tuossa, kun lueskelin nyt vain paria aloitusta...
Oletteko nukkuneet koskaan olkipatjalla?
Oletteko nukkuneet koskaan olkipatjalla?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 64
Vanhimmat
just muistan sen patjan olin niin pieni.
Muistan sen patjakankaan joka oli harmaalla pohjalla sinistä raitaa.
Myös muistan kun patja muotoutui kropan mukaan.
Mummulassa oli näitä patjoja kesä-aitassa.
ne patjakankaat olivat suurimmalta osin meilläkin.
Oli myös punaisella raidalla. Meillä kun sitä
porukkaa oli, oli siskonpetiä siellä ja täällä.
Kaikki nukuimme olkipatjoilla. Silloin lapsena.
jos joutuisin olkipatjalle, varmaan tukehtuisin.
Pöly tekis tepposensa.
Tosiaan olihan niitä punaraitaisiakin. :)
varmasti kävisi minullekkin, kun viime vuosina
ei ole ollut "siedätyshoitoa".:)
aina mummonmökillä kesäisin silloin joskus.
Makuukammari oli pimennetty kärpästen takia ja viileät olkipatjat- ja tyynyt kahisivat, kun kömmimme umpiväsyneinä sänkyihin.
niitä patjoja täytettiin enemmän varsinkin aina
juhlapyhien aikana, kun nukkumassa oli porukkaa
enempi. Maaseudulla kun asuimme.
Aivan, ne patjat kahisivat kivasti, kun kylkeä
käänsi. Tuoreessa muistissa vielä. Vaikka aikaa
siitä onkin jo kulunut.:)
muutti jo mun lapsuuden alussa pois maaseudulta, mutta sinne kirmasimme yhtä lehmien päästessä laitumille.:)
Tarkemmin ajatellen ne patjat olivat vähän niin kuin mutkaa ja matkaa nähneet, eli ei kai niitä täytetty, mutta makeat olivat ne unet ja peittokin oli sitä painavaa mallia.
neljätoistavuotias, kun muutimme pois maalta.
Meillä myös äitini, otti lapsikatraan mukaan,
eli sisarusteni lapset ja lähti aina koulujen
loputtua kotimökille.:)
koko kesäksi lapsille ja sukulaiset huolehtivat toisistaan.Monet kesät vietenkin serkkuni luona maaseudulla, vanhemmat sillä aikaa tekivät töitä kaupungissa.
oli. Mummolassa ja sukulaisten luona. Meillä
oli äiti kotona tai kävi auttamassa taloissa,
erilaisissa töissä, mutta pääsääntöisesti kotona.
Otti lapset mukaan, jos työtä oli tarjolla.:)
mummoni olkipatjalla mummon kainalossa ja
aitassa piilossa tanssiretken jälkeen maalla kun ei uskallettu tupaan mennä kun meni niin myöhään :)
mieleeni juhannuksen aika. Aitassa puhtaalle
tuoksuvat vasta pestyt matot ja sängyssä se
kahiseva patja.:)
hyvin juhannuksen tunnelman ja mäntysuovan tuoksun :)
se juhannuksen aika niin voimakkaasti tähän
mukaan, kun se oli aina niitä aikoja, kun se
meilläkin oli ajankohtaista.:)
Kaikki vanhukset on sellasella nukkuneet,jouluks vaihdettiin se pehku kasa uusiin olkiin.
Patja oljet oli sellasii valikoituja pitkiä,ne oli parhaita.
Jouluksi, ohueksi käynyt patja taas täytettiin.
Tarkemmin en niitä olkia muista, sen vaan, että
meilläkin siinä oli melkoinen hommeli, kun
porukkaa tuli meille joulun viettoon.:)
olla, joskus pikkupoikana mummolan aitassa. Nukkuminen siellä aitassa oli kyllä oma jännä kokemuksensa, patjasta huolimatta.
Vaikka mitäs väliä sillä patjalla, eihän sitä nukkuessaan tiedä mitä siellä täytteenä on. Korkeintaan aamulla, jos on selkä kipeenä.
Olkipatjasta taas tuli mieleen, onko vesipatjoja enään olemassakaan. Siitä minä tykkäsin mutta se hävitettiin korkeamman tahon päätöksellä kymmenen vuotta sitten.
ikäluokan ihmisillä se on mummola, jossa on
kokeiltu tämä olkipatja. Minunkin vanhimman
sisareni lapset, jotka olivat minun ikäisiä,
saivat sen kokemuksen meillä maalla.
Nyt kun puhuit, muistui mieleeni, että näin
aina joku valitteli yön jälkeen kroppaansa.
Niin niistä vesipatjoista ei taideta suuremmin
nykyään kukaan puhua. Jotkut kehuivat ja jotkut
moittivat. Itselläni ei ole omakohtaista kokemusta.:)
tai selälleni tuntuu olevan melkein yksi ja sama minkä päällä nukun mutta tuo emäntä kyllä valittaa aamulla, jos jossain huonolla patjalla joutunut nukkumaan.
Tuli vaan mieleen, etten muista edes huonekaluliikkeiden mainostaneen vesisänkyjä enään viime aikoina.
suuremmin ongelmia ole ollut noiden patjojen
kanssa. Nukahdan alta aikayksikön, jos olen
väsynyt, mutta jos olen pirteä, niin se on
aivan sama, ei se patja tai sänky sitä unta minulle tuo.
En minäkään ole mainoksia niistä nähnyt. Tosin
nykyisin vähän huonommin tulee noita mainoksia
luettua.:)
Moikka olen nukkunut olkipatjalla ja katsonut kun niitä täytettin. Riihessä puitiin jyvät oljista,kuivatettiin oljet.Uuden olkipatjan päällä oli tosi vaikea nukkua ,kun se oli niin kupera. Taas vanha patja oli niin ohut vuoteen pohjalaudat tuntuivat.Sekä olkipatja oli joskus tosi pistävä, pölyinen.
Muutaman yö seudun meni, ennen kuin patja muokkaantui selälle sopivaksi.
Eikä sekään tosiaan ollut mukavan tuntuinen, kun alkoi
olla oljet hienona. Pölyistä hommaa se vanhojen olkien tyhjennys. Meilläkin ne patjat pestiin,
ainakin kesällä. Talviaikaan, sitä en enää muista.:)
että maalaismummolassa olen nukkunut jollain pisteliäällä patjalla.
Kaipa se oli olkisellainen.
Siihen aikaan nukahti sikeästi, ihan vaikka kivi pään alla.
sitäkin olla. Se oli kai niin jokapäiväinen juttu,
että minulla ei siitä ole muistikuvia.
Niin se oli. Ei tarvinnut silloin unta suuremmin houkutella.:)
Meillä kotona minun lapsuudessani oli olkipatjat. Ne olivat punaraidallista vahvaa kangasta. Syksyisin ne täytettiin aina uusilla oljilla, ehkä välillä vuottakin, jouluksi varmaan. Ne olivat alkuun vähän liiankin töyden tuntuisia mutta vajuivat pian.
Yövyin usein lapsena mummolassa. Siellä oli samoin olkipatjat. Nyt kun ajattelen niin ne olivat todella erinomaisen ilmavat ja muotoutuivat aina sopivan muotoisiksi kunkin nukkujan alla. Ehkä ne olivat luonnonmukaisuudessaan paremmat nukkujalle kuin nykyiset vai kultaako aika muistoja.
olen ajatellut, että olisi kiva joskus vielä kokeilla.
Mahtaisiko sitä osata enää nukkua
sillä patjalla. Saattaisi olla, että olisi
paremmat kuin nykyiset patjat.
Voi olla osittain sitäkin, että muistot kultaavat.
"Suurta juhlaa" se kuitenkin aina oli, kun
täytetylle patjalle illalla kävi nukkumaan.:)
joku olki pistiläpi ja aiheutti hieman epämukavuutta. Kangas oli vahvaa ja sen patjanpään äiti ompeli täytön jälkeen vahvalla langalla umpeen.
Se kangas oli kulutusta kestävää. Nykyiset kankaat ei varmaan kestäisi ihan samaa kulutusta.
Olen ommellut silloin aikoinaan niitä patjan päitä jonkun verran. Vielä muistoissa on.:)
Sivuvinteissä nukuttiin kesäisin. peltikaton alla oli päivisin kuumempaa kuin saunassa, mutta öisin oli mukavaa.
Mummoni kainalossa ja kulahtaneessa vanhassa hetekassa siellä nukuin olkipatjalla.
Patjan haju on jäänyt mieleen ja juuri se kudottu tiivis raitakangas, pohjaväriltään se oli tumman sininen.
Niitä oli hankala tuulettaa ja ravistaa kun kaikki oljet menivät toiseen laitaan ja taas sai möyhennellä tasaiseksi.
Kiitos, kiva aloitus, joskus on niin mukava muistella vanhoja aikoja...
sitä porukkaa riitti, vähän joka soppeen.
Pikkumökki ja paljon porukkaa. Vintti kovasti
käytössä kesäiseen aikaan.
Sen verran on tuttua tuo peltikaton tuoma kuumuus,
että tiedän kyllä mistä puhut.
Meilläkin sitten myöhemmin oli niitä hetekoita,
mutta ei ihan varhaislapsuudessa vielä kuitenkaan.
Kyllä niitä patjoja tosiaan sai aina pöyhiä
mieleisekseen ja varsinkin sitten kun ne oljet jo
olivat aika loppuun jauhautunut.
Ihan kiva, jos näin koit aloitukseni.:)
Minulla riittää näitä juttuja noilta lapsuusajoilta.:)
olkipatjalla mutta jonkinlainen mielikuva mulla on sellaisesta puna harmaa raitaisesta oliks sellaisia tyynyjäkin mutta kyllä meillä oli mun aikaan superloonipatjat ennen joustin sellaisia.
se elämys vielä kokematta. Olkityynyjä meillä
ei ollut, jossain on voinut olla. Höyheniä
ne meillä niihin tyynyihin laittoi. Näin muistelen.
tarkkaan kuuntelen kuulen kahinan korvissani jossain on ollu varmasti jos ei käytössä niin ehkä lasten leikeissä.
aika yleistä se oli. Tosin, ne jotka on kaupungeissa kasvaneet, ei sitä kokemusta
ole tullut kotioloissa.
kaupungin kasvatteja vasta reilu kymmenen vuotta sit jouduin tänne maalle sillon se tuntu siltä nyt on ruvennu pikkuhiljaa tuntuun siltä että oon onnekas kun oon saanu mahdollisuuden muuttaa tänne näin se mieli muuttuu.
olet onnekas. Nehän on upeita järvi maisemia siellä päin. Kateeksi käy. Nautiskele vain
olotilasta.:)
nauttiin tästä hiljaisuudesta sen oikein kuulee kun pysähtyy kuunteleen ettei kuulu mitään.
sattuu joskus hiljaisuus korviin, kun auto
pysähtyy ja lähtee ulos autosta, mökillä.
Suurta nautintoa se rauhallisuus on.
Hiljaista siellä on ja sitten iltamyöhäisellä
on kiva lämmittää vielä sauna ja nautiskella
siitäkin, kun sinne perille on päässyt.:)
onkin aina ollu sellainen kiva tunnelma varsinkin syksyisin ja talvisin sillon kun ei oo vielä ollu sähköjä sytyttää takkaan ja puuhellaan tulet ja odotella lämmön leviämistä huoneeseen täällä maalla asuessa ei pääse siihen tunnelmaan kun täällä ollaan melkein aina.
tosi nautinnollista. On meilläkin siellä generaattori, mutta ei se kovin paljon
käytössä ole, ainakaan kesällä.
Saunan kiukaassa on lasi, jonka läpi valo käy.
Omaa tunnelmaa luomaan. Tietysti ihan pimeimmällä
on se generaattori sitten päällä ja valot.
pärinäkin tuo nuoruusmuistoja mieleen nyt mää painun unten maille myöhään olin tänään töissä ja aikaisin pitää aamulla taas lähtee poikkeuksellisesti hyvää ja kauniita unia sulle.
kauniita unia!
ja veljeni kanssa kävimme aina olkiladossa vaihtamassa uudet oljet patjaan.
Patjaan tuli aina pepun kohtaan iso kolo ja se piti joka aamu pöyhiä.
Ei meillä kellään ollut allergioita, mutta kyllä me usein tuuletettiin patjaa ulkona.
Nyt pitää mennä nukkumaan, on aikainen herätys, lentokentällä pitää olla jo ennen sian pieremää.
Hyvää yötä kaikille!
mää rupeen nyt elään kun sää rupeet nukkuun tulin just vähän aikaa sit töistä.
Aina siinä touhussa mukana olin.
Ei niistä allergioista silloin tietoa ollut,
ilmeisesti sitä siedätyshoitoa sai koko ajan.
Miten mahtaiskaan olla nyt?
Sinulle Hyvää Yötä ja kiitos keskusteluun
osallistumisesta. Mukavaa matkaa:)
ollaan lähössä, ulkomaillekin? :)
Jos, niin Hyvää lomamatkaa, ja jos vain lentokentälle, niin sinnekin hyvää matkaa, - aikaisesta aamuherätyksestä huolimatta :)
Se oli vaan työmatka pääkaupunkiimme.
Sen verran vapaata, että olimme eilen illalla syömässä italialaisessa ravintolassa ja sit kierrettiin muutama pubi, tänään shoppailimme puoleen päivään saakka ja oli vielä asiaohjelmaa iltapäivä ja illaksi finnairilla kotiin. Olen nyt yön kotona ja huomenna vielä töitä ja sitten taas viikonlopuksi Kalajoelle.
Aika hektistä tämä elämä on.
Toisaalta kiva, aika ei tuu pitkäksi.
Matka meni hyvin, pääkaupungissamme olis vaan saanut olla kauniimpi ilma.
saanut olla kauniimpaa. Oli tosi pimeä ja synkkä sade päivä koko päivän.
Olihan tuo syyskuu kyllä melko kaunista ja nyt
olemmekin sitten jo lokakuussa.:)
miinus metsäreisut.
ja patja oli kauan tallessa ennenkuin se vietiin pois muiden vanhojen tavaroiden mukana :(
sen nukkumisen sillä patjalla? Muistatko vielä?
Näinhän ne meilläkin pois saneerattiin.
Vanhemmat valitti suonenvetoa, kun siirryttiin
noihin muihin patjoihin. Olkipatjalla ei kuulemma
niitä vaivoja ollut. Tiedä häntä sitten.:)
ja muistan sen patjan tuoksunkin vielä.
varsinkin sieltä lapsuusajoilta on säilyneet
hyvin muistissa. Melko yleisiä ne patjat käytössä
oli maaseudulla vielä kuuskytluvun alkupuolella.
Sinulla on samoja kokemuksia kuin minullakin lapsena. Aika oli kai just samaa. Nukkumaan pitää nyt. Hyvää yötä! Kauniita unia!
oljet olivat ruisolkia. Ne ruisoljet olivat tarpeeksi pitkiä. Niin ja varstoilla puitu.
Hyvää Yötä ja Kauniita Unia!
Kokonainen lapsuus ja vieläpä "huimana" olessakin
otettiin esiin olkipatjat matrossit, niinkuin vanhat sanoi.
Ahoksella puiduilla ruisoljilla patjat aina
täytettiin.Meillä ei ollut riihtä, niin
naapureilta saatiin tarvittavat oljet patjan täytteeksi.
Voi vitsi miten maukkaat tuoksut niistä
riihitetyistä uusista oljista oikein tuli.
Viljan ja savun sekoitus, sellanen aito riihen tuoksu.
Patja piti täyttää aina aika täyteen, joten
alkuun siinä oli vähän vaikea nukkua sellasella
makkaralla.:)Kun vähän oljet sijautui paikalleen,
sit saikin mitä makoisammat unet.Vanhemmiten
oljet katkeili ja pehmeni että kasautuivat
paakkuihin.Sillon sitä patjaa piti "hellä"
varaisesti hieroskella ja tasailla kuhmuroita pienemmäksi.
näin tuoksuvia, ja mukavia muistoja?
Otonkin muistelukset aistittelevat nenässä, ja tuntuvat selän alla.
tulihan se sieltä. Mietin tuossa sitä tuoksua..
Riihen tuoksuhan se tosiaan olikin niissä ja
jonka tuoksun vieläkin sen nokassani haistan.:)
Muistelen, että helposti siltä patjalta
pois kierähti, silloin kun se oli justiinsa
täytetty ja nukkua siinä aluksi yritti.:)
Tätä maailman menoa.Tiedä vaikka kuinka ja paljon
vielä olisi olkipatjoilla kysyntää.:)
*miettii jo ruis halmetta*..:)
ja kuljen ahon laitaa...
Tuntuu vain niin jotenkin, ettei meidän ikäisten unelmia, ja unikuvia enää synny uusien lasten muistoihin.
Luontoa ja kesää, pilviä ja sadetta?
nukkunut sillä, olkipatjalla ei ole kiva nussia.
lapselle syntyy omia, oman aikakauden tuoksumuistoja, meille näitä :)
Mitkähän tämän sukupolven lasten tuoksumuistot mahtanevat olla, mietitäämpä..hmmm..pitäneekin kysyä niiltä "lapsilta" - niiltä pian nelikymppisiltä :)
heinäladossa?
Tulipa testattua x-ni kanssa sekin ja hauskaa oli, tosin pisteli vähän..............
Olkipatjat ei ole tuttuja, mutta heteka on.