Sodan päättyessä lämmitellen raunioissa
Avotulen loimussa resuisissa vaatteissa
Liian raskas oli sota tää uhrauksineen
Läheisten ja ystävien menetys
Kotikaupunkini raunioina
Avotulen loimussa puun kappaleita polttaessa
Pienen lämmön aikaan saan
Maisema ympäriltä muuttunut
Harmahtava ja sekasortoinen
Katselen kaupungista poistuvia asukkaita
Heidän katseissaan sama pettymys
Kaipaus parempien aikojen
Vain matkalaukku ja siinä koko omaisuus
Näen vierelläni nalle-karhun tuon
Se ilman nyt iloista omistajaansa on
On sillä varmasti ikävä lasta tuota
Jolle se iloja tuotti
Oli se sitten poika tai tyttökin
Niin toivon nyt ainakin
Et hällä parempi olisi olla nyt
Nalle-karhu resuinen
Päältään tuhkan pölyinen
Nostan käsivarsillein
Pyyhin sen turkin puhtaaksi
Nenän päätä hieraisen kuin hemmotellakseni sitä
Katson kahta rakastunutta
Heissä uuden elämän alku
Uuden kenties paremman
Mut meidän on rakennettava
Uusi uljas maailma
Vailla sodan arpien jättämiä muistoja
Kuulen pienen lapsen itkevän
Haen katseellani äänen lähdettä
Näen äidin vaunuja tuuppaavan
Niissä toi pieni lapsi itkevä on
Katson nalle-karhua anellen
Kysyn siltä kysymyksen
Tahdotko sä uuden ystävän
Sillä taisin löytää sulle jotain sellaista
Vien nalle-karhun resuisen eteen lasten vaunujen
Lapselle sen ojennan pienen hymyn tarjoan
Ota sinä tämä nalle suloinen se tahtoo sut ystäväkseen
Lapsi tuo surullinen nyt jatkaa hymyillen
Hyvän teon tein tiedän sen
Kaikki tää toivoa lisää paremmasta tarkoittaakin
Lumi alkoi leijailemaan peittäen raunioita valkoisella vaipallaan
Vedin täkkiä tiukemmin päälleni
Itseäni tulen lämmössä lämmitin
Hymyilin itselleni uurteisten kasvojeni takaakin
Muistelin nallea ja lastakin..
Avotulen loimussa resuisissa vaatteissa
Liian raskas oli sota tää uhrauksineen
Läheisten ja ystävien menetys
Kotikaupunkini raunioina
Avotulen loimussa puun kappaleita polttaessa
Pienen lämmön aikaan saan
Maisema ympäriltä muuttunut
Harmahtava ja sekasortoinen
Katselen kaupungista poistuvia asukkaita
Heidän katseissaan sama pettymys
Kaipaus parempien aikojen
Vain matkalaukku ja siinä koko omaisuus
Näen vierelläni nalle-karhun tuon
Se ilman nyt iloista omistajaansa on
On sillä varmasti ikävä lasta tuota
Jolle se iloja tuotti
Oli se sitten poika tai tyttökin
Niin toivon nyt ainakin
Et hällä parempi olisi olla nyt
Nalle-karhu resuinen
Päältään tuhkan pölyinen
Nostan käsivarsillein
Pyyhin sen turkin puhtaaksi
Nenän päätä hieraisen kuin hemmotellakseni sitä
Katson kahta rakastunutta
Heissä uuden elämän alku
Uuden kenties paremman
Mut meidän on rakennettava
Uusi uljas maailma
Vailla sodan arpien jättämiä muistoja
Kuulen pienen lapsen itkevän
Haen katseellani äänen lähdettä
Näen äidin vaunuja tuuppaavan
Niissä toi pieni lapsi itkevä on
Katson nalle-karhua anellen
Kysyn siltä kysymyksen
Tahdotko sä uuden ystävän
Sillä taisin löytää sulle jotain sellaista
Vien nalle-karhun resuisen eteen lasten vaunujen
Lapselle sen ojennan pienen hymyn tarjoan
Ota sinä tämä nalle suloinen se tahtoo sut ystäväkseen
Lapsi tuo surullinen nyt jatkaa hymyillen
Hyvän teon tein tiedän sen
Kaikki tää toivoa lisää paremmasta tarkoittaakin
Lumi alkoi leijailemaan peittäen raunioita valkoisella vaipallaan
Vedin täkkiä tiukemmin päälleni
Itseäni tulen lämmössä lämmitin
Hymyilin itselleni uurteisten kasvojeni takaakin
Muistelin nallea ja lastakin..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.