavoitteet SAATTAA tehdä oman hankaluutensa. Olen ajellut sitä pitkään lähinnä virtuaalisena, että en osaa sanoa miten helposti tuossa nyt toimii suljettujen ajurien käyttö.
Palvelimessa Debian on hieno, olin kuin kala vedessä sitä käytellessä.
"Sä itse olet jokavälissä mollaamassa Debiania vaikeaksi, sen suomennosta ja muuta avstaavaa. Et ilmeise3sti itse tajua levittäväsi ihan perättömiä väitteitä."
Ei se ole mikään perätön väite, että kun Debianiin tulee päivitys mikä haluaisi koneen boottia niin ilmoitus tulee englantia mongertamalla ja valikoissakin vilkkuu lontoota siellä ja täällä. Käytännöntasolla tuo on myös rikkinäisyyttä ja lasken tälläiset myös bugeiksi.
"Ja sinä itsekö et muka ole tässä ketjussa haukkunut Debiania käyttökelvottoman vanhaksi ja haukkunut Debianin käyttäjiä hörhöiksi?"
Luonnollisesti paskaa tulee takaisin samalla mitalla ja enemmänkin. En nyt osaa sanoa onko nykyinen Debian kuinka vanhentunut kun en käytä sitä missään multimedioissa ja normi desktop käytössä mutta Woody kyllä aikoinaan oli, perustaen siihen mitä Debiania käyttävät tutut valitteli.
"Sitäpaitsi on kyllä aikamoista itsepetosta väittää, että Ubuntu muka ei ole huomattavasti Debiania bukisempi."
Bugisempi varmasti mutta käytännöntasolla Ubuntu ei niin suunnattomasti bugita eikä tosiaankaan ole mikään raakile mitä täällä väitettiin.
Tässä se nyt nähdään, että itse vääristelet asioita ja sitten syyttelet muita. Sulla ei ole mitään varaa syytellä muita, kun itse levittelet perätömiä väitteitä.
"Se on loppukäyttäjälle vaikea lokalisoinnin puutteen takia"
Minkä ihmeen lokalisoinnin puutteen takia? Mua alko ottaa päähän kun sä viimeksi väitit tota ja aloin tehdä openofficella taulukkoa vertailuna siitä mitkä ohjelmat on suomennettu Debianissa ja Ubuntussa. Olen tehnyt tuota omien debiankoneiden ja tutun ubuntukoneiden avulla. En vaan ole vielä sitä viimestellyt. Vielä mä kuitenkin pistän sen julkisesti nettiin ja voit ihan itse siitä katsoa kuinka perättömiä juttusi on. Käytännmössä ei ole suurtakaan eroa Debianin ja ubuntun välillä. ne mitkä on suomennettu on suomennettu käytännössä molemmissa, ne mitä ei ole suomennettu ei ole kummassakaan.
"toisekseen Ubuntun lisää/poista -valikko ja"
Lisää/Poista sovelluksia työkalu, eli siis gnome-app-install, on Lennyssä. Eli ihan turha käyttää tuota perusteluna.
"helpompi oikeuksien hallinta sopii paremmin tavallisen ihmisen työpöytäkäyttöön."
Helpompi oikeuksien hallinta? mitä ihmettä sä tolla tarkotat? Antasitko nyt jonkin esiemerkin tästä?
"Debianin vapaustavoitteet SAATTAA tehdä oman hankaluutensa."
Itseasiassa Debianissa on erillinen non-free ja contrib repiosiory, jotka puuttuu Ubuntusta. Debianille on myöskin debian-multimedia.-org repository, joka sisältää sellaset multimediakamat,. jotka ei voi olla itse jakelussa. ubuntulle ei ole tuotakaan repositorya.
"Olen ajellut sitä pitkään lähinnä virtuaalisena, että en osaa sanoa miten helposti tuossa nyt toimii suljettujen ajurien käyttö."
Aivan yhtä helposti kuin ubuntussakin. Esimerkiksi ATI:n ja Nvidian suljetut ajurit toimii ihan yhtälailla molemmissa.
Sä et tunnu ymmärtävän sitä, että se esimerkiksi suomennostyö mitä jakeluissa tehdään päätyy yleensä upstreamille ja sitäkautta kaikkien jakeluiden käytettäväksi. Eli jos suomennat jonkin gnome-ohjelman ja lähetät suomennoksen gnome-projektille, mikä on opensourceyhteisön periaatteiden mukasta, niin se sun suomennoksesi on kaikkien muidenkin jakeluiden käytettävissä, Opensourcen periaatteiden mukasta on, että jos käytät muiden tekemää työtä, niin sun myös pitäisi antaa itse tekemäsi muutokset muiden käytettäväksi.
Ubuntua on kyllä syytetty paljon siitä, että he ottavat paljon opensource yhteisöltä, mutta samalla antavat vähän takaisin.
Ubuntussa viat jää korjaamatta, kova kiire saada puolivuosittain ulos uusi entistä bukisemppi versio.
Pilaavat koko linuxin maineen.
tämä aikalailla mönkertää Suomea ja Enkua sekaisin.
Kyllä mä suosittelisin Ubuntua aloittelijoille ja muillekin. Salasana kyselykin on suomennettu yhdellä sanalla "Salasana". Valikoissa on enkkua ja suomea sekaisin. Kielten asennusta ei löydy valikoista. Salasanoja täytyy muistaa ainakin 2 yhden käyttiksen takia. käyttäjä ja root erikseen. Pikkasen päätteessä tuottaa ongelmaa, kun pitää olla muistamassa "ei sudo apt-get, kun apt-get. Ei se salasana, kun se ja se. Asetuksien mieleiseksi säätäminen vei aikalailla aikaa. Multimedia käyttöön tätä ei ainakaan ole tehty. DVD-asema ei toimi oikein. Joten Audio cd-levyjen kuuntelu on tällä hetkellä mahdotonta. Lähes kaikki Gstreamer paketit on survottu oletuksena asentumaan, mutta biisien esikuuntelu ei älähdäkkään. Mplayer-nogui ei tajua -slang fi käskyä ollenkaan, joka on todella mukavaa tv sarja dvd leffojen katselussa, kun joutuu joka jakson jälkeen pomppimaan näppäimistölle.
Ainut hyvä puoli Ubuntuun verrattuna on se että ohjelmat aukeavat ripeämmin. Siinä se sitten olikin. Mitään muuta hienoa tässä ei sitten olekkaan.Ihan tavallinen. Vanhaa tavaraa kiintolevy täynnä.
No niin nyt Ubuntua asentamaan koneeseen, että pääsee kuuntelemaan uutta cd levyä. Alkaa toi radion anti vituttamaan jo.
Hyvää jatkoa kaikille Debian ystäville. Lupaan olla tulematta tänne enään.
Nykyinen versio on Etch. Lenny on kokoamisvaiheessa ja julkaistaan kun se on valmis. Lapsellista touhua käyttää keskeneräistä versiota ja itkeä samalla toimimattomuutta.
Debian on niille, jotka haluavat että kaikki toimii ja luotettavasti. Viimeisten versioiden perässä juoksijoille sitten varmasti löytyy yli kolmensadan jakelun joukosta sopiva.
"Kielten asennusta ei löydy valikoista."
Gnome-työpöydälle ei ole mitään asennettavaa, koska kaikki kielet asentuu oletuksena kun asennat gnomen. Senkun ajat komentoriviltä # dpkg-reconfigure locales ja valitset suomen, Sitten vaan valitset gnomen kielen GDM:n sisäänkirjautumisruudussa. KDE:lle pitää asentaa kielipaketti, ja se löytyy synapticilla.
"Salasanoja täytyy muistaa ainakin 2 yhden käyttiksen takia. käyttäjä ja root erikseen."
No niin pitää ja hyvä niin, koska ylläpitotoimia ei pidä tehdä tavallisena käyttäjänä eikä roottia taas käytetä jokapäiväiseen käytöön. Ubuntun tapa käyttää sudoa rootin korvikkeena ei ole turvallinen, se on sudon väärinkäyttöä. Mitäs luulisit tapahtuvan, jos sulla vuotaa sen tavallisen sudo-oikeudet omaavan käyttäjän salasana vääriin käsiin? Joku voi pistää koneesi täysin solmuun, koska saa täydet rootin oikeudet.
Suurin osa Linux-jakeluista tekee samoin kuin Debian. Ubuntu rootin korvaavine sudoineen on lähinnä poikkeus. Sitäpaitsi, kyllä sä saat Debianissakin sudon säädettyä noin jos ihan väkisin haluat.
"Pikkasen päätteessä tuottaa ongelmaa, kun pitää olla muistamassa "ei sudo apt-get, kun apt-get."
No sehän nyt ei ole Debianin vika, jos Ubuntu käyttää Debianin paketinhallintatyökaluja eritavalla kuin Debian itse. Älä nyt unohda, että kyseessä on Debianille kehitetyt paketinhallintatyökalut, joita ubuntu vain käyttää.
"Asetuksien mieleiseksi säätäminen vei aikalailla aikaa."
Miten siihen nyt muka meni sen kauemmin kuin ubuntussa? Täsmälleen samat työkalut on Lennyssä kuin ubuntussakin. Lennyssä on sama versio Gnomestakin kuin Ubuntun 8.04:ssa, Lennyssä se vain on paremmin testattuna ja vakaampana heti alusta lähtien.
"Multimedia käyttöön tätä ei ainakaan ole tehty."
Ja millä perusteella muka ei ole? Oletko edes ottanut käyttöön debian-multimedia.org repositorya? Esimerkiksi ubuntulle pitää asentaa libdvdcss2 käsin, mutta debianille se löytyy suoraan pakettina tuolta debian.multimedia.org:sta. Ihan sama juttu pätee moniin kodekkeihin. Eli itseasiassa niiden multimediakamojen asentaminen on monesti helpompaa Debianiin kuin Ubuntuun.
"DVD-asema ei toimi oikein. Joten Audio cd-levyjen kuuntelu on tällä hetkellä mahdotonta."
Itse olet jotakin rikkonut, Itselläni ei ole yhdelläkään Debiania ajavalla koneella mitään ongelmia CD- eikä DVD-levyjen kanssa. Ja noita koneita on sentään aika monta. Just tälläkin hetkellä soitan soundjuicerilla audiolevyä. Kone tunnisti levyn heti kun sen pisti asemaan ja soundcuicer käynnistyi automaattisesti.
"Lähes kaikki Gstreamer paketit on survottu oletuksena asentumaan, mutta biisien esikuuntelu ei älähdäkkään."
Mitähän mahdat tarkottaa biisien esikuuntelulla?
"Mplayer-nogui ei tajua -slang fi käskyä ollenkaan, joka on todella mukavaa tv sarja dvd leffojen katselussa, kun joutuu joka jakson jälkeen pomppimaan näppäimistölle."
komentoriviversiosta en tiedä, mutta kyllä tekstityksien kielenvalinta toimii mulla.
Totem muuten osaa hakea ja asentaa itse puuttuvat kodekit jos jonkin soittamiseen tarvittavat ei ole jo asennettuna, eli aivan samoin kuin Ubuntussa. tietenkin tuo saattaa vaatia, että Debian-multimedia.org repo on jo käytössä.
Itse tuossa jokin aika sitten törmäsin johonkin videopätkään joka vaatijonkin kodekin asennuksen, en enää muista minkä. Totem huomauti siitä että tarvitaan kodekki, se myös nätisti haki ja asensi kodekin. Eli toi on tullut ihan käytännössä testattua, että se toimii.
Tohon sun CD-ongelmaasi liittyen. Oletko sä asentanut päivitykset? Lennyssä OLI ainakin sellanen buki, että automounttaus ei toiminut, mutta sekin vika korjattiin jo yli kuukausi sitten en nyt tarkka aika muista.
Eli oletko sä asentanut päivitykset?
"Minkä ihmeen lokalisoinnin puutteen takia?"
Kun sitä lontoota vaan näkyy siellä ja täällä. Ubuntussakin näkyy mutta Debianissa näkyy hurjasti enemmän. Todisteeksi vaikka muutama kuvakaappaus:
http://koti.mbnet.fi/mattikar/temp/Kuvakaappaus-Debian1.png
http://koti.mbnet.fi/mattikar/temp/Kuvakaappaus-Debian2.png
http://koti.mbnet.fi/mattikar/temp/Kuvakaappaus-Debian3.png
http://koti.mbnet.fi/mattikar/temp/Kuvakaappaus-Debian4.png
http://koti.mbnet.fi/mattikar/temp/Kuvakaappaus-Debian5.png
http://koti.mbnet.fi/mattikar/temp/Kuvakaappaus-Debian6.png
"Lisää/Poista sovelluksia työkalu, eli siis gnome-app-install, on Lennyssä. Eli ihan turha käyttää tuota perusteluna."
En minä Lennystä tiedä mitään. Etch on stable ja siinä ei ainakaan ollut sellaista valmiina.
"Helpompi oikeuksien hallinta? mitä ihmettä sä tolla tarkotat? Antasitko nyt jonkin esiemerkin tästä?"
No se sudon käyttö Ubuntussa. Tämä on helpompaa loppukäyttäjälle kuin Debianin root -tilin käyttö.
"Aivan yhtä helposti kuin ubuntussakin. Esimerkiksi ATI:n ja Nvidian suljetut ajurit toimii ihan yhtälailla molemmissa."
Hyvä tietää. Se olisi ihan perseestä jos niitä tarvitsi itse asennella.
jopa Jeesuskin käytti sitä. Vanhaa paskaa koko distro.
Tuo sama vika vaivasi Ubuntussa 7.04 & 7.10 aikana. Etchissä toimii asema, mutta Lennyssä osittain. dvd-levyt toimii, mutta cd muodossa olevat ei. Poltetut levyt näkyvät tyhjinä ja alkuperäiset muusiikki levyt CD-ROM levyinä.
Fedora 9ssä on kan ongelmia tuon aseman kanssa. Kelkan kun aukasee, niin se imasee sen samantie takas. Siinä saa olla nopea, jos aikoo levyn ottaa asemasta ulos. Toisinaan se jättää aseman auki, mutta levy pyörii kelkassa vielä. Ihan "Poista asemasta" systeemiä käytän.
Pitäis varmaan osta eri asema, mutta eipä ole ollut kiirettä, kun toimii Ubuntussa oikein.
saa tunnistamaan koko 1,5GB muistin? Tunnistaa vaan jotain yli 800MB. Jostain kernelin käännöstä kuulin, mutta ei hyvita alkaa leikkimään. Suosittelisitko sä tuollaista "Toimivaa, vakaata" aloittelijoille? No varmaan suosittelisit.
"Debian on niille, jotka haluavat että kaikki toimii ja luotettavasti. "Toi on kyllä niin totta".
""Lisää/Poista sovelluksia työkalu, eli siis gnome-app-install, on Lennyssä. Eli ihan turha käyttää tuota perusteluna."
En minä Lennystä tiedä mitään. Etch on stable ja siinä ei ainakaan ollut sellaista valmiina."
Koko tämän ketjun alkuperänen aihe on nimenomaan Lenny, Ensimmmäisen viestin otsikkokin kertoo sen. jos et nyt sattunut huomaamaan. Taisit jo unohtaa sen kun muutit tämän ketjun tappeluksi ja pyhäksi Jihadiksi Ubuntun puolesta.
""Helpompi oikeuksien hallinta? mitä ihmettä sä tolla tarkotat? Antasitko nyt jonkin esiemerkin tästä?"
No se sudon käyttö Ubuntussa. Tämä on helpompaa loppukäyttäjälle kuin Debianin root -tilin käyttö."
Minusta on helpompi kirjottaa "apt-get install" kuin "sudo apt-get install". Ensimmäinen komento on lyhyempi eikä tarvitse muistaa laittaa sudoa siihen eteen. Toisekseen nämä komennot vastaa täysin toisiaan siinä mielessä ettei tarvitse erikseen kirjautua rootiksi komennon ajamiseksi:
Debian: su -c "apt-get install"
Ubuntu: sudo apt-get install
Molemmat komennot voidaan ajaa tavallisena käyttäjänä ja molemmat kysyy salasanaa ja ajaa sitten komennon rootin oikeuksin. Käytännössä noissa ei ole mitään eroa.
Kolmanneksi, Debianissa voi käynnistää suoraan gnomen valikosta terminaali-ikkunan rootille, jollon rootin salsanaa kysytäöän vain kerran, täömän jälkeen riittää esimerkiksi vain "apt-get install"
Neljänneksi, niin haluttaessa Gnome-työpöytä muistaa rootin salsanan koko istunnon ajan, joten rootin salsanan tarvitse syöttää vain kerran istunnon aikana. Eli voit esimerkiksi avata rootin terminaalin ja antaa salasanan kysyttäessä, jos nyt avaat vaika synapticin niin Debian ilmoittaa, että Synapticin avamiseen käytetään jo kerran annettua riootin salasanaa.
Viidenneksi, Ubuntu väärinkäyttää sudoa. Sudo kehitettiin siihen että tavallisille käyttäjille voi antaa oikeuden ajaa yksittäisiä rootin oikeudet vaativia komentoja, ei sudoa ole tarkotettu käytettäväksi siten kuin ubuntu sitä käyttää. Ubuntun tapa käyttää sudoa ei myöskään ole turvallinen etenkään kun monet Ubuntun käyttäjät käyttää sudo-oikeudet omaavaa käyttäjää jokapäiväiseen käyttöön. Se on ihan yhtä turvatonta kuin käyttää Windowsia jatkuvasti pääkäyttäjänä tai mitä tahansa muuta linuxia jatkuvasti roottina. Ubuntun tapaa ei siis voi mitenkään suositella kenellekään.
Kuudenneksi, sä voit säätää sudon toimimaan Debianissakin täsmälleen samalla tavalla. Se ei vaadi kuin /etc/sudoers tiedostossa yhden rivin muuttamisen.
""Aivan yhtä helposti kuin ubuntussakin. Esimerkiksi ATI:n ja Nvidian suljetut ajurit toimii ihan yhtälailla molemmissa."
yvä tietää. Se olisi ihan perseestä jos niitä tarvitsi itse asennella."
Se se vasta on perseestä, jos systeemi asentaa suljettuja properietary ajureita ilman, että käöyttäjä voi vaikutta siihen asennetaanko niitä vai ei. Vielä enemmän perseestä on, jos ne ajurit asennetaan oletuksena käyttistä asennettaessa. Debianissa edellämainitut ajurit on erittäin helppo asentaa. Ei voi olla liian vaikeaa komentaa esim: # module-assistant auto-install fglrx. Eihän tuo ole sen monimutkasempaa kuin minkä tahansa paketin asentaminen apt-get:llä.
"Niin no onhan se Etch
Kirjoittanut: eksoottinen, kun 2.10.2008 klo 19.20
jopa Jeesuskin käytti sitä. Vanhaa paskaa koko distro."
Kaikenlaisia idiootteja sitä näillä keskustelualueilla liikkuu. Tuokaan tyyppi tuskin on ikinä edes kokeillut Etchiä. Tuntuu se ubuntu pehmittävän tyyppien aivot kun touhu menee tommoseksi.
"Kun sitä lontoota vaan näkyy siellä ja täällä. Ubuntussakin näkyy mutta Debianissa näkyy hurjasti enemmän. Todisteeksi vaikka muutama kuvakaappaus:"
Kyllä niitä löytyy Ubuntustakin aivan varmasti sellasia kohtia mitä ei ole suomennettu ubuntussa, mutta Debianissa on. Sä tunnut kuvittelevan, että vain Debiassa olisi jotain mitä ei ole suomennettu, mutta ubuntussa on, asia tuskin on noin.
Ja miksi sä ajat Nautilusta komentoriviltä?
http://koti.mbnet.fi/mattikar/temp/Kuvakaappaus-Debian6.png
Eikö toi nyt ole vähän turhan hankalaa, kun Nautilus löytyy Gnomen valikoistakin suoraan? Ja sillon se on täysin suomenkielinen. Suosittelisin muuten sua ajamaan monia ohjelmia komentoriviltä ubuntussa niin huomaa, ettei niitä komentoririvitulosteita ole yleensä suomennettu Ubuntussakaan.
Lisäksi mä en tajua, minkä ihmeen takia sä yrität ajaa sitä nautilusta rootin oikeuksin. Ja jos olisit käynnistänyt tuon nautiluksen rootin terminaali-ikkunasta et olisi saanut tuota sudon antamaa viestiä. Tuossa sun ruutukaappauksessahan siis sudo on se joka antaa englanninkielisen tulostuksen eikä nautilus. Koetapa ajaa monia komentorivipohjasia ohjelmia ubuntussa, niin huomaat että suurin osa niistä ei ole suomennettu. Osittain syynä on se, että monissa komentoriviohjelmissa ei ole olemassakaan mahdollisuutta käännöksille. Eli niitä ei voi noin vaan kääntää, kun pitäs koko ohjelma kirjottaa uusiksi tukemaan lokalisaatiota.
Sitäpaitsi suomentaminen on kaksipiippunen juttu, siinäkään ei pidä mennä älyttömyyksiin. Hyvä esimerkki on se, että Muistaakseni ubuntussa SoundJuicer on valikoissa MusiikkiMaija, siis haloo. ohjelman nimi on SoundJuicer, miksi sitä ohjelman nimeä pitää lähteä suomentamaan? Ihan vastaava älyttömyys kuin se kun kiinan Olympialaisissa käännettiin Suomalaisten urheilijoiden nimiä Kiinaksi, jollon niistä muodostui aika huvittavia kun ne käännettiin takaisin suomeksi.
Tästä ruutukaappauksesta hiukan:
"http://koti.mbnet.fi/mattikar/temp/Kuvakaappaus-Debian3.png"
Kuinka usein sun normaali jokapäiväinen tietokoneen käyttösi koostuu pelkästä uuden kernelin asentamisesta? Tarkotan vaan sitä, että se tuskin hirveästi haittaa, jos sillontällön hyppää silmille jotain Englanninkielistä. Kyllä sitä aivan varmasti tapahtuu ubuntussakin. Toisekseen tossakin ruutukappauksessa toi tuloste itseasiassa tulee komentorivityökalulta.
Noista sun valikkoruutukaappauksistasi hiukan:
http://koti.mbnet.fi/mattikar/temp/Kuvakaappaus-Debian4.png
http://koti.mbnet.fi/mattikar/temp/Kuvakaappaus-Debian5.png
Kuten itse huomaat, niin ruutukaappauksissasi on suurin osa suomennettu, vain pari kohtaa on suomentamatta. Mä toistan sulle sen mitä jo sanoin: Aivan varmasti löytyy sellasia ohjelmia mitä on suomennettu Debianissa, muttei ubuntussa. Sitäpaitsi Onko esimerkiksi nyt tossa valikossa näkyvä printing nyt niin hirveää, kun siinä vieressä kuitenkin on selkeä tulostimen kuvake ja suomeksikin tulostinta sanotaan myös printteriksi.
Tossa ensimmäisessä ruutukaappauksessa on tasan yksi suomentamaton kohta. "Bluetooth Preferences". Se on Lennyssä pelkkä "Bluetooth" mikä on täysin riittävä ja lisäksi asetusohjelma on suomennettu. Tuossa ruutukaappauksessa näkyvä HPLIP ToolBox on ohjelman nimi, ei sitä pidäkään suomentaa kuten tossa aikasemmin sanoin.
Tossa jälkimmäisessä ruutukaappauksessa oleva "Printing" on ainakin suomennettu Lennyssä. Itseasiassa koko tulostusasetusohjelma on korvattu Lennyssä toisella kuin mikä on Etchissä. Tosta Disks kohdasta en muista onko se edes asennettuna oletuksena Lennyssä, kun en just muista mitä toi teki Etchissä. Ainakaan tommosta Disks:a ei ole valikossa, se voi olla suomennettu.
Lisään sen verta vielä, että en todellakaan ymmärrä miksi sä ajat nauttilusta rootin oikeuksin. Minulla se ainakin saa aikaan kylmiä väreitä. Ei tarvitse kun hiiri lipsahtaa väärään kohtaan niin, hups juuripartitiolta hävisi vaikka /boot -hakemisto ja sinne meni sitten kerneli. Tollasta nautiluksen käyttöä ei todellakaan voi suositella kenellekään, Kukaan kokeneempi Linuxin käyttäjä ei taatusti tommosta tee.
"Debian: su -c "apt-get install"
Ubuntu: sudo apt-get install
Molemmat komennot voidaan ajaa tavallisena käyttäjänä ja molemmat kysyy salasanaa ja ajaa sitten komennon rootin oikeuksin. Käytännössä noissa ei ole mitään eroa. "
Se ero niissä tietenkin on, että "su -c" pyytää rootin salasanaa ja "sudo" käyttäjän omaa salasanaa. su -c on siis huomattavasti turvallisempi kuin Ubuntun tapa käyttää sudoa. su -c ei toimi sillä käyttäjän normaalilla salasaanlla, joka voi helposti vuotaa vääriin käsiin.
Tietenkin sudo olisi turvallisempi, jos sitä käytettäisiin siten kuin sudoa on tarkotettu käytettävän. Eli siis siten, että käyttäjällä olisi oikeus ajaa esimerkiksi vain apt-get:a eikä mitään muuta. Sillonkin tosin on olemassa vaara, että käyttäjän jokapäiväiseen käyttöön käyttämä salasana vuotaa vääriin käsiin, Sillon kuitenkin vahingon tekemismahdollisuudet on paljon pienemmät kuin mitä ne on ubuntussa.
*repes* Puhuitte ubuntusta ja debianista, ja yhtäkkiä verrataan windowsiin :D
että olen kotikäyttäjä, enkä ole käyttänyt windowsia noin 10 vuoteen. Se tuo mieleen itselle windows9x sarjan bugeineen.
"Koko tämän ketjun alkuperänen aihe on nimenomaan Lenny, Ensimmmäisen viestin otsikkokin kertoo sen. jos et nyt sattunut huomaamaan."
Keskustelu kyllä siirtyi siihen, että käytetään stablea ja en minä mitään testingiä käy arvioimaan.
"Taisit jo unohtaa sen kun muutit tämän ketjun tappeluksi ja pyhäksi Jihadiksi Ubuntun puolesta."
Edelleenkin, minä en alkanut jauhamaan valheita vaan täällä väitettii perustettomasti Ubuntua raakileeksi. Valheita en hyväksy.
"Sudo kehitettiin siihen että tavallisille käyttäjille voi antaa oikeuden ajaa yksittäisiä rootin oikeudet vaativia komentoja, ei sudoa ole tarkotettu käytettäväksi siten kuin ubuntu sitä käyttää."
No sittenhän Ubuntu käyttää sitä ihan oikein.
Ubuntun sudon käyttö sitten lähinnä poistaa koko erillisen root -tilin käsitteen mikä tekee siitä helpomman tavallisen ihmisen työpöytäkäyttöön koska tavallinen käyttäjä ON ylläpitäjä. Koulut on yksi esimerkki joissa opettaja itse ylläpitää konetta, samoin kotikäyttäjät ja pienyritykset. Ei täällä ole mitään IT-tukihenkilöstöä hallinnoimassa koneita.
Debianissa tulee sitten ylimääräistä säätöä, että pääsee samaan. Mitään säätöä nyt ei tietenkään tehdä nykyään yhtää enempää kuin on pakko eikä käyttäjältä voi edellyttää konepellin alta tekniikan tuntemusta. Debianin tapa on monessakin tilanteessa juuri oikea tapa mutta Ubuntu on parempi juurikin niihin tilanteisiin joissa ylläpitäjä on ohjelmistojen loppukäyttäjä. Monessa palvelinkäytössä, isommissa organisaatioissa ja monen käyttäjän koneissa Debianin tapa on parempi.
"Se se vasta on perseestä, jos systeemi asentaa suljettuja properietary ajureita ilman, että käöyttäjä voi vaikutta siihen asennetaanko niitä vai ei."
Ubuntussa ainakin on valintamahdollisuus, mutta luonnollisesti asentuvat klikkaamalla..
"Tietenkin sudo olisi turvallisempi, jos sitä käytettäisiin siten kuin sudoa on tarkotettu käytettävän. Eli siis siten, että käyttäjällä olisi oikeus ajaa esimerkiksi vain apt-get:a eikä mitään muuta. Sillonkin tosin on olemassa vaara, että käyttäjän jokapäiväiseen käyttöön käyttämä salasana vuotaa vääriin käsiin, Sillon kuitenkin vahingon tekemismahdollisuudet on paljon pienemmät kuin mitä ne on ubuntussa."
Tietoturvan heikoin lenkki on käyttäjä. Ubuntu kyllä hoitaa homman käytännön tasolla turvallisemmin, koska ennaltaa ehkäisee sosial engineeringiä. Homman pitää käydä HELPOSTI. Ei mitään ylimääräisiä sanasanoja ja root -tileillä peleillyä. Muuten homma menee helposti siihen, että kaikki käyttää 24/7 konetta roottina ja kaikki perheenjäsenet käyttää samaa tiliä että selviää säädöltä. Olisko tämä sitten tietoturvallista?
Debianin ratkaisu on silloin parempi kun on se IT-tuki hallinnoimassa niitä koneita mutta ei silloin kun loppukäyttäjät itse ylläpitävät koneita.
"Kyllä niitä löytyy Ubuntustakin aivan varmasti sellasia kohtia mitä ei ole suomennettu ubuntussa, mutta Debianissa on."
Ubuntussa lähinnä on suomentamatta ohjelmien esittelyitä ja manuaaleja. Muuten tuntuu olevan täysin suomenkielinen.
"Ja miksi sä ajat Nautilusta komentoriviltä?"
No se vain oli esimerkki. Mutta onhan tuolle tietysti sellainen tarve, että mitenkäs sitä graafisesti käpistelisi järjestelmäkansioita? Itse olen hoitanut hommaa komentorivillä mutta kyllä tuon nyt pitäisi graafisestikin onnistua.
"Koetapa ajaa monia komentorivipohjasia ohjelmia ubuntussa, niin huomaat että suurin osa niistä ei ole suomennettu."
No tämä kyllä totta. Mielestäni kaikkien ohjelmien suomentamisessa ei kyllä ole järkeäkään mikäli hommat voi tehdä graafisesti suomenkielellä. Pitäisi se graafinen puoli suomentaa täysin manuaaleja myöten mutta komentorivipuolella en näe tuolle hyötyjä kun tavisten tarvii niin vähän asua komentorivillä.
"Sitäpaitsi suomentaminen on kaksipiippunen juttu, siinäkään ei pidä mennä älyttömyyksiin. Hyvä esimerkki on se, että Muistaakseni ubuntussa SoundJuicer on valikoissa MusiikkiMaija, siis haloo. ohjelman nimi on SoundJuicer, miksi sitä ohjelman nimeä pitää lähteä suomentamaan?"
No koska tästä maasta löytyy ihmisiä jotka ei osaa kunnolla edes sanoa SoundJuicer. Mutta sikäli kyllä olen samoilla linjoilla, että "tietoja ohjelmasta" -boksissa pitäisi kyllä näkyä ohjelman alkuperäinen millä sitä käskytetään päätteen kautta. Ubuntussa on tätä näkyny vedettävän överiksi.
"Tarkotan vaan sitä, että se tuskin hirveästi haittaa, jos sillontällön hyppää silmille jotain Englanninkielistä."
Jos jotkut kummin kaimat tms. käyttäisi Debiania, minun puhelin soisi pitkin päivää aina kun tulee kernelipäivitys kun kysyttäisiin "tähän tuli laatikko ja siinä lukee jotaa en tajuu mitä mä teen?". Eli kyllä, haittaisi paljon ja siksi Ubuntu on paljon parempi työpöydällä.
"Mä toistan sulle sen mitä jo sanoin: Aivan varmasti löytyy sellasia ohjelmia mitä on suomennettu Debianissa, muttei ubuntussa."
Oleellisesti Ubuntua käytetään enimmäkseen oletussovelluksilla niinkuin valtaosa ihmisistä tekee. Näin ollen englantia ei hypi Ubuntulla silmille käytännön tasolla juuri missään. Monien ohjeiden englanninkielisyys on se isoin ongelma.
En sit tiedä miten muut asian kokee... Minä kyllästyin aikanaan siihen että mikään ei toiminut windowsissa. Aloitin Linuxin käyttämisen Slackwaresta (pienen redhat käpistelyn jälkeen). Alku oli hieman takkuista, mut ehkä parin viikon jälkeen homma ei ollut ollenkaan vaikeeta. Riitti kun joku neuvoi mistä löytää manuaalit (wanha ohje: rtfm on hyvä). Mistä tullaankin mun mielestä helppokäyttöisyyteen. Minun mielestäni helppokäyttöisyys tarkoittaa erinomaisia manuaaleja joista löytää nopeasti mitä etsii. Yksityiskohtaisesti, tai yleisemmin. Ei käyttäjä niin tyhmä ole ettei osaa tekstitiedostoa muuttaa ohjeiden mukaan, mut ensin pitää löytää ohjeet. Windows-käyttäjänä olin tottunut siihen että ne on täysin hyödytöntä paskaa (manuaalit avataan vasta kun mikään muu ei toimi).
Oikea tapa on se että yksi ylläpitäjä asentaa ohjelmat ja säätää koneen. Muut käyttäjät sitten säätelevät omia asetuksia ja niihin ei rootin oikeuksia tarvita.
Näin se on Ubuntussakin. Vain ensimmäinen käyttäjä saa automaattisesti sudo oikeudet.
""Sudo kehitettiin siihen että tavallisille käyttäjille voi antaa oikeuden ajaa yksittäisiä rootin oikeudet vaativia komentoja, ei sudoa ole tarkotettu käytettäväksi siten kuin ubuntu sitä käyttää."
No sittenhän Ubuntu käyttää sitä ihan oikein. "
Eihän käytä. Ubuntussa sudokäyttäjän oikeudet on määritelty /etc/sudoers tiedostossa siten, että sudokäyttäjällä on oikeus ajaa KAIKKIA komentoja mitä root voi ajaa. Se ei ole se miten sudoa on tarkotettu käytettävän.
"Ubuntun sudon käyttö sitten lähinnä poistaa koko erillisen root -tilin käsitteen mikä tekee siitä helpomman tavallisen ihmisen työpöytäkäyttöön koska tavallinen käyttäjä ON ylläpitäjä."
Tavallisen käyttäjän EI PIDÄ OLLA ylläpitäjä. Vaikka käyttäjiä olisikin fyyysisesti tasan yksi, niin silti ylläpitotunnus pitäisi olla turvallisuussyistä erikseen. etenkin jos tietokone on yhteydessä internetiin sillon jokapäiväseen käyttöön käytettyä käyttäjätunnusta ei pidä käyttää ylläpitoon.
varsinaisten tietoturvasyiden lisäksi toinen asia on se, että rootin oikeuksilla tehdyt asiat on sen verta radikaaleja ja niillä voi sotkea koko systeemin niin perusteellisesti, että ylläpitotilaan siirtyminen kannattaakin tehdä sellaiseksi että käytäjä joutuu vähän ajattelemaan ja tajuaa siirtyvänsä ylläpitäjäksi. Kyse on ihan psykologisesta jutusta. Jos tavallinen käyttäjä voi omalla tunnuksellaan tehdä ihan mitä vaan sudon avulla, niin alotteleva käyttäjä voi helposti tehdä sudon avulla korvaamatonta vahinkoa omalle koneelleen. On parempi, että ylläpuitäjätunnus on erillään jollon käyttäjä osaa erottaa mitä eroa on normaalilla käytäjällä ja ylläpitokäyttäjällä, Tavalliselle käyttäjälle täydet sudo-oikeudet antaminen hämärtää tuota rajaa ja voi tehdä varomattomaksi ja huolimattomuus sudon kanssa voi kostautua. Linux on monenkäyttäjän käyttöjärjestelmä, on ihan älytöntä jos sen tarjoamia etuja ei hyödynnetä-
". Koulut on yksi esimerkki joissa opettaja itse ylläpitää konetta, samoin kotikäyttäjät ja pienyritykset. Ei täällä ole mitään IT-tukihenkilöstöä hallinnoimassa koneita."
Kyllä useimmissa vähänkin isommissa kouluissa on ihan erilliset helpdeskit sitä ylläpitoa varten. Ei niitä koneita opettajat säädä. Opettajilla ei tyypillisesti ole juuri sen suurempia oikeuksia tehdä koneelle muutoksia kuin oppilaillakaan. Jossakin metsäläiskoulussa missä on kymmenen oppilasta ja yksi opettaja asia voi olla toinen.
Eikä se tilanne ole sudojutun suhteen toinen tuosskaan tapauksessa. Mitäs jos se opettaja jostain syystä vuotaa oman salasanansa johonkin koneelle? Jos hänellä olisi vain normaalin käyttäjän oikeudet, niin mahdollinen vahingonteko rajoittuisi hänen omiin tiedostoihinsa. mutta jos hänellä on sudo-oikeudet, niin joku voi pistää koko koulun koneet solmuun. Tietenkin rootin salasanan vuotamisella on samat seutraukset, mutta ero on siinä että root-tunnusta ei käytetä kuin ylläpitoon eli mahdollisuus esimerkiksi unohtaa salasana webbiselaimen cacheen on paljon pienempi. Monestihan kouluilla tunnukset ja salasanat koneeklle ja sähköpostiin on samat. Eli siinä on yksi esimerkki missätapauksesa salasana voisi vuotaa vääriin käsiin. Toinen on ssh. ssh-tunuksetkin on usein samat kuin millä kirjaudutaan koneelle. Tuossakin on eräs tapa miten sudo-käyttäjän salsana voi vuotaa.
"Debianissa tulee sitten ylimääräistä säätöä, että pääsee samaan. "
Tasan yhden rivin muuttaminen /etc/sudoersissa, jopas onkin hirveästi säätöä. Sitäpaitsi sudon saa käyttöön jo debianin asennusvaiheessakin kun asentaa expert-tilassa.
"Debianin tapa on monessakin tilanteessa juuri oikea tapa mutta Ubuntu on parempi juurikin niihin tilanteisiin joissa ylläpitäjä on ohjelmistojen loppukäyttäjä."
Se ei ole parempi siksi, koska moni tavallinen käyttäjä nimenomaan ei ole mikään asiantuntija ja saattaa vuotaa sitä salasanaansa ihan tahattomasti. tai saattaa tottua liikaa sidon käyttöön ja tekee tahattomia tuhoja kuten tossa edellä sanoin.
"Mitään säätöä nyt ei tietenkään tehdä nykyään yhtää enempää kuin on pakko eikä käyttäjältä voi edellyttää konepellin alta tekniikan tuntemusta."
Rootin käyttäminen ylläpitotoimiin ei vaadi mitään erityistaitoja, eikä mitään säätämistä. Ainut mitä vaaditaan on yhden ainoan salasanan muistaminen. Se ei voi olla ylivoimanen tehtävä, koska muutenkin salasanoja on jokapaikkaan. Yksi salasanasa lisää sinne tai tänne ei voi olla niin suuri ongelma kuin sinä väität. Roottina ylläpidon tekeminen ei edes vaadi tavallisen käytäjän kirjautumista ulos työpöydältä ylläpitotoimien ajaksi. Kun rootin salasana on kerran annettu homma toimii täsmälleen samoin kuin sudoa käytettäessä, Toki sillä erotuksella ettei sitä sudoa tarvitse työntää komentojen eteen.
"No koska tästä maasta löytyy ihmisiä jotka ei osaa kunnolla edes sanoa SoundJuicer."
Ja sitkun neuvot jotain käyttäjää käyttämään SoundJuiceria, joka on ohjelman nimi, niin saat vastaukseksi "hä ei mulla ole mitään soundjuiceria" ja sitten ihmetellään, että miksei se ole asennettuna tai miksei se näy valikossa. Ja jos joku suomenkieliseen nimeen tottunut alkaa sitten neuvomaan englanninkielistä saa vastaukseksi "WTF is MusiikkiMaija?". ja kokoajan puhutaan yhdestä ja samasta ohjelmasta, joka nyt vaan on samassa jakelussa usealla eri nimellä riippuen lokalisointiasetuksista. Minusta toi ei ole kyllä kovin hyvä.
Ja jos vielä ohjelma käynnistyy komentoriviltä komennolla $ sound-juicer, niin siinähän ihmettelet miksi MusiikkiMaija käynnisty kun yritit SoundJuiceria käynnistää. tai vastaavasti joku voi ihmetellä miksi komento $ musiikki-maija ei toimi.
Minä olen edelleenkin sitä mieltä, että ohjelmien nimiä ei pitäisi lähteä suomentamaan. Vai pitäisikö OpenOfficekin suomentaa AvoinToimisto:ksi?
"Jos jotkut kummin kaimat tms. käyttäisi Debiania, minun puhelin soisi pitkin päivää aina kun tulee kernelipäivitys kun kysyttäisiin "tähän tuli laatikko ja siinä lukee jotaa en tajuu mitä mä teen?". Eli kyllä, haittaisi paljon ja siksi Ubuntu on paljon parempi työpöydällä."
Etkö sä voi sillä ensimmäisellä kerralla sanoa sille, että kun tulee kernelipäivitys niin pitää bootata? Sillähän siitä pääsisit. Sitäpaitsi käytännössä kaikki suomalaiset, ainakin alle 40 vuotiaat, osaa englantia.
"Oleellisesti Ubuntua käytetään enimmäkseen oletussovelluksilla niinkuin valtaosa ihmisistä tekee."
Kyllä ne oletusohjelmay on hyvin suomennettu Debianissakin. ja kyuinka monella muka ne oletusohjelmat ihan oikeasti riittää? Eihän ubuntukaan nyt asenna kuin muutaman ohjelman asennusvaiheessa. Aika äkkiä tulee tarve asentaa jotakin lisää.
"Ja sitkun neuvot jotain käyttäjää käyttämään SoundJuiceria, joka on ohjelman nimi, niin saat vastaukseksi "hä ei mulla ole mitään soundjuiceria" ja sitten ihmetellään, että miksei se ole asennettuna tai miksei se näy valikossa."
Nyky Ubuntussa menussa lukee CD-levyjen kopiointi (on selkeää) ja softa on nimettynä Musiikkimaijaksi kun ikkuna aukeaa. Tuo kyllä on perseestä. Lisäksi tietoja ohjelmasta -laatikossa lukee myös Musiikkimaija joka on perseestä kun joutuu arpomaan softan nimeä jos käskyttää komentoriviltä. Pitäisi se komentorivinimi näkyä siellä.
Softan nimen suomentaminen on tapauskohtaista, enkä näe vierasperäisten nimien suomentamista välttämättä ongelmaksi, riippuu siitä onko siitä hyötyä/haittaa. Tässä Ubuntussa tuo ohjelmien nimien suomennos kyllä ei oikein toimi. CD-levyjen kopiointi pitäisi lukea joka paikassa paitsi tietoja ohjelmasta -boksissa tai sitten pitää sen SoundJuicerina. Nykyinen on sekava.
"Vai pitäisikö OpenOfficekin suomentaa AvoinToimisto:ksi?"
Tässä lukee OpenOffice.org-tekstinkäsittely mutta kyllä se toimisi jos lukisi vain Tekstinkäsittely siinä Toimisto -valikon takana.
"Etkö sä voi sillä ensimmäisellä kerralla sanoa sille, että kun tulee kernelipäivitys niin pitää bootata?"
Mistä tietävät mikä on kernelipäivitys?
"Sitäpaitsi käytännössä kaikki suomalaiset, ainakin alle 40 vuotiaat, osaa englantia."
Ei kyllä ihan kaikki, ja tietokoneita käyttää myös yli 40 vuotiaat.
Ennemmin tässä on kyse Nautiluksen puutteesta. Tarvisi olla toiminto, että voisi sudottaa siitä ettei tarvisi komentoriville hyppiä.
"Vaikka käyttäjiä olisikin fyyysisesti tasan yksi, niin silti ylläpitotunnus pitäisi olla turvallisuussyistä erikseen."
Turvallisuussyistä ei saa olla liian hankala koska muuten ihmiset käyttää 24/7 ylläpitäjänä sitä konetta. Eikö Windows XP nyt opettanut mitään?
"Kyllä useimmissa vähänkin isommissa kouluissa on ihan erilliset helpdeskit sitä ylläpitoa varten."
Niin, mutta koulu nyt voi olla myös perähikiän ala-aste jossa on pari yhdysluokkaa ja käyttäjät on lapsia ja pari opettajaa jotka ei tiedä tekniikasta tuon taivaallista.
Et varmaan vielä hahmota sitä, että tänä päivänä lokalisointi osataan jo ja se on perustason vaatimus. Todellinen ongelma kyllä on se, kun tämäkään ei riitä. Nykypäivänä tietokoneita käyttää kasvavassa määrin ihmiset jotka ei osaa edes lukea ja sekin pitäisi opetella tietokoneen avulla. Tämä tekee ihan omat haasteensa käyttöliittymien suunnitteluun.
"Turvallisuussyistä ei saa olla liian hankala koska muuten ihmiset käyttää 24/7 ylläpitäjänä sitä konetta. Eikö Windows XP nyt opettanut mitään?"
Sähän käytännössä käytät sitä konetta 24/7 ylläpitäjänä jos käytät sitä konetta jatkuvasti sinä sudo-käyttäjänä jolla on täydet rootin oikeudet.
Ja selitä nyt mikä siinä roottina asian tekemisessä muka on vaikeampaa kun sudolla? Kuten edellä sanoin, niin tavallisen käyttäjän ei tarvitse edes ulos kirjautua tehdäkseen asioita rootina. Senkun vaikka avaa terminaali-ikkunan rootille. Tavallinen käytäjä voi jatkaa niormaalia käyttöä samalla kun rootin terminaali-ikkuna, tai esimerkiski rootin oikeuksin avattu synaptic on auki.
"Niin, mutta koulu nyt voi olla myös perähikiän ala-aste jossa on pari yhdysluokkaa ja käyttäjät on lapsia ja pari opettajaa jotka ei tiedä tekniikasta tuon taivaallista."
Sellasesa koulussa tuskin ajetaan linuxia ylipäätänsäkään. Sellasessa koulussa on taatusti jokin Windows ja koneiden ylläpito on sitten ulkoistettu jollekin firmalle. Miten sä kuvittelet sen opettajan asentavan koneita ja koulun toiminnan kannalta tarvittavia järjestelmiä, jos se opettaja ei ymmärrä mistäöän mkitään? Kyllä tollasissa paikoissa ylläpito on ulkoistettu jos omaa ylläpitoa ei ole.
Juu ei kaikki englantia osaa.
nimim. koodari nyt vaan luultavasti elää semmoisessa piirissä jossa tuo voi olla totta.
Minäkin käytän suomenkielistä käyttistä siis työpöydällä. Komentorivillä homma toimii hieman erilaisesti. Minulla ei ole kuitenkaan mitään sitä vastaan, että man sivuja olisi pidemmälle suomennettu. Toisaalta esim. jotkut skripteistä voivat luottaa toisten mitättömämpien ohjelmien ilmoitusten tulostukseen, joka voi johtaa ongelmiin.
Ihmisen ymmärrys lähtee omasta äidinkielestä. Tällä tarkoitan sitä synnynnäistä sillä jossain virastossa voi käydä vaihtamassa sen ilman mitään vaateita uuden äidinkielensä osaamisesta. Vinkkinä pakkoruotsin vihaajille (kuulin tuosta liian myöhään).
"Sähän käytännössä käytät sitä konetta 24/7 ylläpitäjänä jos käytät sitä konetta jatkuvasti sinä sudo-käyttäjänä jolla on täydet rootin oikeudet."
Oikeudet ovat vain hetkellisesti kun tekee jotain ylläpitotoimia, ja tosiaankin. Minä olen tämän koneen ylläpitäjä eikä kukaan muu.
"Ja selitä nyt mikä siinä roottina asian tekemisessä muka on vaikeampaa kun sudolla?"
Ylimääräinen käyttäjätili ja salasana esimerkiksi. Monille se yksikin salasana tuottaa vaikeuksia.
"Sellasesa koulussa tuskin ajetaan linuxia ylipäätänsäkään."
Miksei? Ubuntuhan on omiaan tuohon.
viralliseen julkaisuun.Muutaman levyn tässä ripannut koneelle.
Hidasta hommaa on, kun ainut mikä tunnistaa audio-cd levyt on päätteellä toimiva cdparanoia.
Ensin rippaat levyn wav muotoon käskyllä cdparanoia -B, sitten muutat Soundconverter:illa flac muotoon ja nimeät EasyTag ohjelmalla.
Ihan sama minkä alkuperäisen ääni levyn asemaan puskee, niin pöydälle ilmestyy CD-ROM-asema kuvake.
No nyt saa rippaamiset jäädä tänä iltana tuohon 10 levyyn. Vielä olis 80kpl jäljellä. Huh huh :)
Minulla ei ainakaan tommosta ongelmaa ole. Sekä audio, data, että DVD levyt toimii aivan normaalisti. Senkun tyrkkää levybn asemaan, niin lenny tunnistaa sen samantien.
Ei näytä kovin jouhevasti järkikään pelaavan. Yritetään epätoivoisesti käyttää tekovaiheessa olevaa jakelua. Sitten itketään ettei joku toimi.
Lennyä vasta rakennetaan. Ei sitä ole vielä ole tarkoituskaan käyttää "tuotantokäytössä". On se kumma kun näin yksinkertainen asia ei tule ymmärretyksi.
Pari pointtia tästä sodasta
1. Multimedia: DVD:t toimii, CD:t toimii.... Eivät ko formaatit mihinkään kehity. DVB toimii myös (kortteja tulee lisää ja tarvii kääntää ajurit itse, jos ei ajan kuluessa mene yhteensopivuus rikki).
Faktahan se on, että koodekkeja fiilataan ja höylätään jatkuvasti. Tämä tarkoittaa esim sitä, että tulevaisuudessa Debianin stablessa tökkii enemmän multhredaus HD-matskulla. En ole tietoinen kuitenkaan stablen puolen epävirallisista multimediareppoista. Mitä flashin suunnalla tapahtuu riippuu kovasti Adobesta. Menee rikki tai ei...
2. Ubuntun piste julkaisu: Julkaisee Debiankin saman tyylistä harvakseltaan. Lisäksi se oli suunniteltu etukäteen.
3. Debian puhuu soomea. Kielipakettien pitäisi olla samassa versiossa ~ universaaleja. Ubuntulla on tosin oma käännössysteemi. Saattaa vaikuttaa, mutta reilua peliä yhteen julkaisuun kääntäminen ei mielestäni ole. Parannukset ei mene upstreamiin.
4. Mitä Debianin asentaminen merkitsee? No jos jotakuta pitää tukea asennan sen itse minimaalisesta lähtökohdasta alkaen. Ubuntu on turhan iso kasa. Voi Debianinkin varmaan asentaa graafisesti. Ei vois vähempää kiinnostaa. Onko KDE:lle edes sitä saatavissa? No eipä oikeastaan kiinnosta.
5. Softan vanhuudesta: Olisi sen KDE 4.2 mielelllään mukaan ottanut. Mutta kun ei ole edes valmis vielä. Hyvin tulee toimeen vanhemmallakin.
Minä käytän uskollisesti epävakaata haaraa. Bugien vaihtumistahti on kohtuuullinen. Uusia tulee ja vanhoja menee.
"1. Multimedia: DVD:t toimii, CD:t toimii.... Eivät ko formaatit mihinkään kehity."
Kyllä sitä vaan tarvisi kaiken maailman Quicktimen, Realmedian, WMV:n, HD videoiden ja muun pelittää myös työpöytäkäytössä.
"3. Debian puhuu soomea. Kielipakettien pitäisi olla samassa versiossa ~ universaaleja. Ubuntulla on tosin oma käännössysteemi. Saattaa vaikuttaa, mutta reilua peliä yhteen julkaisuun kääntäminen ei mielestäni ole. Parannukset ei mene upstreamiin."
Minä arvioin tuotteet sellaisina mitä ne on. Ehdottomasti toivottavaa, että parannuksista hyötyy kaikki mutta lopputulos se viimekädessä ratkaisee.
"4. Mitä Debianin asentaminen merkitsee? No jos jotakuta pitää tukea asennan sen itse minimaalisesta lähtökohdasta alkaen. Ubuntu on turhan iso kasa."
Debian on juurikin omiaan siihen, että kasataan käyttis mieleisistä palikoista, halutaan että se tukee suunnilleen universaalisti kaikkea ja halutaan tuotekehitystä mikä on tähän suunnattu ja panostaa bugien nuolemiseen missä testataan joka palikka. Ubuntussa homma on eri, ja siinä kyllä käytetään pääasiassa sitä oletussovellussettiä eikä liiemmin muokata vaihtamalla joka komponenttia. Valtaosa porukasta haluaa juurikin tätä.
"5. Softan vanhuudesta: Olisi sen KDE 4.2 mielelllään mukaan ottanut. Mutta kun ei ole edes valmis vielä. Hyvin tulee toimeen vanhemmallakin."
Softan iällä on väliä lähinnä siinä vaiheessa jos se alkaa haitata tuottavuutta, työn jälkeä tai rajoittaa käyttöä jos hommat ei oikein toimi. Työpöytäkäytössä tämä on kriittisempää kuin palvelimessa.
"Kyllä sitä vaan tarvisi kaiken maailman Quicktimen, Realmedian, WMV:n, HD videoiden ja muun pelittää myös työpöytäkäytössä."
No nehän toimii Debianissa, jokaikinen noista toimii.
"Softan iällä on väliä lähinnä siinä vaiheessa jos se alkaa haitata tuottavuutta, työn jälkeä tai rajoittaa käyttöä jos hommat ei oikein toimi."
Debianin ohhjlmat ei ole niin vanhoja, että se milläänlailla haittaisi. muun väittäminen on pelkkää mustamaalaamista.
"No nehän toimii Debianissa, jokaikinen noista toimii."
Woodyn aikana tilanne oli ilmeisesti jotain muuta. Mutta ainahan noita multimedioita tulee uusia..
"Debianin ohhjlmat ei ole niin vanhoja, että se milläänlailla haittaisi."
Nykyään taitaa olla tilanne hanskassa. Yli 3v kyllä on ehdottomasti liian vanhaa tekniikkaa. Yli 2v:kin tuntuu jo turhan vanhanaikaiselta kun tekniikka on mennyt työkaluissa eteenpäin. Nykyään Debiania päivitetään vähän paremmin työpöytäkäyttöä ajatellen kyllä, myönnetään.
"Woodyn aikana tilanne oli ilmeisesti jotain muuta. Mutta ainahan noita multimedioita tulee uusia.."
Ja woodyn julkasusta ei olekaan kuin yli 6 vuotta. Woody julkastiin heinäkuussa 2002. Jos siihen perustaa mielipiteensä on jo korkea aika päivittää tiedot.
Ei antanut enää vastata kun oli muka liian pitkä ketju. Mutta kyse oli tästä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=4500000000001710&posting=22000000038317213
Koneessa 4 gigaa muistia ja näkyi niin siihen asti kunnes laitteisto peittää muistin. Homma ratkesi sillä kun siirsin biossista yli kahden gigan alueen neljän gigan yläpuolelle. Sitten bigmem kerneli kehiin ja nyt kaikki neljä gigaa käytössä.
kiitoksia sinulle :)
Joo itselläni ei ainakaan ole ollut mitään ongelmia Etchin ja 2GB muistin kanssa. Epäiln että ton muisteista valittavan tyypin koneessa on keskenään epäyhteensopivia muistikampoja, viallisia muistikampoja tai sitten vika on BIOSin asetuksissa.
Kingstonin 512 piirejä. Miten vitussa voi toimia toisissa distroissa ja Debian Etchissä ei? Ainahan laitteet/tai kone on rikki, jos Debian ei toimi oikein.
"Kingstonin 512 piirejä. Miten vitussa voi toimia toisissa distroissa ja Debian Etchissä ei? Ainahan laitteet/tai kone on rikki, jos Debian ei toimi oikein."
Kuten itse sanoin, mulla toimi 2GB Kingstonin muisti jo täysin oikein Etchissä, ei minkäänlaista ongelmaa. Sitäpaitsi kyllä siitä nyt helvetti olis aivan varmasti netissä enempi juttua, jos etchissä olis tommonen vika ollut sen verta paljon Debianin käytäjiä on. Eli eiköhän se vika ole ihan sun koneessasi myönnät sen tai et.
tunnistaa kaikki muistit. Fedora, openSUSE, Debian Lenny, X,K,Ubuntu 4,5,6,7,8. Sidux, Lineox Enterprise Linux , PCLinuxOS, puppy live, jne... Etchissä järjestelmän valvonta näytti jotain yli 800MB vaikka muistia on koneessa 1,5GB. Päätteessä free ei todellakaan näyttänyt 1555556 lukua, niin kuin nyt Ubuntussa.
Sä voit pitää ne sun vitun tietos itelläs, koska noista sun ylimielisistä viesteistäs ei ole yhtään apua. Sitä paitsi päätin olla laittamatta sitä iki vanhaa paskaa tähän koneeseen. PISTE
"Sä voit pitää ne sun vitun tietos itelläs, koska noista sun ylimielisistä viesteistäs ei ole yhtään apua."
No mitä apua kuvittelet olevan näistä sun paskanjauhanta ja mustamaalausviesteistä? Pitäskö mun muka sun mieliksesi väittää ettei mulla toimi vaikka todellakin toimi? Koko 2GB muisti näkyy täysin oikein.
"Sitä paitsi päätin olla laittamatta sitä iki vanhaa paskaa tähän koneeseen. PISTE"
Toi kommentti jo kertoo kaiken, sä vain levität perätöntä paskaa täällä. Se ei ole mikään ikivanha jne. Ja jos et kerran alaiota sitä, niin mitä helvettiä sä täällä sitten ruikutat? Ainut syy tohon on se, että yrität mustamaalata.
"tunnistaa kaikki muistit. Fedora, openSUSE, Debian Lenny, X,K,Ubuntu 4,5,6,7,8. Sidux, Lineox Enterprise Linux , PCLinuxOS, puppy live, jne... Etchissä järjestelmän valvonta näytti jotain yli 800MB vaikka muistia on koneessa 1,5GB."
En osaa sanoa mikä sulla on ongelmana, mutta kyllä minullakin tunnistuu Etchissä ihan kiltisti koko 2GB muisti. Ei ole ollut mitään ongelmia. Mulla oli pitkään pelkästään yksi 1GB kampa koneessa ja sekin näkyi systeemille kokonaisuudessaan. Siten hommasin toisen 1GB kamman, koska tarkotus oli asentaa VirtualBox ja ajaa työpöytäkoneella virtualisoitua WindowsXP:tä Symbiankehityksen takia. Virtualisointi vaatii muistia melkosesti, niin päätin saman tien nostaa muistin 2GB:ksi. Siitä lähtien kun lisäsin toisen gigan muistia se on näkynyt kokonaan. Eli mulla ei ole tuollaista ongelmaa kuin sinulla. Molemmat kammat on kingstonin muisteja.
Etchin 486 kerneli on todellakin käännetty CONFIG_NOHIGHMEM optiolla eli se ei hallitse kuin gigan muistia. 686 kerneli onkin sitten käännetty jo CONFIG_HIGHMEM4G eli se näkee neljä gigaa.
Ehkä on yritetty nopeuttaa hitaiden 486 prosessoreiden muistinkäsittelyä.
Koneessa on siis pelkkä ETCH. pistättekö DVD-aseman toimimaan? Muistia näkyy nyt olevan Järjestelmä valvonnan mukaan 885,2MiB (1,5GB sijaan) free sanoo päätteellä:
:~$ free
total used free shared buffers cached
Mem: 906408 280488 625920 0 11504 135440
-/ buffers/cache: 133544 772864
Swap: 2650684 0 2650684
Puskin asemaan 1994 vuoden alkuperäisen Imperio - Veni Vidi Vici CD-levyn ja mikään ohjelma ei tunnista sitä, koska se on muka CD-ROM levy. Multimediaa se ei sisällä.
Mitä tulostuksia mä postaan teille, että te saatte tän toimimaan? Kiitos.
mitä mä teen, että pääsen kuuntelemaan audio CD-levyjä? Nim. Koodarin on enään turha yrittää vastailla!
Tulostanko jotain tietoja tänne vai?
ladata Puppy Dingo ja polttaa levylle, buuttaa sillä siihen 1,5 gigan muistiin puppy. Voit ottaa puppyn pois asemasta ja laittaa siihen CD:n ja eiköhän kaikki pelaa. Pistä vaikka Puppy universal installerin avulla se puppy usb tikulle, ja buuttaa sillä jatkossa, voit tallentaa sille samalle usb tikulle asetuksesi ym. Ja ottaa vaikka mukaan tikun matkalle ja buutata puppyn vaikka kuinka monelta koneelta ja järjestelmältä.
mutta näyttää siltä, että se ei onnistu. Ei ainakaan tässä koneessa. Mahtaa olla parempi pysyä tuossa hitaassa, mutta toimivassa Ubuntu 8.04:ssä ja odotella että siihen joskus saadaan nopeutta toimintaan.
Kiitos Puppy vinkistä, mutta ei taida olla mun juttu kuiteskaan ;)
asensin linux.image-2.6.24-etchnhalf.1-686-bigmem
boottasin koneen ja Järjestelmän valvonta sanoo: 1,5GiB :)
free sanoo:
:~$ free
total used free shared buffers cached
Mem: 1556404 372552 1183852 0 43980 161180
-/ buffers/cache: 167392 1389012
Swap: 2650684 0 2650684
Kiitos vinkin antaneelle :)
Seuraavaksi DVD-asema toimimaan. Mitä lähden tekemään?
Kyseessä on melko uusi prosessori koska bigmem-kerneli boottaa. Varmaankin AMD64 kerneli ilman bigmemiä olisi oikeampi. Bigmem aiheuttaa ylimääräistä työtä koska se hallitsee yli neljä gigaa 32:lla bitillä. Siis tehdään temppuja. Hukkaantuvan tehon määrää en tiedä. Voi olla jopa huomaamaton.
prossu kait tässä on.
"Nim. Koodarin on enään turha yrittää vastailla!"
Ja sinäkö siitä muka päätät? Sinäkö täällä muka määräilet kuka vastaa mitäkin? Ja kuten edellä sanoin niin sunko mieliksesi muka pitäs valehdella ja väittää ettei mulla toimi, vaikka toimii? taidat olla pelkkä trolli, joka yrittää uskotella ettei Debian muka toimi. Ole vaan ihan itse hiljaa.
"Etchin 486 kerneli on todellakin käännetty CONFIG_NOHIGHMEM optiolla eli se ei hallitse kuin gigan muistia. 686 kerneli onkin sitten käännetty jo CONFIG_HIGHMEM4G eli se näkee neljä gigaa."
Hyvin mahdollista, että homma on tuosta kiinni. Itselläni on ollut Etchissä käytössä AMD K7 -versio kernelistä ja sillä kyllä koko muisti on toiminut. Hyvin mahdollista, että 486-versio kernelistä ei tue koko muistia, en ole tuota tutkinut itse.
"mitä mä teen, että pääsen kuuntelemaan audio CD-levyjä? Nim. Koodarin on enään turha yrittää vastailla!
Tulostanko jotain tietoja tänne vai?"
Kun tietäisi mitä tulostaa... Täytyy koettaa jossain välissä googletella, jos jollain muulla olisi ollut vastaavia ongelmia kuin sulla. Näin äkkiseltään on pakko myöntää ettei ole harmainta hajau mistä toi vois johtua, koska itse en ole saman törmännyt..
Yhden asian mitä sä voisit kokeilla on tämä:
- Laita audio-cd romputtimeen.
- Avaa terminaali-ikkuna
- Anna komento
$ su
Anna rootin salasana kun sitä pyydetään
- Käynnistä sound-juicer
# sound-juicer
Pystytkö sä nyt kuuntelemaan audiolevyä? Jos pystyt, niin sillon tuo voi olla kiinni oikeusasetuksista.
Näytäpä mitä tämä komento sanoo, aja tämä tavallisena käyttäjänä:
$ groups
Tarkista mille prossulle käännetty kerneli sulla on käytössä. Aja tämä komento terminaali-ikkunassa ja näytä mitä se sanoo:
$ uname -r
Eli se oli kernelistä kiinni. Enpä ole itse tuohon törmännyt, kun Etchiä ajaneilla koneilla on ollut AMD k7 kerneli käytössä, paitsi yhdellä jossa 686-kerneli mutta siinä koneessa ei ole muistia kuin 512MB.
"Puskin asemaan 1994 vuoden alkuperäisen Imperio - Veni Vidi Vici CD-levyn ja mikään ohjelma ei tunnista sitä, koska se on muka CD-ROM levy. Multimediaa se ei sisällä."
Miten toi tarkalleenottaen näkyy, että ohjelmat luulee sitä CD-ROM-levyksi? Sanooko esimerkiksi sound-juicer jotakin? Ilmestyykö työpöydälle CD-ROM ikoni ja jos klikkaat sitä, niin mitä tapahtuu?
Kuten tossa toisessa viestissä sanoin, koeta laittaa audio-levy asemaan ja käynnistä sitten vaikka sound-juicer roottina. Jos tuo auttaa, niin sitten ongelma liittyy jotenkin käyttöoikeuksiin.
Kannattaa muuten kokeilla miten vaikuttaa jos vaihdat muistikampojen paikkoja keskenään?
Itse asentelin tossa uuteen HP:n läppäriin lisää muistia niin muisti oli "rikki" kun laitoin vapaaseen paikkaan ja tunnisti määrän kumminkin.
vaihdoin paikkoja keskenään ja kappas toimi kuin junan vessa.
Debianin vakaa on keskiajalta mutta toimii.
Slackware on uudempi, mut "pakettienhallinta" on perseestä. Toimii.
Ubuntu laittaa kaiken valmiiksi työpöydälle asti, mutta on täynnä bugeja.
Ketä kiinnostaa? Jokainen valitkoon minkä parhaaksi näkee... tämä on typerämpää kun windows-linux sotiminen. Jos ois täydellinen distro, niin eikö muut ois jo kuollut ja kuopattu?
"Jokainen valitkoon minkä parhaaksi näkee... tämä on typerämpää kun windows-linux sotiminen."
No siis, samaa ekosysteemiähän ne Linuxit on mutta kyllä eri käyttöjärjestelmät on silti toistensa kilpailijoita, riippumatta tekniikasta.
"Debianin vakaa on keskiajalta mutta toimii.
Slackware on uudempi, mut "pakettienhallinta" on perseestä. Toimii.
Ubuntu laittaa kaiken valmiiksi työpöydälle asti, mutta on täynnä bugeja."
Debian ei enää ole niin vanhentunut kuin aikaisemmin, Ubuntu ei ole niin buginen kuin väitetään. Kyse nyt on siitä, että jokainen käyttöjärjestelmä on suunnattu omille markkinoilleen. Slackware pyrkii olemaan mahdollisimman unixmainen, Ubuntu on suunnattu kotikäyttöön ja pienyrityksiin, Debian taas pyrkii olemaan sellainen yleiskäyttis mikä toimii joka käytössä ja joka värkissä ja on enemmän sellainen rakennussarja mistä voi kasata mieleisensä. Debianin hidas kehityssykli tuleekin tästä koska tuollainen käyttö tarvitsee enemmän testausta. Ubuntua käytetään ensisijaisesti niillä Canonicalin tukemilla softilla joten testaamista ei tarvitse niin paljoa.
"Ubuntu ei ole niin buginen kuin väitetään."
Kyllä ihan taatusti on.
Et ole vieläkään kertonu mistä löydän bugin tästä Ubuntusta mikä ilmenee normaalikäytössä.
Valitse tosta mieleisesi:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q= bug in ubuntu 8.04&btnG=Hae&meta=
Tai vaihtoehtosesti voit valita jonkin bukin Ubuntun omilta bukiseurantasivuilta, ei ne bukiraportit siellä huvin vuoksi ole, vaan sen takia koska Ubuntusta on löydetty buki.
http://bugs.ubuntu.com
Mut joo, jotenkin tulee kuva, että jos M-karilla vaikka segfaulttaisi ubuntun webbiselain kesken tänne kirjottamisen niin hänhän ei sitä myöntäs, että siinä selaimessa on sillon buki. Väittäs selaimen toimivan ihan täysin.
Niin Ubuntussa bugi on ominaisuus ei vika.
Kyllä Firefox 3 tuon Flashin kanssa kaatuu muutaman viikon välein. Mutta sitä tiettävästi tekee muuallakin eikä vain Ubuntussa.
Enkä minä jaksa mitään bugiraportteja kahlata, halusin vain yhden esimerkin bugista mutta et kyennyt sellaista keksimään joka kertoo kyllä jotain siitä miten paljon itse tiedän koko käyttiksestä.
Itselläni ei ole Lennyssä kaatunut Firefox 3 vielä kertaakaan vaikka Flash onkin käytössä. Olen ollut oikein tyytyväinen tuohon, selkeä parannus Firefox 2:n verrattuna, joka kippaili flashin takia aina välillä.
"Enkä minä jaksa mitään bugiraportteja kahlata, halusin vain yhden esimerkin bugista mutta et kyennyt sellaista keksimään joka kertoo kyllä jotain siitä miten paljon itse tiedän koko käyttiksestä."
Miksi minun muka pitäisi alkaa jotakin yksittäisiä bukeja sulle luettelemaan, kun tuo Ubuntun bukiraoportointi sivu listaa niitä jo valmiiksi? Sehän nyt ei ole minun vikani, jos et jaksa niitä kahlata, se on ihan sinun oma ongelmasi. Tuo sinun vastauksesi kuitenkin kertoo lähinnä vain ja ainoastaan siitä, että jätät ihan tahallasi ne bukitraportit huomiotta ihan kuin niitä ei olisi olemassakaan. Kyllähän sitä voi kuvitella, ettei Ubuntussa vikoja ole jos tahallaan sulkee silmät buguiraporeilta kuten itse näöyt tekevän.
Kyllä tämä FF3 minustakin on jonkin verran vakaampi viritelmä kuin FF2. Minulla on jotain 3vko putkeen päällä ennen kuin kaatuu ja omassa käytössä on se 150 sivua välilehdillä ja eri työpöydillä helposti auki.
"Miksi minun muka pitäisi alkaa jotakin yksittäisiä bukeja sulle luettelemaan, kun tuo Ubuntun bukiraoportointi sivu listaa niitä jo valmiiksi?"
Koska valtaosa bugeista on sellaisia mitkä ei liikuta normikäytössä paskanvertaa tai tarvitsee jonkun kummallisen kokoonpanon mitä minulla ei ole. Minä haluan vain yhdenkin bugin mihin törmää helposti arkikäytössä ja toistuvasti niin että sillä olisi jotain merkitystä. Vielä kun ei ole niitä bugeja näkynyt että ei tätä voi raakileeksi sanoa mitenkään.
esittää. Väitetään vaan vastaan, mutta mitään väitettä ei todistetä. Taitavat olla Pentti Neloselle sukua nuo inttäjät. Vaikuttavat niin asian tuntevilta.
No jo on jumalauta, kato sitä ubuntun buigisivua, johon linkki on annettu jo moneen kertaan, Eikö siellä muka ole yhtään bukia? Oikeesti oletteko te ubuntun käyttäjät noin todellisuudesta vieraantuneita vai mikä teitä riivaa?
No kuten sanoin aiemmin ei tarvitse kuin lukea näitä suomi24:n sivuja. Tossa on sulle nyt yks esimerkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=656&posting=22000000038361656
Ja olen ihan 100% varma, että nyt väität ettei tota bukia ole, Tekisit sen jokaisen muunkin esimerkkinä annetun kohdalla. Siksi edelleenkin olen sitä mieltä, että paras todiste on se ubuntun oma bukiraportointisivu. Siellä on dokumentoituna tuhansia avoimia bukeja. Jos sä et viitsi sitä kahlata, se ei ole kenenkään muun ongelma kuin sinun.
Siinä on sulle esitettynä yli 46000 avointa korjaamatonta bukia:
http://bugs.ubuntu.com/
Siinä on sulle esitettynä yli 46000 avointa korjaamatonta bukia:
http://bugs.ubuntu.com/
"Taitavat olla Pentti Neloselle sukua nuo inttäjät. Vaikuttavat niin asian tuntevilta."
Kyllä te ubuntuinttäjät taidatte olla Pentille sukua, Penttikin puolustelee Windowsia kovasti ja jättää esitetyt todisteet huomiotta ihan samoin kuin te Ubuntun kohdalla.
Sulla on kyllä aika erikoinen asenne. kun sulle näytettin Debian unstablen bukeja selitit "ne on debianin bukeja ei ubuntun.", vaikka Ubuntu nimenomaan perustuu Debian unstableen. Kun sulle sitten näytettiin Ubuntun omaa bugisivua selitit "ei niillä bukeilla ole mitään merkitystä", vaikka ne bukit on raportoitu nimenomaan ubuntusta. Ja sitten olet vaatimassa jotain yksittäistä esimerkkejä? Ilmeisesti sun aikomuksena on pyrkiä kiistämään sitten ne esimerkitkin. Niitä 46000 bugia sun on vaikea kiistää kun ne on raportoitu, joten vaan jätät sitten ne huomiota kuin niitä ei oliskaan?
Sä todellakin olet sulkenut silmäsi, etkä näköjään alkuunkaan edes halua ymmärtää että Ubuntussa ON hirveä määrä avoimia bukeja ja paljon enemmän kuin Debianissa.
Mutta kun halutaan YKSI bugi mikä ilmenee juuri Ubuntulla eikä muilla sen perussovelluksilla jotenkin häiritsevästi, että sen olemassa olon voisi helposti vahvistaa. Sinä valitit, että ei Debianissa ole mitään lokalisointiongelmia ja pastesin sitten kuvakaappaukset missä selvästi näkyi niitä lokalisointiongelmia, sinä et ole kyennyt etsimään yhtä perhanan bugia niistä kymmenistä tuhansista.
Huomauttaisin myös, että unstable ei tarkoita samaa, että softa olisi viallinen. Lainataanpa Wikipediaa:
"The term stable refers to a version of software that is substantially identical to a version that has been through enough real-world testing to reasonably assume there are no showstopper problems, or at least that any problems are known and documented. On the other hand, the term unstable does not necessarily mean that there are problems - rather, that enhancements or changes have been made to the software that have not undergone rigorous testing and that more changes are expected to be imminent."
Ubuntu 8.04 LTS version kehitys alkoi jo lokakuun lopulla vuonna 2007, Debianin unstable haara jäädytettiin joulukuun puolivälissä joten siinä on paketit upstreamista. Paketit on toki vakaita ohjelmia joissa ei yksistään mitään järisyttäviä bugeja ole, ei sinne mitään kehitysversiota laiteta. Tästä eteenpäin homma on ollut testaamista ja tuotteistamista. Seitsemän ja puolikuukautta myöhemmin pakettien jäädyttämisestä on se varsinainen tuotantokäyttöön suositeltava 8.04.1 versio ulkona.
Samaa testaamista ja tuotteistamista sitten on tehnyt Debianin porukka omaan julkaisuun omalla kehityssyklillään. Debianin unstable haara alkuperänä ei siis tarkoita, että Ubuntu olisi raakile koska Debian on myös tehty siitä samasta unstable haarasta!
"Sulla on kyllä aika erikoinen asenne. kun sulle näytettin Debian unstablen bukeja selitit "ne on debianin bukeja ei ubuntun.", vaikka Ubuntu nimenomaan perustuu Debian unstableen."
Niin perustuu myös Debianin stable.
"Niitä 46000 bugia sun on vaikea kiistää kun ne on raportoitu, joten vaan jätät sitten ne huomiota kuin niitä ei oliskaan?"
Osaa bugeista ei ole vahvistettu, niitä ei ilmene Ubuntun perussovelluksilla, osa vaatii jotain eksoottista laitteistoa ja osa bugeista pätee myös muualle kuin Ubuntuun. Jos se Ubuntu on niin buginen raakile olevinaan niin kertoo sitten bugin millä saa jonkun Ubuntun perussovelluksen kaatumaan aina mutta mikä on nimenomaan Ubuntun bugi. Ei pitäisi olla vaikeaa jos Ubuntu on buginen mutta näköjään itse todistat että tällä ei ole perää koska muuten näyttäisit sen bugin, aivan kuten minä pistin kuvakaappaukset siihen missä kohtaa Debian sönkkää Englantia missä pitäisi lukea Suomea.
Vaikka siellä on raportoitu 46000 bugia, voi ilman mitään näyttöä sanoa, että yhtä hyvin ne 46000 bugia on myös Debianin bugeja. Todennäköisesti kaikki ei ole samoja bugeja, mutta kyllä tuo selittely ontuu pahasti kun ei yhtä bugia onnistu näyttämään.
"Sinä valitit, että ei Debianissa ole mitään lokalisointiongelmia ja pastesin sitten kuvakaappaukset missä selvästi näkyi niitä lokalisointiongelmia, sinä et ole kyennyt etsimään yhtä perhanan bugia niistä kymmenistä tuhansista."
Minäkään en kyllä ymmärrä sun asennettasi, miksi niistä kymmenistä tuhansista pitää alkaa etsimään jotain yhtä bukia? Toi on aivan älytöntä ja naurettavaa. Sä yrität tolla vaan kiemurrella eroon siitä tosiasiasta, että niitä avoimia bukeja on kymmeniä tuhansia. Toi on lähinnä silkkaa vittuilua vaatia valitsemaan joku tietty buki, kun siellä ubuntun bukisivuston etusivulla sanotaan ihan suoraan, että niitä on avoinna kymmeniä tuhansia. Yritätkö sä ihan tosissasi väittää, että ne kaikki bukit on paketeissa joita kukaan ei käytä? Jos näin olisi niitä bukeja ei olisi edes löydetty eikä raportoitu. Jo se, että ne on raportoitu osottaa, että ihmiset käyttää niitä paketteja joissa viat on löydetty.
"Ubuntu 8.04 LTS version kehitys alkoi jo lokakuun lopulla vuonna 2007"
Niin ja lokakuun lopusta 2007 on 6 kuukautta huhtikuun loppuun 2008 jollon ubuntu 8.04 julkastiin. Eli Ubuntu LTS:n kosalta kehityskierto ei ollut yhtään sen pidempi kuin muillakaan Ubuntun versioilla. 8.04 LTS:a ei siis ole testattu yhtään sen enempää kuin muitakaan Ubuntun julkasuja.
"Debianin unstable haara jäädytettiin joulukuun puolivälissä joten siinä on paketit upstreamista."
Häh? Mitä sä oikeen höpiset? Mikä ihmeen jäädytys joulukuussa on muka ollut? Lennyn jäädytys tapahtui kylläkin vasta heinäkuussa 2008. Etchinkään kohdalla jäädytys ei ollut joulukuussa, eli mitähän sä oikeen hourit?
"Huomauttaisin myös, että unstable ei tarkoita samaa, että softa olisi viallinen. Lainataanpa Wikipediaa"
Ja mitä se muka todistaa, että sinä revit jostain jonkun määritelmän joka ei edes liity mitenkään Debianiin? Sitäpaitsi unstable aivan taatrusti tarkottaa Debianin kehitysversiota jota ei ole testattu kunnolla, koska varsinainen testaaminen tapahtuu testingissä.
"Paketit on toki vakaita ohjelmia joissa ei yksistään mitään järisyttäviä bugeja ole, ei sinne mitään kehitysversiota laiteta."
Ai että minne ei laiteta? Debian Unstableenko, johon Ubuntu perustuu? No aivan taatusti laitetaan. Debian unstable on nimenomaan kehitysversio ja ne paketit on todellakin kehitysvaiheessa ja se näkyy bukien määrässä.
"Tästä eteenpäin homma on ollut testaamista ja tuotteistamista. Seitsemän ja puolikuukautta myöhemmin pakettien jäädyttämisestä on se varsinainen tuotantokäyttöön suositeltava 8.04.1 versio ulkona."
Sä olet kyllä todella lahjakas vääristelemään asioita. Ubuntun virallinwen julkasu oli 8.04 kuten tässä ketjussa on jomonesti sanottu. 8.04 ON KORJAUSPÄIVITYS. Se on ihan vastaava pointrelease kuin ne mitä Debian tekee julkaisun jälkeen. Debianilla ensimmäinen päivitysjulkasu julkasun jäkeen oli esim Etchin kohdalla 4.0r1, vastaavasti Ubuntu 8.04:n kohdalla se oli 8.04.1. Virallisesti Ubuntu julkastiin huhtikuussa, ja virallinen julkasu on 8.04. Älä vääristele asioita väittämällä muuta.
"Samaa testaamista ja tuotteistamista sitten on tehnyt Debianin porukka omaan julkaisuun omalla kehityssyklillään. Debianin unstable haara alkuperänä ei siis tarkoita, että Ubuntu olisi raakile"
Kyllä se tarkottaa.
"koska Debian on myös tehty siitä samasta unstable haarasta!"
Eikä ole, Debianin julkasut tehdään testing-haarasta eikä unstablesta.
""Sulla on kyllä aika erikoinen asenne. kun sulle näytettin Debian unstablen bukeja selitit "ne on debianin bukeja ei ubuntun.", vaikka Ubuntu nimenomaan perustuu Debian unstableen."
Niin perustuu myös Debianin stable. "
Eikä perustu. Debianin stablet perustuu testingiin, ei unstableen. Sä et selkeästi ole alkuunkaan käsittänyt miten Debianin kehitys toimii.
"Vaikka siellä on raportoitu 46000 bugia, voi ilman mitään näyttöä sanoa, että yhtä hyvin ne 46000 bugia on myös Debianin bugeja. Todennäköisesti kaikki ei ole samoja bugeja, mutta kyllä tuo selittely ontuu pahasti kun ei yhtä bugia onnistu näyttämään."
Tossahan sulle pari viestiä sitten tässä ketjussa just annettiin esimerkkinä tuo Bluetooth-juttu, et vaan näköjään pidä sitä minään jatkat vaan kitisemistä ja vastaanväittämistä. On se kumma, kun et edes vastannut siihen ja muuten vänkäät vastaan.
Korjaan tämän ennenkuin M-Kar alkaa takertumaan siihen:
"Sä olet kyllä todella lahjakas vääristelemään asioita. Ubuntun virallinwen julkasu oli 8.04 kuten tässä ketjussa on jomonesti sanottu. 8.04 ON KORJAUSPÄIVITYS."
Siis sama korjattuna: Ubuntun virallinwen julkasu oli 8.04 kuten tässä ketjussa on jomonesti sanottu. 8.04.1 ON KORJAUSPÄIVITYS.
"Mutta kun halutaan YKSI bugi mikä ilmenee juuri Ubuntulla eikä muilla"
Minähän annoin sulle esimerkin, tässä se uudestaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=656&posting=22000000038361656
"Tossahan sulle pari viestiä sitten tässä ketjussa just annettiin esimerkkinä tuo Bluetooth-juttu, et vaan näköjään pidä sitä minään jatkat vaan kitisemistä ja vastaanväittämistä. On se kumma, kun et edes vastannut siihen ja muuten vänkäät vastaan."
Minulla ei ole Bluetoothia missään, että en voi tuota vahvistaa, toisaalta Bluetooth liittyy nyt kuitenkin raudan tukemiseen, että kyseessä voi olla yhteensopimattomuutta joko tietokoneen raudan tai puhelimen kanssa.
Kyseessä on bugi, mikäli Canonical nimenomaan lupaa tukea tätä tietokonerautaa ja kyseistä puhelinta missä ongelma ilmenee. Muussa tapauksessa tuo on vain ikävää jos ei ole yhteensopiva. Yhteensopivuusongelmia ei oikein bugeiksi voi luokitella. Ei sekään ole esimerkiksi mikään Vistan bugi jos vanha tulostin ei siinä toimi.
"Minulla ei ole Bluetoothia missään, että en voi tuota vahvistaa,"
No sehän taas on vain ja ainoastaan sun ongelmasi.
"toisaalta Bluetooth liittyy nyt kuitenkin raudan tukemiseen, että kyseessä voi olla yhteensopimattomuutta joko tietokoneen raudan tai puhelimen kanssa."
Seli seli. Jos nyt vaivautusit lukemaan sen keskustelun huomaisit, että siinä sanotaan että aikasemmin toimi muttei uuden Ubuntun julkasun jälkeen.
"Minäkään en kyllä ymmärrä sun asennettasi, miksi niistä kymmenistä tuhansista pitää alkaa etsimään jotain yhtä bukia?"
Millä perustelet sitten, että vain Ubuntussa 46000 bugia ettei nämä bugit koske Debiania? Entä sitten ne bugit joita Debianin kehittäjät ei ilmeisesti edes pidä edes bugina kuten pienet lokalisointimokat mitä on päässy valmiiseen julkaisuun mutta joita vastaavia on voitu raportoida Ubuntun bugeihin? Entä kuinka moni niistä 46000 bugista on sellaisia joihin loppukäyttäjä pystyy edes käytännössä törmäämään Canonicalin tukemilla softilla joita nyt enimmäkseen käytetään? Entä monta bugia sitten on jotain rautayhteensopimattomuus ongelmia joiden toimivuutta ei edes ole mitenkään luvattu? Myöskin pitää huomoida se, että Ubuntu on tavattomasti yleisempi käyttis kuin Debian joten bugeja on ilmoitettu enemmän.
Tästä syystä minä haluan ihan konkreettisen esimerkin bugeista koska väitän, että täällä nyt selvästi liioitellaan Ubuntun bugisuutta ja väitetään aiheetta raakileeksi. Syynä oletettavasti on Debianin käyttäjien oma uskonto että Debianin stable on paras. Minä en väitä etteikö Ubuntusta löytyisi bugeja. Joka käyttiksestä löytyy bugeja. Aiheeton haukkuminen raakileeksi ilman mitään näyttöä on valehtelua jota en hyväksy.
"Niin ja lokakuun lopusta 2007 on 6 kuukautta huhtikuun loppuun 2008 jollon ubuntu 8.04 julkastiin."
Ja heinäkuun alussa julkaistiin 8.04.1 joka on se versio jossa vasta suositellaan siirtymään tuotantokäyttöön ellei pakottavia syitä ole.
"Häh? Mitä sä oikeen höpiset? Mikä ihmeen jäädytys joulukuussa on muka ollut?"
Ubuntun kehitystyön viimeistelyyn otettiin ne paketit joulukuussa Debianista. Tässä sitten oma testausprosessi
"Debian Unstableenko, johon Ubuntu perustuu? No aivan taatusti laitetaan."
Ei sen enempää ole niitä kehitysversiopaketteja kuin Debianissa. Kas kun niistä lähdekoodeista on erikseen kehitysversiot ja sitten vakaat versiot ja Debianin unstable paketeissa on vakaista sorsahaaroista käännettynä ne paketit. Paketit on unstablea koska niitä ei ole testattu vaikka yksittäiset lähdekoodit on stablea. Ei siellä ole mitään 2.5 kerneleitä.
"Ja mitä se muka todistaa, että sinä revit jostain jonkun määritelmän joka ei edes liity mitenkään Debianiin?"
Ja juurikin liittyy Debianiin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Debian
"Software packages uploaded to unstable are normally versions stable enough to be released by the original upstream developer, but with the added Debian-specific packaging and other modifications introduced by Debian developers. These additions may be new and untested."
"8.04 ON KORJAUSPÄIVITYS."
Toki. Ja Ubuntua suositellaan otettavan tuotantokäyttöön vasta ensimmäisen korjauspäivityksen jälkeen ellei pakottavia tarpeita ole siirtyä aikaisemmin.
"Eikä ole, Debianin julkasut tehdään testing-haarasta eikä unstablesta."
Et nyt vaan tajua, että niin Debian kuin Ubuntu porukka jäädyttää omaan kehitykseen sen saman unstable -haaran silloin heille itselleen sopivat. Debianin porukka kutsuu tätä haaraa testingiksi mutta samalla tavalla se Ubuntunporukan jäädytetty haara on testing. Debianin testaussykli on pitempi koska se tehdään universaaliratkaisuksi ja toimimaan ties missä leivinpaahtimessa, eri kerneleillä ja toimimaan palapelinä. Ubuntun testauksessa taas panostetaan siihen, että saadaan ripeämmin ja säännöllisesti ulos se käyttis ja tässä on unohdettu ziljoona arkkitehtuuria ja pääpaino on siinä rajallisemman pakettimäärän testauksessa jotta homma onnistuu. Kuitenkin tästä syystä vaikka ensimmäinen 8.04, 10.04 ja jne. ovat stableja, nopeamman kehityssyklin takia ei suositella siirtymään kuin vasta ensimmäisessä point releasessa tuotantokäyttöön ellei pakottavia tarpeita ole.
Sinä nyt vaan jaksat inttää siitä samasta, että "yhyy mutku huonommin testattu se huhtikuun julkaisu kuin Debianin stable" mutta kun sillä ei ole mitään väliä! Ubuntu on eri käyttöjärjestelmä kuin Debian vaikka ovat molemmat samasta unstablesta jäädytetty ja testattu ja sillä on eri kuviot kuin Debianilla mutta se nyt ei jostain syystä mene sun päähäsi vaan väität täällä Ubuntua raakileeksi joka on aiheetonta valehtelua.
"Seli seli. Jos nyt vaivautusit lukemaan sen keskustelun huomaisit, että siinä sanotaan että aikasemmin toimi muttei uuden Ubuntun julkasun jälkeen."
No niin perkele toimi HP:n tulostin XP:ssä mutta ei Vistan julkaisun jälkeen, onko tämä muka joku Windowsin bugi häh?
No kerro se perkeleen rauta missä sitä ajetaan ja mikä puhelin!
Nämä toimii:
https://wiki.ubuntu.com/HardwareSupport/
Ja ne toimii niin hyvin kuin siellä luvataan. Jos mitään ei mainita, toimii sitten jos toimii. Bluetootheista en tiedä tarkemmin mitään mutta minua ei itseä häiritsisi yhtään vaikka Ubuntu ei tukisi muuta kuin USB video device standardin mukaisia webvameja ja PUDOTETTAISIIN tuki vanhalle paskalle ja vähentäisi sitä bloattia ja ylimääräistä testausta. Mistä tiedät, että näin ei ole tehty juuri kyseiselle Bluetooth -tapaukselle?!
Toisin sanoen, käyttöjärjestelmien laitetuki vaihtelee versioista riippuen. Ei ole välttämättä mikään bugi jos jokin ei toimi uudessa versiossa.
Noi sun kommenttisi on kyllä sellasia, että huomaa oikein hyvin, että sä haluaisit taas ummistaa silmäsi ongelmilta ja kuvitella kuin niitä ei olisikaan.
"No kerro se perkeleen rauta missä sitä ajetaan ja mikä puhelin! "
Helvettiäkö sinä sitä minulta kysyt? Kysy siltä, joka ton jutun kirjotti. oisit muutenkin vähitellen viedä ton vaahtoamisesi vaika ubuntu-alueelle. Sitäpaitsi et nyt oikein taida tajuta, mutta OBEX-tiedonsiirto bluetoothin yli on standardi, kyllä sitä useimmat bluetoothilla varustetut kännykät tukee ihan suoraan.
"PUDOTETTAISIIN tuki vanhalle paskalle ja vähentäisi sitä bloattia ja ylimääräistä testausta. Mistä tiedät, että näin ei ole tehty juuri kyseiselle Bluetooth -tapaukselle?!"
Bluetooth on kyllä sen verta olennainen osa nykyaikasia systeemejä, missä halutaan siirtää tietoa kännykän ja tietokonen välillä, että tommoseen en kyllä usko. Tuolainen väite on kyllä silkka tekosyy.
"Toisin sanoen, käyttöjärjestelmien laitetuki vaihtelee versioista riippuen. Ei ole välttämättä mikään bugi jos jokin ei toimi uudessa versiossa."
Homma nyt kuitenkin toimii Debian Lennyssä, muttei siis ubuntussa :)
Anteeks nyt vaan, mutta toi sun selityksesi on ihan hirveää roskaa. Sinä et kyllä tiedä mistä puhut vaikka muuta annatkin ymmärtää. Hirveää selittelyö ylipäätänsä.
Ja eiköhän nyt alkas olla jo korkea aika sun lopettaa pikkuhiljaa? Jos haluat jatkaa väkisin, vie tuo sotasi ubuntu-alueelle tai sodat-alueelle. Ja ihan turha syytellä muita ja itkeä siitä että "muut sitä ja tätä", suoraansanoen ei kiinnosta. Sinä olet ollut kokoajan tätä ketjua pitkittämässä. Jos sä et olisi kokoajan vänkäämässä vastaan monta kertaa päivässä, tää ketju olis jo loppunu aikoja sittemn.
Tämä on Debian alue, ei sodat tai Ubuntu.
"Bluetooth on kyllä sen verta olennainen osa nykyaikasia systeemejä, missä halutaan siirtää tietoa kännykän ja tietokonen välillä, että tommoseen en kyllä usko. Tuolainen väite on kyllä silkka tekosyy."
Bluetooth ja tähän liittyvät ohjelmistot kyllä. Sen sijaan tietyn tietokoneraudan missä se Bluetooth piiri on ja tietyn puhelimen tuki voi olla enemmän mitä on luvattu.
"Helvettiäkö sinä sitä minulta kysyt? Kysy siltä, joka ton jutun kirjotti."
Sinulta minä niitä bugiesimerkkejä kysyin enkä mitään epämääräistä "jollain ihme koneella ja jollain ihme puhelimella oli joku ongelma Bluetoothin kanssa".
"Homma nyt kuitenkin toimii Debian Lennyssä, muttei siis ubuntussa :)"
Ai siis ajoit tuon viestin kysyjän tietokoneella ja Bluetoothilla Lennyä? Toki voi olla mahdollista että seuraavassa Ubuntussa ja Lennyssä homma taas toimii. Edelleenkin asiat joita ei tueta toimivat jos toimivat.
"Ja eiköhän nyt alkas olla jo korkea aika sun lopettaa pikkuhiljaa?"
Katsokaa peiliin. Koko pitkä ketju lähti siitä, että selitetään valheita että Ubuntu olisi raakile ilman mitään perusteita. Ja minä en valheita hyväksy.
Valehtelijoille pitäisi tehdä joku Pentti Nelonen -alue. Valheet ei kuulu edes Sodat -palstalle.
Menehän jo sinne ubuntupalstalle oot pahempi riesa kuin sodat-palstan Pentti Nelonen.
Jos et sä lopeta tota ja siirrä sotaasi sodat alueelle, mä teen susta valituksen tonne suomi24:n ylläpidolle.
Siinä on nappi "Ilmoita asiattomasta viestistä" jos sellaisen satut näkemään. Käytän itse sitä joskus.
"Siinä on nappi "Ilmoita asiattomasta viestistä" jos sellaisen satut näkemään. Käytän itse sitä joskus."
Koko tämä ketju on täynnä sulta sellasia ja sulle on sanottu moneen kertaan, että vie se sota sodat-alueelle, mutta sinä et ole sitä tehnyt. Sä näytät kuvittelevan, että kun saat ketjussa viimesen sanan niin muka jotenkin voittasit väittelyn tai jotain vaikka olisit kuinka väärässä.
Mä en turhanpäiten uhkaa ylläpidolle ilmottamisella, tän ketjun on todellakin paras loppua tähän tai saat syyttää ihan itseäsi. Me ollaan kaikki täällä jo kurkkua myöten täynnä tätä moskaa. Jos haluat hjatkaa, jatka sodat, alueella, tee sinne uusi ketju ja jatka siellä.
kannattaa vaihtaa nimimerkkiä, kun et osannut muisti ongelmassakan autaa, vaan kaikkea muuta aukomista kyllä tuli. Miksuh onneksi osasi auttaa asiassa. Kiitoksia Miksuh:lle vielä kerran.
Ooks nyt ihan tosissas? :D Jos trollaisit, et jaksais vastailla näin pitkään samaan ketjuun. Siitä ois tullu tylsää.
"Ooks nyt ihan tosissas? :D Jos trollaisit, et jaksais vastailla näin pitkään samaan ketjuun. Siitä ois tullu tylsää."
Rehellisesti sanottuna, en pysty tietämään onko tuossa bugia joka johtuu Ubuntuporukan kämmäilystä vai ei. Mielestäni käyttöjärjestelmän laitetuki on mitä on (vaihtelee eri versioissa) ja JOS ongelma liittyy yksistään rautatukeen, ei kyseessä voi sanoa olevan bugia jos tukea ei ole luvattu missään. Sitten kyseessä on ihan varmasti bugi jos raudan luvataan toimivan mutta reistailee, tai vika on yleinen aina Bluetoothissa eikä vain kyseisellä rautayhdistelmällä.
En siis trollaa tuossa, sillä tuo oli kärjistys. Vista on Microsoftin Windowsien uusi työasema versio ja Ubuntu Hardy Heron on uusi versio Ubuntusta. Laitetuki vaihtelee eri Ubuntuissa kuin eri Windowseissa. Sellainen ero kuitenkin on, että Vistan tapauksessa vedettii tekniikkaa uusiksi ja ajurit tehtiin uusiksi eikä hommat sitten toimi. Ubuntun tapauksessa sitten on otettu valtava kasa avointa sorstaa Debianin unstablesta ja oma kehitystyö vielä lisäksi. Canonican testaa toimivuuden siellä missä lupaavat että toimii (ja siellä missä siitä joku maksaa, kuten Dell maksaa läppäreihinsä) ja muualla sitten on perävalotakuu.
Lopputulos on se, että tukemattomilla ja eksoottisilla laiteyhdistelmillä voi sitten hommat hajoilla ja näitä voi sitten joutua korjailemaan, toisaalta Ubuntua ei tarvitse päivittää kuin 2v välein, että hommat menee rikki sitten silloin jos menee. Laiteongelmien vuoksi sitten voi hätätapauksessa käyttää jotain tuettua lyhyen tuen versiota jos pitää jotain tukematonta rautaa saada toimimaan Ubuntussa.
No, asialliseen kysymykseen asiallinen vastaus. Ylläpidolle saa valittaa. Mutta jos vaihtaisi keskustelua tästä vähän eteenpäin johonkin fiksumpaan, että tietääkö kukaan Debianiin paremmin perehtynyt mistä selviää Debianin eri julkaisujen rautatuki? Ainakin openSusella ja Ubuntulla on näppärät Wikit tuohon. Minusta olisi hienoa jos Suomen Linuxeja käyttävät kasaisi jonkun Wikin mihin keräisi suomeksi eri Linux -pohjaisten tuettujen käyttisten rauta- ja oheislaitetukea taulukoihin ja lähettäisi sinne, sekä lähettäisi noihin käyttisten omille tukisivuille tietoa miten toimii.