Miten olette onnistuneet potkimaan itsestänne AMK-opparin ulos?
Oma tilanteeni on se, että valmistuminen on opparia vaille... Aihe on, toimeksiantaja on, materiaalia on... Mutta valmistuminen ei enää voisi vähempää kiinnostaa.
Lykkäystähän saa opintoihin kai sen puoli vuotta lisää helposti? Totuus on kuitenkin se, että jos en nyt aloita työtä, en aloita sitä koskaan.
Miten saan nyt vakuuteltua itselleni, että valmistuminen kannattaa? Uskon tällä hetkellä vakaasti, että en tarvitse tradenomin tutkintoa. En halua esim. töihin mihinkään toimistoon assariksi, pankkiin, kelaan, työkkäriin tms. Tällä hetkellä työskentelen "vain" suoritustason tehtävissä, mutta pidän siitä.
Apua!
Oma tilanteeni on se, että valmistuminen on opparia vaille... Aihe on, toimeksiantaja on, materiaalia on... Mutta valmistuminen ei enää voisi vähempää kiinnostaa.
Lykkäystähän saa opintoihin kai sen puoli vuotta lisää helposti? Totuus on kuitenkin se, että jos en nyt aloita työtä, en aloita sitä koskaan.
Miten saan nyt vakuuteltua itselleni, että valmistuminen kannattaa? Uskon tällä hetkellä vakaasti, että en tarvitse tradenomin tutkintoa. En halua esim. töihin mihinkään toimistoon assariksi, pankkiin, kelaan, työkkäriin tms. Tällä hetkellä työskentelen "vain" suoritustason tehtävissä, mutta pidän siitä.
Apua!
Vastaukset 5
Vanhimmat
varmasti rankka urakka edessä. itse pelkään kuollakseni gradun aloittamista, kun se joskus tulee eteen... kunnioitan sinua suuresti, koska osaat arvostaa suoritustason tehtäviä! miksi ihmeessä se olisi "vain", ja niin paha asia, jos jäisit tekemään niitä? mikäli oikeasti pidät siitä mitä teet (ja pärjäät mukavasti taloudellisestikin) niin miksi sinun täytyisi vältämättä hakeutua toimihenkilöksi tms.? vanhempien takia? tyttöystävän takia? kavereiden arvostuksen takia? joskus kannattaa myös tehdä sitä mikä itsestä tuntuu parhaalta:)! suorittaisin sinuna kuitenkin tuon opparin pois alta. muutenhan nuo vuodet ovat menneet vähän kuin "hukkaan", jos papereiden ulos saaminen jää pelkästään opinnäytetyöstä kiinni.
Kannattaa rutistaa se oppari, joku tutkinto on aina hyvä olla takataskussa! Ja kun valmistuminen on vieläpä noin pienestä kiinni (vain opinnäyte puuttuu). Vanhemmiten voi kaduttaa jos nyt, viime metreillä, jättääkin leikin kesken.
Mitä graduun tulee, ei kannata lietsoa itseään paniikkiin. Se on kuitenkin "vain" yksi kirjoitustyö, ja jos selviät syventävistä opinnoista, selviät aivan varmasti myös gradusta! Niin ovat selvinneet tuhannet muutkin opiskelijat, joten miksi juuri sinä olisit se poikkeus? :)
Sitä et kadu koskaan, mutta jos jätät tekemättä, kadut varmasti jossakin vaiheessa.
Ei motivaatiota ole pakko olla, sen kun kirjoittaa ja jättää työn sisään.
niin pääsette joko kortistoon taikka pöpilään,joissa teitä on ennestäänkin paljon.Työhönkin voi päästä kun vanhat antavat tilaa,taikka jos isällä on paksu lompakko.
Minulta ei ole koskaan kysytty, vaikka olen ollut elämäni aikana ainakin kymmenessä eri työpaikassa, ketkä ovat vanhempiani tai mikä on heidän tulotasonsa. Silti olen työpaikan saanut.
Taitaa tuokin olla vain niiden surkimusten selityksiä, jotka eivät osaamattomuuttaan ole töihin päässeet.