Kun alkaa rikolliselle tielle, on elettävä niiden sääntöjen mukaan. Kun on rehellinen on oltava myös sitä mitä edustaa. Jos ei kantti kestä lusia, ei pidä tehdä rikosta.
Kirjoitan tapauksesta E.M uudelleen,
koska minulta pyydettiin vankilamuisteloja.
E.M oli iso mies. Ulkoiselta olemukseltaan kuin päällikkö Dromben elokuvasta Yksi lensi yli käenpesän, persoona jolla oli se oma karismansa. Eikka oli lisäksi tatuoitu koko kroppa mustaksi, täyteen vankilatatuointeja.
Olimme monet kerrat vankilassa ja asuimmekin samassa sellissä. Eikka oli mainio tarinanakertoja ja siinä ikäänkuin eli sen itsekin mitä hän muisteli. Hänellä oli tarttuva nauru, joka oli äänekäs käheällä äänellä.
Hänellä oli Helsingissä ryöstöstä käräjät, kuten yleensäkin aina samasta rikosnimikkeestä. Minun asiaa mistä sillä kertaa olin odottamassa oikeudenkäyntiä en enää muista.
E.M lusi ja lusi, ja alkoi sitten muuttua negatiiviseen suuntaan. Hän pesi Ouluun ja siellä rautatieasemalle ja otti passipaikan. Ryösteli vapautuvia vankeja ja lomalaisia. Sehän ei ollut mukavaa ja miehet alkoivat murista.
Lähtivät etelästä porukalla antamaan sakinhivutusta ja halkoa kaaliin. Ei lähtenyt henki ja hän jatkoi saastaisia puuhiaan ihmisten rahapussella.
Muuan A. raivostui ja veti Eikalta kurkun auki. Tästä E.M jo säikähti sen verran, että muutti Poriin, sinne jotenkuten sopeutuen.
Lujassa siinä on henki, sanoi yksi kokopäivätoiminen linnanmies, sivilissä onneton puliukko. Ei tuo puukottaja vaan eri paikkakunnalta eri henkilö.
Viimein tuli viikatemies Eikan luo ja nyt ei auttanut pyristelyt. Kuolema korjasi hänet yliannostuksen muodossa.
Niinpä niin. Varmasti olisi ollut pystyvä työmies, iso kun vielä oli ja riski. Valitsi vaan jo 60-luvulla elämäntavan joka on yhteiskuntaa vastaan. Kuten niin monesti niin 40-vuotta on se rajapyykki, jolloin joko menettää hermonsa, tai rauhoittuu.
Mitä tästä opimme?
Kirjoitan tapauksesta E.M uudelleen,
koska minulta pyydettiin vankilamuisteloja.
E.M oli iso mies. Ulkoiselta olemukseltaan kuin päällikkö Dromben elokuvasta Yksi lensi yli käenpesän, persoona jolla oli se oma karismansa. Eikka oli lisäksi tatuoitu koko kroppa mustaksi, täyteen vankilatatuointeja.
Olimme monet kerrat vankilassa ja asuimmekin samassa sellissä. Eikka oli mainio tarinanakertoja ja siinä ikäänkuin eli sen itsekin mitä hän muisteli. Hänellä oli tarttuva nauru, joka oli äänekäs käheällä äänellä.
Hänellä oli Helsingissä ryöstöstä käräjät, kuten yleensäkin aina samasta rikosnimikkeestä. Minun asiaa mistä sillä kertaa olin odottamassa oikeudenkäyntiä en enää muista.
E.M lusi ja lusi, ja alkoi sitten muuttua negatiiviseen suuntaan. Hän pesi Ouluun ja siellä rautatieasemalle ja otti passipaikan. Ryösteli vapautuvia vankeja ja lomalaisia. Sehän ei ollut mukavaa ja miehet alkoivat murista.
Lähtivät etelästä porukalla antamaan sakinhivutusta ja halkoa kaaliin. Ei lähtenyt henki ja hän jatkoi saastaisia puuhiaan ihmisten rahapussella.
Muuan A. raivostui ja veti Eikalta kurkun auki. Tästä E.M jo säikähti sen verran, että muutti Poriin, sinne jotenkuten sopeutuen.
Lujassa siinä on henki, sanoi yksi kokopäivätoiminen linnanmies, sivilissä onneton puliukko. Ei tuo puukottaja vaan eri paikkakunnalta eri henkilö.
Viimein tuli viikatemies Eikan luo ja nyt ei auttanut pyristelyt. Kuolema korjasi hänet yliannostuksen muodossa.
Niinpä niin. Varmasti olisi ollut pystyvä työmies, iso kun vielä oli ja riski. Valitsi vaan jo 60-luvulla elämäntavan joka on yhteiskuntaa vastaan. Kuten niin monesti niin 40-vuotta on se rajapyykki, jolloin joko menettää hermonsa, tai rauhoittuu.
Mitä tästä opimme?
Vastaukset 9
Vanhimmat
ei varmaan pitänytkään jutusta mitään oppia.
Aika tavis stoori ja rosvon arkee.
ei 60-luvulla ketään vankia autettu. lähdit muovikassin kanss vapauteen ja kaikki oli siinä.
nykysin on hoidot ja omahoitajat ( vartijat? )
kätellään ja kaikkee. voit vielä päästä vaikka kokeileen kuntoos siviiliin jos oot kunnolla. avut on ja pelit sun pensselit. mutta on ne arvotkin murentunu rosvojen kesken. kaikki hullut ja narkkarit sekasin keskenään, kunnon rosvot on historiaa.
Kuinkahan oli vanhanliitonmiehillä, riittikö päihteiksi viina, vai tarviko muuta?
Paljonkohan noita vanhanliitonmiehiä, jotka ovat sitä edelleen elossa vielä?
Ps. Opimme ehkä että, niin makaa kuin petaa. Lisäksi jos ei ajoissa älyä lopettaa, lopettaa itse itsensä hitaasti mutta varmasti.
Mainittu E.M oli minua vanhempi ja hän kuoli tuossa 80-luvun puolenvälin jälkeen.
Oma urani alkoi 70-luvun puolivälissä.
80-luvulla Porissa ja heikko itsetunto E.M:llä oli,kun sen kokoinen äijä kulki hevosenpääpuukko taskussa.Alkoholisoitunut luuseri ja asui pultsareitten yömajassa.Joku olis voinu sääliäkin mokomaa,minä en,jokainen valitsee itse tiensä.
Kun kerran miehen tapasit(?),
sanohan mistä E. oli kotoisin?
"Hän pesi Ouluun ja siellä rautatieasemalle ja otti passipaikan. Ryösteli vapautuvia vankeja ja lomalaisia. "
Mitä ryöstettävää vapautuvalla vangilla taikka lomalaisella on?
Olikos Eikka koskaan Alibi lehdessä?
Ennen ei päässyt lomalle jos ei ollut vrk/varten tietty summa rahaa. En tiedä onko käytäntö muuttunut siltä osin.
En ole nähnyt koskaan Alibissa enkä muussakaan Eikasta juttua.
nyt lomille pääsee vaikkei ole edes loma-aika.Ja rahaakaan ei tarvitse.On se helppoo nykyisin,mutta ennen oli ennen.
1. Mistä tulee tämmöinen "ohje".
Kun on rehellinen on oltava myös sitä mitä edustaa. Jos ei kantti kestä lusia, ei pidä tehdä rikosta.
2. Mistä syystä sinä olit tuomittuna ja E.M sellikaveri, kun sanot vangin rahapussin viemistä saastaiseksi?
3. Millä tavalla koko on ollut hyvän työmiehen merkki, maailma on täynnä pieniä ja vikkeliä, jotka puskee töitä työmoraalilla ja sisulla, jotka tältä mieheltä puuttuivat.
4. Mitä tästä piti oppia?
Ehkäpä älä rosvoa omilta porukoilta, läheisiltä tai joukolta, joka voi kääntyä sinua vastaan.