Delphillä assemblerin+merkkijonojen käyttö helppoa !

Delphifani80 kirjoitti:

Delphillä myös assemblerin käyttö koodissa on helppoa, kuten (myös binääristen) merkkijonojenkin !

Seuraava funktio esimerkiksi palauttaa merkkojonon, jonka arvo on prosessoristasi riippuen esim.

'genuineIntel'
'AuthenticAmd' jne ...

function CpuBrandID:String;
begin
SetLength(Result, 12);
asm
push EBX
push EDI
mov EAX,Result
mov EDI,[eax]
xor EAX,EAX
CPUID
cld
mov [edi], ebx
mov [edi 4], edx
mov [edi 8], ecx
pop EDI
pop EBX
end;
end;

Samalla paljastuu se asia, että vaikka objectpascalissa voikin tehdä tyyppimuunnoksen tähän tapaan:

var
St1 : String;
P : PChar;

begin
St1 := CpuBrandID;
P := PChar(St1);
end;

niin konekielikoodin kannalta tuo string onkin enemmänkin PPChar kuin PChar !

C-koodaajille siis:

enemmänkin char ** kuin char * !

Kuitenkin, jos Delphi -koodi ja C -koodi pitää saada keskustelemaan keskenään, niin yleensä homma kuitenkin hoidetaan näin:

### jokudll.c tai jokudll.cpp:

#ifdef CPP
extern "C" {
#endif

void omafunktio(char * Value) {

}

#ifdef CPP
}
#endif

...

ja sitten delphissä näin:

### jokudllimpu.pas:

unit jokudllimpu;

procedure omafunktio(Value:PChar); cdecl; external 'jokudll.dll';

tämän jälkeen kun kutsut delphissä omafunktio(PChar(St1));

niin se kutsuu jokudll.dll:ssä olevaa C:llä koodattua omafunktio -funktiota välittäen sille St1:String -muuttujan, mutta PChar:ksi muunnettuna.

huomaa: C -koodissa ei ole syytä muuttaa merkkijonoa, varsinkaan sen pituutta !

Ja jos sen arvoakaan muutetaan C-koodissa, olisi Delphissä ennen ko. funktiokutsua suoritettava:

UniqueString(St1);

Tuon UniqueString:n ansiosta C -koodi voi muuttaa muuttujan St1 arvoa, kuitenkin siten, että sen pituus ei muutu.

Jos pituutta on tarpee muuttaa C:llä, silloin pitäisi C:ssä määritellä:

int omafunktio(char * Value);

ja vastaavasti Delphissä:

function omafunktio(Value:PChar):Integer; cdecl; external 'jokudll.dll';

tällöin annetaan C -funktion palauttaa uusi pituus (joka ei saa siltikään ylittää alkuperäistä pituutta!)

ja omafunktio -kutsu delphissä pitäisi tällöin tehdä näin:

UniqueString(St1);
SetLength(St1, omafunktio(PChar(St1)));

Näin siis C:ssä voi muuttaa merkkijonon sisältöä ja/tai lyhentää sitä, mutta EI pidentää.

Delphin String EI siis oikeasti ole PChar, mutta on suunniteltu siten, että sitä voi tietyin rajoituksin kohdella PChar:na, kunhan:

a) merkkijonoa ei muuteta PChar -viittauksen kautta

tai

b) UniqueString -kutsulla varmistetaan, että merkkijonon viitteiden määrä=1, tällöin sisältöä voi muuttaa, pituutta ei.

Pituutta ei siis tule milloinkaan suoraan muuttaa PChar -viittauksen kautta, mutta toki PChar -viittauksen saava funktio voi palauttaa uuden (saman tai lyhyemmän pituuden kuin alkuper. pituus) pituuden, joka sitten Delphillä asetetaan voimaan SetLength -proseduurilla.

Huomaa myös:

St1 := 'abc'#0'def';

nyt:

length(St1) = 7,

mutta:

strlen(PChar(St1)) = 3

!!!

strlen(PChar(St1)) on yleensä sama kuin length(St1), mutta JOS St1 sisältää NULL -merkkejä eli #0 = chr(0) ( basicissa chr$(0) )

niin tällöin strlen ilmoittaa merkkien määrän ennen ensimmäistä null -merkkiä, mutta length merkkijonon koko pituuden null -merkkeineen.

Jos merkkijono voi sisältää NULL -merkkejä, tulee mahd. C -koodille välittää erikseen merkkijonon pituus kokonaislukuna, koska muuten C:ssä oletusarvoisesti ensimmäinen NULL katkaisee merkkijonon, Delphissä taas ei.

Huomaa: monet I/O -aliohjelmat (kuten windows MessageBox ja delphin omakin ShowMessage) tulkitsevat merkkijonon päättyvän NULL -merkkiin.

Näppärä toki koodaa tarvittaessa oman apufunktion, joka esim tekee merkkijonosta kopion siten, että NULL -merkin tilalle tuleekin merkkijono '' ...

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä