Hei!
Olen edennyt erityispedagogiikan opinnoissani siihen pisteeseen, että pohdin kiivaasti gradun aihetta. Sopiva
ei vain ota löytyäkseen. Olisi motivoivampaa tehdä päättötyö aiheesta, josta olisi hyötyä käytännön kentälläkin.
Onko kellään ideoita tai oletteko törmänneet hämäryyksiin tai ongelmakohtiin erityiskasvatuksen kentällä? Aiheen ei tarvitse suoraan liittyä pedagogisiin käytänteisiinkään, sillä erityispedagogiikan piirissä olemme kiinnostuneita ylipäänsä kaikesta poikkeavasta. Olen kiitollinen kaikista ideoista, vihjeistä ja ehdotuksista!
Olen edennyt erityispedagogiikan opinnoissani siihen pisteeseen, että pohdin kiivaasti gradun aihetta. Sopiva
ei vain ota löytyäkseen. Olisi motivoivampaa tehdä päättötyö aiheesta, josta olisi hyötyä käytännön kentälläkin.
Onko kellään ideoita tai oletteko törmänneet hämäryyksiin tai ongelmakohtiin erityiskasvatuksen kentällä? Aiheen ei tarvitse suoraan liittyä pedagogisiin käytänteisiinkään, sillä erityispedagogiikan piirissä olemme kiinnostuneita ylipäänsä kaikesta poikkeavasta. Olen kiitollinen kaikista ideoista, vihjeistä ja ehdotuksista!
Vastaukset 5
Vanhimmat
No mites vaikkapa vieraista kulttuureista (tai rajatummin jostakin tietystä kulttuuritausta/maasta ja tietynikäisenä jne.) Suomeen tulleiden oppilaiden kokemukset ja toisaalta sitten opettajien kokemukset tällaisten oppilaiden opettamisesta?
Siinä nyt jonkinlainen aiheenalku, joka olisi melkoisen ajankohtainen.
En tiedä liittyykö tämä erityispedagogiikkaan, mutta miten olisi suomalaisten oppilaiden ja ulkomaalaisten oppilaiden kokemukset sellaisista kouluista, joihin ohjataan maahanmuuttajat oppilaat ja heitä opetetaan omalla äidinkielellään? Tämä varmasti vaikeuttaa myös rehtorin työtä jne.. Ja auttaako sellaiset järjestelyt ulkomaalaisia oppilaita integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan vai esiintyy sellaisissa kouluissa enemmän rasismia tms...?
Tällaisia kouluja on esim. Espoossa. Eli koulussa on ihan tavallinen suomenkielinen yläaste, mutta siinä rinnalla kulkee yläaste, jolla on esim. täysin venäjänkielinen luokka, darinkielinen luokka, somalinkielinen luokka. Mielenkiintoista on myös kuinka rehtori selviytyy toiminnastaan kun oppilas saattaa puhua äärettömän huonosti suomea ja on aivan toisesta kulttuurista. Esim. ottaako islamilaisesta maasta tullut poika naispuolisen rehtorin vakavasti tms..
hyvistä ideoista!
Maahanmuuttajakysymykset on tänäpäivänä tosi ajankohtasia ja polttavia, ja niitä on jonkinverran erityispedassa tutkittukin. Mutta toi omakielisen opetuksen vaikutus kulttuuriseen integraatioon oli ainakin ihan uusi aspekti - ties vaikka innostuisin siitä tosissaan... :)
Nuorten ystävät Ry:ltä olisko heillä antaa sulle aihetta. Saattaisit saada jopa pienen palkkion, luulen mä.
Olen KM, ja erityisopettajana ammatillisessa koulutuksessa. Siellä erityisopetuksen tarve on kasvanut todella paljon, sillä sisään pääsee käytännössä kaikki. Miten jospa tutkisit miten heikompitasoiset, esim. mukautetulla todistuksella sisään tulleet pärjäävät ja mitä tukea tarvitsevat/saavat?
Tai yleensäkin erityisopetusta ja tukea ammatillisessa koulutuksessa. Nyt myös olen kuullut keskusteluja että tulevaisuudessa erityisopetus ulottuu myös amkkeihin. Mien olisi erityisopetuksen tarvekartoitus, eli paljonko tukea tarvitsevia on ja miten erityisopetusta voisi organisoida ammatillisessa koulutuksesssa.
Mielelläni olisin yhteistyössä mukana....