mikä rotu sopisi lapsiperheeseen jossa 3 alle 4-vuotiasta lasta. asumme maalla jotan koiran pitäisi myös pysyä pihalla välittämättä peuroista ja jäniksistä.
koira lapsiperheeseen
????
471842
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
se koira kun koira pihamaalla pysyy kun pidät sen kytkettynä tai väsäät aidan tonttisi ympäri.
Hoida ne lapset ensin hiukan vanhemmiksi. Ettei tarvitse hetken päästä koirasta luopua.
Olen nähnyt liian monta kaltaista tapausta ja yksikin on liikaa.
Anttilasta saa lelukoiria.
ei ole ensimmäinen koira kun on meidän perheeseen tulossa.
MISSÄ ne aikaisemmat koirat sitten ovat ???
Jos lapset ovat tuon ikäisiä, niin minkä ikäisiä ne koirat sitten olivat - tai lapset ???
Jos on kokemusta koirista, niin MIKSI kyselet - mikä rotu ?.
Toivottavasti on provo-kirjoitus.
siksi kyselen kun ennen ei koiraa ottaessa tarvinnut ottaa lapsia huomioon kun ei niitä ollut. ei ne koirat elä ikuisesti ja yhtään ei ole annettu pois kun on huolehdittu ja rakastettu. oliko muuta kysyttävää?
Rottweiler pystyy ainakin puolustautumaan, kun kakarat alkavat kiusata.
Nii siis minkä kokosta koiraa olette ajatelleet? Podhalanski on yksi vaihtoehto. On aika iso(ei kuitenkaan jättirotu), tykkää lapsista ja eikä ole karkaileva. Eikä ole kovin hankala koulutettava. Innostuessaa voi kyllä muksut nurin kaataa mut kyllä ne pienemmätkin koirat lapset nurin saa :)
Ehdotan tutustumista leonberginkoiraan tai vaikka newfounlandinkoiraan. Niitä pidetään leppoisina, eikä ne kokonsa tähden pienestä säikähdä. Ei ole myöskään riistaviettiä, eikä kovin suurta vahtiviettiäkään.
Podhalanski on mielestäni vähän arveluttava rotu, onhan se laumanvartija. Kuka haluaa kotiinsa koiraa, joka saattaa esim. hyökkäävästi suojella lapsia näitten omia kavereita vastaan?
vielä lisätä että jos perheessä on 3 alle 4-vuotiasta lasta..niin siis vanhin ei ole vielä edes neljää vuotta ja vähintäinkin siis kaksi kulkee vaipoissa..ja kaikki ovat vielä pikkulapsia ja yksi jopa sylisellainen joten..
Joo, aidatkaa se tontti jotta muksut pysyy poissa autotieltä, ja sitten kun ne taaperot on jo iiiisoja ja reippaita niin porukaltaan mietitään joku kiva koirarotu.
Tässä vaiheessa suosittelen sitä pehmokoiraa ja vaikka jokaiselle ihan omaa.
Ok, taas tulee mulle lunta tupaan (uuttakos) mutta hankala kuvitella että joku tosiaankin vakavissaan harkitsisi koiran ottamista kun on NOIN monta ja NOIN pientä lasta..eli olisikohan meillä taas huumoriveikko liikenteessä.
en mä tiennyt että olen ensimmäinen ihminen maapallolla joka haluaa koiran perheenjäseneksi. minulla tai perheelläni on koko ikäni ajan ollut aina koira tai useampi. ehdotatko perheelle jossa on koira ja johon kaivataan lasta että hakisivat kaupasta nuken??? nyt kyllä ottaa päähän!!!!!
älä välitä noista kommenteista joista paistaa jo kilometrien päähän, ettei tosiasiassa tiedä koirista yhtään mitään. mistä xisca ja muut voivat tietää kuinka hyvin lapsesi ovat koiriin tottuneet, onko teillä äskettäin ollut koira jne. Tosiasia on, että lapset ovat aina jossakin vaiheessa pieniä, joten koiraa ei pitäisi vissiin hankkia muut kuin lapsettomat sinkut joilla ei aikomustakaan hankkia lapsia seuraavaan 15 vuoteen, tai vanhemmat ihmiset jotka eivät enää lapsia voi saada..?! NAURETTAVAA.
Suosittelen sulle berniä. Tiedän monia lapsiperheitä joissa berni. Tulee hyvin toimeen lasten kanssa, on rauhallinen, rakastaa vetää lapsia esimerkiksi kärryissä ja eikä kyllä pahemmin karkaillekkaan. Berni rakastaa olla siellä missä perhe on, eikä päästä rakkaita perheenjäseniään silmistään. Vahtii sopivassa määrin pihaa. Berni on turvallinen karvainen halikaveri lapsille, joka valloittaa kaikkien sydämet lempeydellään. Tutustumisen arvoinen rotu teille siis varmasti :)
Asiantunteva kasvattaja osaa takuulla auttaa teitä valitsemaan pentueesta sen pennun, joka parhaiten täyttää odotuksenne. Eli on riittävän rauhallinen lapsiperheeseen, ei niin itsenäinen, helppo kouluttaa jne..
Tsemppiä koiran hankintaan! :)
aloittajalla on jo pitkä kokemus koirista niin hänen ei todellakaan täällä tarvitse kysellä että mikä rotu lapsiperheeseen sopisi ja pihalla kestäisi vaikka pupujussi tulisi houkuttelemaan pieneen kilpajuoksuun.
Ja teillä kirjoittajilla ei taida monellakaan olla omia lapsia sillä alle 4 vuotiaat lapset ovat todellakin hyvin pieniä ja tarvitsevat erittäin paljon perushoitoa mm pukemiset, syöttämiset, vaipanvaihdot, jatkuvan silmälläpidon jne Kolmen todella pienen lapsen hoitaminen on täyspäiväistä ja -öistä työtä joten jos siinä vielä koiranpentu pyörii niin rankaksi käy. Kuinka pystyy vahtimaan kaikkia neljää?
Koirat kuuluvat olennaisena osana lapsiperheitä mutta aloittajan tapauksessa lasten määrä ja kovin nuori ikä mietityttää että onko oikea aika koiraa hankkia. Kyse ei ole siitä että ovatko kyseiset lapset jo aiemmin koiriin tottuneita vaan siitä että onko järkeä ottaa koiranpentua kun lapset ovat tuon ikäisiä.
Podhalanski ei todellakaan ole millään tavalla arveluttava vaikka laumanvartija onkin tai itseasiassa paimentava laumanvartija. Meillä ainaki enempi paimentaa ku vartioi. Tämä rotu sopii todella hyvin lapsiperheeseen leppoisan luonteensa ja helppohoitoisuutensa puolesta.
koiraasi lenkillä sillä tuon ikäiset mukulat eivät vielä montaa metriä kävele jos ollenkaan eli kaikki penskat on oltava ulkoilun aikana vaunuissa&rattaissa.
Sovitaan sitten niin että minä en tiedä yhtään mitään koirista mutta tiedätkö sinä yhtään mitään pienistä lapsista?
Mitä luulet, pitäisikö minunkin ruveta kirjoittamaan ilman vakituista nimimerkkiä? Tai keksiä joka juttuun uusi nikki?
ihan vaikka narunpäähän ja sitten tassua toisen eteen. olen ennenkin päässyt koiran kanssa lenkille kun onneksi on tossa tuo lasten isä joka katsoo lapsia sen aikaa.
kotoa löytyy kaksi kappaletta plus kaksi koiraa.. :)
eikä tarkotukseni ollut ruveta nostamaan taistoa nimimerkeistä.. silmiini vain pisti sinun laittamasi kommentti (joka oli muuten aika karkea mielestäni), ja käytin sitä esimerkkinä.
Kukaan vastuuntuntoinen kasvattaja tuskin myy tuollaiseen perheeseen mitään elävää olentoa. Harmi vain että näitä pentutehtailijoita löytyy joita ei kiinnosta tuon taivaallista että mihin lemmikki menee :(. Kuinka monta kuukautta mahtaa mennä että aloittaja jaksaa elää koiranpennun kanssa? Ehkä max 6kk mutta varmaan on aikaisemmin jo Apulassa myytävänä.
asioita vain lapsien ja koiranpennun hyvinvoinnin kannalta!!!
Mutta toisaalta, jos on kolme lasta noin kolmen vuoden välein syntynyt ja vielä haaveilee koirasta...
ok, olen liian skeptinen ja realisti, myönnetään!
Ja se heitto siitä nimimerkistä.. Noh, pääsis kyllä helpommalla jos ei käyttäis aina tätä samaa, kun näin on niin helppo kohde haukuille vaikka itse en aina olisikaan ollut se ainoa tai pahin räkyttäjä. :)
Onneksi ei olla aloittelijoita. koira on aina ollut ja tulee aina olemaan.
Meillä on perheessä viisi lasta ja vanhin on viisi vuotias .Lisäksi meillä on 3 kissaa ja PK collie ja hyvin saadaan päivittäiset asiat järjestymään .
Päivällä käydään kävelemässä lapset ja koira ja omalla pihalla pääsee palloa heittelemään .Iltapäivällä mies katsoo lapsia ja koiralla vuorossa lenkkeilyä ja illalla puistoon tai agilityyn .Kissoilla on oma ulkoilutarha jossa voivat turvallisesti ulkoilla .
Meillä on takapiha aidattu koiralle jotta saa olla myös lapsilta rauhassa ja vain valvotusti yhdessä leikkivät .Eläinten ruokkimiset nyt ei tuottane kennellekkään ongelmaa ... :)
Kyllä se on ihan vanhemmista kiinni onnistuuko se ja ajatella että meille joku koiran möi :O
taitaa lehdissä olla liikaa juttuja heitteille jätetyistä koirista kun joittenkin mielestä ei koiraa voi ottaa jos sille ei pysty omistautumaan 24/7. se on muka mahdottomuus että pystyy hoitamaan sekä lapset että koiran. onhan niitä sellaisia kun ei siihen pysty, ja sen vuoksi sitten leimataan kaikki muutkin...
supermamma koiranpennunkin hoitaa vaikka vasemmalla kädellä kun on kolme mukulaakin pyöräyttänyt alle neljässä vuodessa eli turhaan rutisette!
lasten ja koirien kanssa. Ei tarvitse useinkaan pelätä, että lapsi on heti auton alla kun ovesta astuu ulos. Voi maallakin aidata osan pihasta, jolloin osa lapsista ja se koirakin voi odotella hetken muiden tuloa.
Onhan maalla myös ihmisiä, joilla on jopa hevosia ja lapsia ja koiria ja kaikki hoidetaan kunnialla. Voipa jollain olla niitä lehmiäkin ja pitää olla viideltä lypsämässä kun lapset vielä nukkuu. Sitten aamupala yhdessä ja pihalle sun muuta. Yhdessä puuhailua ja kävelyä.
Asuin itse jonkin aikaa mökillä pienten lasteni ja koirien kanssa. Kyllä oli ihanaa päästää koira pihalle odottamaan kun tulemme itse ulos. Koira kävi pukiessamme pöpelikössä aamupissalla ja kakalla. Sitten vaan kävelylle koira vapaana ja samoin lapset. Pienin voi olla rattaissa tai vaunuissa.
Lapset ovat itsekin kaivanneet sitä aikaa kun pääsi metsään kävelylle tuosta vaan. Sai heitellä keppejä ja kiviä metsään ja olla vaan. Heille oli ihan normaalia kulkea epävakaassa maastossa. Täällä kaupungissa lapsen pitäisi kulkea vain asfaltilla, ettei vaan kaadu ja satuta itseään.
Toisekseen oli vapauttavaa kun ei tarvinnut miettiä minkä näköisenä ulos lähti. En toki tarkoita sitä, että olisin aina ollut hompsuinen tai että kaikki maalla pukevat miten sattuu.
Roduista on vaikea sanoa. Itse en välitä pystykorvista, mutta ehkä nuo berninpaimenkoira-tyyppiset rodut olisi ok. Kasvavat nopeasti isoiksi, eli eivät jää jalkoihin ja eivät vaadi varsinaisa toko-koulutusta.
ei kyl ees mietittäs koiran ottoo jos asuttas vaikka kerrostalossa tai muuten vilkasliikenteisessä paikassa. lapsetkin pärjää keskenään sisällä sen aikaa kun käy päästämässä koiran ulos tarpeilleen. ja lenkillekkin pääsee ja muuten pihalle perheen kans.
on koira ulkoilutettava kytkettynä tai valvonnan alaisena eli et saa laskea sitä yksin ulos tarpeilleen ellet ole itse mukana.
Tuon ikäisiä lapsia EI saa jättää hetkeksikään ilman aikuisen läsnäoloa sillä ne EIVÄT pärjää keskenään.
Kuinka moni lapsistasi kävelee? Kävelevä lapsi saattaa muutamassa sekunnissa saattaa itsensä vaaraan tai livahtaa ulos huomaamattasi.
Kyllä tarinassasi on hyvin pahoja ja vakavia aukkoja eli toivottavasti olet vain provoilija.
en ymmärtänyt että tänne pitää tehdä täydellinen selonteko elämäntilanteesta ja muusta teille kuulumattomista asioista, että saisi asiallisia vastauksia kysymykseen. jos haluaisin teidän mielipiteen siitä pitäisikö meidän ottaa koira vai ei olisin kysynyt sitä. onneksi tämän palstan pelastaa ne muutamat ihmiset jotka asiallisesti vastaavat kysymyksiin. kiitos niille!!
sinun kroppasi on kestänyt noin tiheän lisääntymisen? Viisi lasta viiden vuoden välein. Etkö ole huolissasi terveydestäsi vai kieltääkö esim. uskontosi ehkäisyn?
"Niitä pidetään leppoisina, eikä ne kokonsa tähden pienestä säikähdä." Oikein.
"Ei ole myöskään riistaviettiä." Teoriassa.
"..eikä kovin suurta vahtiviettiäkään". Ks. rotumääritelmä. Leonbergi on epätyypillinen, jos se ei vahdi. Viimeksi kun tarkastin, rotumääritelmää ei oltu muutettu eikä jalostuksen suuntaa oleellisesti luonteen osalta muutettu.
Eipä mulla muuta.
emme ota koiraa ennen kuin nuorinkin lapsista kävelee ja toinen on oppinut käymään potalla. lapset eivät pääse lukittujen ovien läpi jos käyn ulkona (tai vaikka vessassa, kun en viitsi kaikkia kolmea ottaa mukaan).eli keväällä alamme pentua katselemaan ja sopivan pennun löytymisessä voi mennä aikaa. kiitos kaikille jotka jaksavat asiallisesti vastata kysymykseeni.
yksi lapsi ei vielä osaa käydä potalla ja yksi ei vielä kävele eikä yksi ole kuin 3-vuotias niin eipä vielä keväälläkään kannata pentua katsella sillä jokainen edes hieman lasten kasvusta ja myös ihmisten listääntymisestä ymmärtävä tajuaa että yhtälö on mahdoton, ellei kyseessä ole esim. kaksoset, mutta aloittajan kirjoituksistahan selviää ettei ole. Joten puhu ittes vaan pussiin!
Älkää puhuko jos ette KOKEMUKSESTA tiedä . Tuo tilanne ei ole ollenkaan mahdoton vaan ihan normaali .Samanlaisia yhdistelmiä minä nään viikottain ja hyvällä tuurilla on vielä uutta vauvaa tulossa .
Tässä nyt vain jotkut provoilee miten ei muka tule pärjäämään.
Ei se koira tarvitse 24/7 viihdykettä !
Et ole täällä tilivelvollinen kenellekkään !Enkä usko että kukaan täällä saa mieltäsi muuttumaan :)
Ei todellakaan mahdoton yhtälö. Tässä siulle vähän selvennystä, tilanne voi olla esim. tämmöne: Vanhin lapsi 3 v.(osaa siis kävellä ja on pois vaipoista), sitten vaikka 2v. (kävelee mutta on vielä vaipoissa, kevääseen mennessä varmast osaa käyä potalla ehkä jo vuodenvaihteeseen mennessä. Siin ei mee ku muutama viikko ku vaipat saa pois.), ja sit vaik 1v. (joka ei vielä kävele mutta voi kävellä jo huomenna!). Mitäs mahdotonta tossa on?
Aloittajalle vielä: Tää palsta on just tämmöne p...aa niskaan-palsta, kannattaa jättää melkei kommentoimatta noihi "tietävien" juttuihin.
Onnea teille koiran hankintaan :)
Kyllä se on nykyihminen saamaton jossei nyt kolmee kakaraa ja yhtä koiraa muka pysty hoitamaan. Meen mummulla se homma ois hoitunu vasemmalla kädellä...
Kuinkahan vaikeeta se mahtokaan olla entisaikaan kun talossa oli 16 kakaraa keskimäärin ja isännän mettäkoirat vielä päälle plus kakaroiden kinumat kissat ja kanit ja hamsterit ja muut jyrsijät vielä?
Kakaroista viimeisin vielä massussa ja vaippaikäisiä muutamakin sekä vanhin kakara jo oppikouluun päässyt. Ja maisteriksi lukemassa.
Maito lypsettiin lehmästä eikä marketin maitohyllystä, vaippapyykit pestiin saunan padassa tai joen rannassa. Ja välillä vielä piti käydä pommisuojassa...
Heh olis siinä mummivainaalla ihmettelemistä kon näitä keskusteluja lukisis...
Miksi kysyä täällä asiaa, jos kerran tietää ja on päättänyt hommata koiran sinne pihan perälle kolmen pienen lapsen kaitsemisen lisäksi? Aina löytyy niitä, jotka myyvät pennun sen kummemmin miettimättä onko se nyt niin järkevää.
Kyse ei varmastikaan ole siitä, pärjääkö tuo kolmilapsinen perhe koiran kanssa. Tokihan se pärjää. Niinhän täällä muutkin sanovat, että hyvin ovat pärjänneet koiran ja pienten lasten kanssa. Luulen kuitenkin, että suurempi huolenaihe on tätä yhtälöä negatiivisesti kommentoineilla se, onko tuo KOIRAN kannalta viisasta ja pärjääkö se KOIRA tuossa pienenpienten lasten perheessä. Pärjäähän se siten kuin pärjää. Varmasti tämä kokenut äiti-ihminen osaa ruokkia koiran, pentuaikana kolme-neljä kertaa päivässä kuppi nenän eteen, aikuisena kahdesti. Siinhän ne perusasiat jo onkin kunnossa. Pihalle laitetaan juoksunaru, tai asioiden oikein hyvin koiran kannalta ollessa sille tehdään aitaus ja koppi. Sinne sitten lelut ja puruluut ja hyvinhän se siellä pärjää äidin milloin käydessä neuvolassa, milloin siivotessa, vaihdellessa vaippoja, laittaessa ruokaa, käydessä kaupassa... Mikäs hätä sillä koiralla siellä on?
Voihan sillä olla vähän yksinäistä, mutta hyvällä ilmalla, kun mies ei jää ylitöihin, kun yksikään muksuista ei ole korvatulehduksessa, ripulilla tai muuten vaan kuluttanut äitiä päivän aikana loppuun, se saattaa päästä mamman kanssa kylänraitille vähän jaloittelemaan ja saamaan huomiota ihmisomistajiltaan. Silloin sen voi harjatakin. Toki sitä miehen vapaapäivien aikana kerkeää koiran ehkä pestä, hoitaa korvat, kynnet ja vaikka hömpätäkin sen kanssa. Mutta että koiran liikunnantarve tulisi tyydytettyä kolmen alle 4-vuotisen kanssa ulkoilun yhteydessä? No just just... Pari rattaissa ja kolmas kiukkuaa ja tekee stopit, kun ei itse mahdu rattaisiin ja äiti yrittää sitten patistaa sekä kiukuttelijaa että koiraa että lykkiä reippahasti niitä rattaita joissa könöttää ne kaksi pienempää. Tämä tietenkin tehdään säällä kuin säällä, satoi tai paistoi, oli nietoksia tiellä tai paukkupakkaset.
Se, että pienin oppii kävelemään ja kahden vaippahousun määrä laskee yhteen, ei tuota tilannetta vielä miksikään muuta. Lapset eivät välttämättä ole aina kultamussukoita, eikä välttämättä ole se koiratulokaskaan. Jos se sitten onkin villi ja liian vähästä virikkeestä kyllästynyt räyhääjä-villikko, se aivan taatusti ON siellä pihan perällä "hyvällä ruokinnalla ja asianmukaisissa oloissa".
Miettisin myös sitä koiraa ja sen hyvinvointia yhtä lailla kuin äidin resursseja noin pienten lasten kanssa. Muutenhan ei koirissa tai lapsissa ole mitään vikaa, ei edes yhtälönä, jos vain ajankohta ja muut intressit ovat kohdallaan.
on kerta niin kokenut koiraihminen että aina on koiria ollut ja tulee olemaan niin turhaa sitten täällä kysellä että mikä koira ja puolustella valintaansa hankkia talouteen vielä pentu.
Jokainen äiti tai lastenhoidon ammattilainen kun tietää millaista on päivät pienten lasten kanssa ja varsinkin jos niitä jaloissa pyörii useita. Jos siitä urakasta lulee selviytyvänsä niin siitä vain.
Itse tarttuisin aloittajan toiveeseen löytää koira joka kestäisi pihamaalla. Onko sellaista muka? Vaikka kyseessä ei olisi metsästyskoira niin mikä tahansa hännänheiluttaja saattaa lähteä vaikkapa jäniksen, vieraan koiran, kissan jne. perään. Mikään koira ei kestä 100% omalla pihamaallaan ilman valvontaa.
3 pientä lasta jotka tarvitsevat hoivaa ja huolenpitoa jatkuvasti (vaikkeivät ovia itse auki saisikaan) ja koira joka kestäisi pihamaalla ilman valvontaa. Just joo!
Kerroppas rakas aloittaja että miksi sitten koiran haluat kun sen pitäisi olla ulkona yksin? Riittääkö koirallesi se yksi lenkki päivässä kun miehesi joutaa lapsia kotona vahtimaan?
Feik, feik, feik, feikki! :D
pihalla pysymisellä tarkotin lähinnä kun koira tulee muun perheen kanssa ulos ettei karkailisi (ymmärrän ettei 100%pysy pihalla), kunhan tarkensin ettei ehdotella metsastyskoiria (jotka tarvitsevat vähän erilaisia virikkeitä kuin pystymme tarjoamaan). siksi kyselen kun eka koira LAPSIperheeseen. on se hauska nähdä kun niin moni täällä tuntee minut ja perheeni niin paljon paremmin kuin minä itse...
Miksi sitten kysyt, hyvä ???, jos et ole valmis ottamaan vastaan vastauksia ja mielipiteitä? Miksi kenenkään pitäisi väkisin suositella jotakin rotua, mitä tahansa koiraa, sellaisiin olosuhteisiin, joihin ei vastaajien mielestä ole tässä elämäntilanteessa järkevää ottaa mitään koiraa? Minkäänrotuisen koiranpennun tulevaa elämää ei pitäisi pelata arpapelinä, tuleeko perheen aika riittämään koiralle vai eikö tule, tuleeko koirasta kasvatettua ja koulutettua kunnon koira, terveellä luonteella ja terveesti anatomialtaan ylöstuotu täysivaltainen perheenjäsen vai iskeekö väliin uusi vauvabuumi tai aikapula/väsymys/uupumus nykyisten pienten ihmislasten vuoksi.
kirjoitit että penskat kyllä pärjää sen aikaa keskenään kun päästät piskin pihalle.
Eli jätätkö melkein imeväisikäiset lapsesi sisälle yksinään vai koirasi pihalle yksinään?
Kyllä kuule sun juttus on persiestä!
ei kysyvä tieltä eksy mutta nää vastaukset näyttää eksyvän. poistun paikalta, keskustelkaa vaan yhtä rakentavasti jatkossakin. tuli ihan ala-aste ajat mieleen....
Niin, tämä olikin varsin ikävä keskustelunpätkä aloittajan kannalta, kun ei oikein löydy sellaisia henkilöitä, jotka pitäisivät koiran hankintaa monilapsiseen perheeseen tällaisessa vaiheessa järkevänä ja toisaalta nuo kriteerit, millainen koiran pitäisi olla (viihtyä omineen pihalla, olla kuin ihmisen mieli ilman viettejä ja vaistoja) antavat väistämättä kuvan, että koiran "virka" olisi todellakin koiranvirka.
Voisikohan aloittaja ystävällisesti ajatella, että varmasti aika monella on itselläkin omakohtaista kokemusta koirien pidosta ja muun arjen pyörittämisestä siinä samalla lapsineen, niiden harrastuksineen, puolison töineen tms. ja kenties äityisloman jälkeen omatkin työt tulisi aloitettua jne...? Koira kun tarvitsee sitä huolenpitoa ja perheenjäsenenä oloa läpi elämänsä, ei vain siinä ohessa lapsia kasvattaessa tässä elämänvaiheessa.
Jos ajattelu on ala-aste-touhua, niin onpa mukavaa, kun ala-asteellakin osataan olla jo tosi fiksuja ja nähdään "nenäänsä pidemmälle". Onhan Suomi kuuluisa Pisa-saavutuksistaankin, miksei myös varsin kehittyneestä ala-asteikäistenkin järjenkäytöstä ja empatiakyvystään myös eläimiä kohtaan ;)
"Miksi sitten kysyt, hyvä ???, jos et ole valmis ottamaan vastaan vastauksia ja mielipiteitä?"
Onkohan tässä nyt jotain epäselvää, hän on joutunut ottamaan vastaan kaiken maailman provoilua sinulta ja muutamalta muultakin kaltaiseltasi. Kuitenkin hän teki alussa lyhyen kysymyksen jossa ei pitänyt olla liikaa tulkinnanvaraa. Mikähän se on mikä vetää ihmiset antamaan vastauksia ja neuvoja ja mielipiteitä joista heiltä ei ole tietoakaan ja joista ei aloittjalle ole mitään hyötyä.
"Miksi kenenkään pitäisi väkisin suositella jotakin rotua, mitä tahansa koiraa, sellaisiin olosuhteisiin, joihin ei vastaajien mielestä ole tässä elämäntilanteessa järkevää ottaa mitään koiraa?"
Olisiko tällaisessa tapauksessa liian paljon pyydetty että pidettäisiin ne käpälät irti näppäimiltä ellei ole mitään sellaista sanottavaa mistä voisi olla viestiketjun aloittajalle jotain hyötyä...
Totuus satuttaa :(
Kirjoituksesi oli täyttä asiaa ja minä ainakin nostan sinulle olematonta hattuani!!!!
Miten niin ei ole hyötyä? Saapahan aloittaja ainakin muitakin katsontanäkökohtia ajatukselleen koiran laittamiseen. Sinäkö se olet sellainen henkilö joka saa rajoittaa muiden mielipiteiden ilmaisua? Millä perusteella? Etpä sitten itsekään vastaa edes millään muotoa aloittajan kysymykseen vaan kommentoit muita aisoita, joten se siitä näppäilyn oikeutuksesta myös sinulle, hoh hoijakkaa.
ymmärrät käsitteellä provoilla? Provosointia?
Ymmärrätkö ihan aikuisten oikeesti sen tarkoituksen? Millä avuilla sinä syytät täällä muita kirjoittajia provoilijaksi? Kun he eivät ole kanssasi samaa mieltä?
paljon ymmärtäväisiä ohjeita. Oma kokemukseni.
Minulla on myös ollut aikaisemmin, ennen lapsia, koiria aina, mutta viimeisimmän jouduimme lopettamaan (eläinlääkärin suosituksesta sairauden, joka ei johtunut huonosta hoidosta, vuoksi) esikoisen ollessa viisi kuukautta. Yritin sitten kituuttaa ilman koiraa lasten ollessa pieniä, mutta se ei kovinkaan pitkään onnistunut. Meille tuli koiranpentu vanhimman lapsen ollessa 2,5-vuotias, toiseksi vanhimman ollessa 1,5-vuotias ja kolmannen ollessa 3 kk. (Jos jotakuta kiinnostaa, miten näin monta lasta on mahdollista tehdä, niin toinen ja kolmas lapsi tehdään samalla tavalla kuin ensimmäinenkin ja siihen saa ohjeita joltain toiselta palstalta.) Kaksi nuorinta oli vaipoissa, mikä liittyy koiraan sikäli, että vessan ovi pitää muistaa pitää kiinni, koska vaipparoskis on koiran mielestä tosi kiva.
Koiranpentumme oli saksanpaimenkoira ja sopi meille aivan erinomaisen hyvin. Haimme sen kahdeksanviikkoisena kasvattajalta ja se oli perjantai. Viikonlopun uhrasin (suunnitellusti) pennun sisäsiisteyskasvatukseen, joten ensimmäiset kaksi vuorokautta minä tai mies oltiin koko ajan koiran vieressä ja yhtään vahinkoa ei sisälle ehtinyt tullakaan. Pentu myös oli käytännössä sisäsiisti heti, viisi vahinkoa se ehti elämänsä aikana sisälle tehdä (toki alkuun kyse oli meidän aktiivisuudesta enemmän kuin koiran tarpeesta pyytää ulos). Aamuisin lähdin koko lössin kanssa ulkoilemaan ja pentuhan kulki vapaana kanssamme. Kun koira kasvoi, siirryimme ulkoilemaan metsätielle, jossa koira oli vapaana ja sai liikuntaa haluamansa määrän. Iltaisin kävin koiran kanssa aina pitkällä lenkillä yksin isän ollessa lasten kanssa kotona. Samaan syssyyn yhdistin myös noin vartin koulutusrupeaman. Toki sitä koulutusta tuli pitkin päivää tehtyä, kun kerran oli hyvin mahdollisuus kun oli lasten kanssa kotona, eikä tarvinnut töissä käydä. Lauantaisin kävin ohjatuissa treeneissä.
Lapsille toki opetimme alusta asti, miten koiraa kohdellaan ja vahtimattahan ne eivät keskenään olleet. Koira siis selvisi hengissä. Ja koiran paikka oli ehdottomasti koiran paikka, johon ei lapsilla ollut mitään asiaa, joten siellä sai halutessaan koira olla rauhassa. Isompana harvoin halusi, vaan oli aina lasten menossa mukana.
Mielestäni koiran ottaminen tähän vaiheeseen oli ihan täydellistä, koska lasten kanssa kun oli kotona, niin koiraa ei tarvinnut jättää yksin juuri muuten kuin kauppareissujen ajaksi. Ja joo, niiden neuvoloiden, joihin menee aikaa huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi työssäkäyntiin tai todennäköisesti sinkun omaan sosiaaliseen elämään. Ja hyvähän se pentu on opettaa yksinoloon heti pienestä pitäen.
Lapsemme ovat hyvin säästyneet sairauksilta, joten en muista, että yksikään päivä olisi lenkkeihin vaikuttanut lasten sairastuminen.
Mutta meillä on siis äärettömän hyvät kokemukset saksanpaimenkoirasta suunnilleen samassa tilanteessa kuin teillä.
Kerro kuinka paljon liikuntaa koirasi sai sillä kaksi pienintä on pakosti ollut rattaissa ja vanhin 2,5 -vuotias kyllä kävelee mutta ei missän nimessä pitkiä matkoja. Ja pentukoira sitten huiteli vapaana? Ja edelleenkö? Koirien ulkoiluttaminen ilman talutinta ei ole kyllä järin suotavaa edes maaseudulla taajamasta puhumattakaan.
Ja kiitos vinkistä kuinka lapsia tehdään. Piti sitten päästä hieman piruilemaan? On niitä kuule lapsia, koiria ja kissoja täällä muillakin mutta joillakuilla kun on tervettä järkeä siitä että milloin on oikea aika ottaa lapsikatraaseen lisäksi koiranpentu. Myös koiran hyivnvointia on ajateltava eikä vain itsekästä halua saada hauva.