Mites tämmösessä tapauksessa pitäis menetellä kun jouduin pahoinpitelyn kohteeksi, syyllinen on tunnustanut ja kirjallinen oikeudenkäynti sovittu. No nyt aikaa on kulunut ja paljon joten otin yhteyttä lakimieheeni ja hän selvitti asiaa ja sain kuulla että juttu on käsitelty jo MAALISKUUSSA! Eikä minulle ole ilmoitettu oikeudenkäyntipäivää enkä ole myöskään saanut mitään ilmoitusta miten oikeus on asian päättänyt. Myöskään lakimieheni ei ole saanut mitään ilmoitusta. Koska aikaa on kulunut jo monta kuukautta päätöksestä niin mitäs jos en olekaan siihen tyytyväinen???
Tunarit oikeudessa
mää vaan
6807
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oliko sinulla asiassa vaatimuksia? Rangaistus- tai korvausvaatimus? Jos ei, niin silloin ei kirjallisessa menettelyssäkään asianomistajalle ilmoiteta, milloin ratkaisu annetaan (oikeudenkäyntipäiväähän ei ole ollut, jos juttu on kirjallisessa menettelyssä ratkaistu).
No oli siinä pikku vaatimus henk. kärsimyksistä sekä vaatimus maksaa mun oikeudenkäyntikulut eli asianajajan palkkiot. No pitänee vaan odotella että näkee päätöksen. Mutta eikö se päätös pitäis kuitenkin lähettää asianosaisille?
Ja juttu oli kirjallisessa menettelyssä? Hmmm. Sanoisin, että hyvin erikoista/harvinaista, että kirjallisen menettelyn jutussa olisi ollut korvausvaatimuksia. Nimittäin vaatisi käytännössä sitä, että korvausvaatimus olisi myönnetty määltään ja perusteeltaan etukäteen (jopa jo esitutkinnassa) oikeaksi. Rikosnimikkeen on melkein täytynyt sitten olla kunnianloukkaus, en äkkiseltään keksi mitään muuta kirjalliseen menettelyyn soveltuvaa rikosnimikettä jossa olisi ollut edes mahdollista lain nojalla saada korvausta henkisestä kärsimyksestä.
Oikeudenkäyntikuluja? Miten niitä aiheutui, jos pääkäsittelyä ei pidetty?
"Mutta eikö se päätös pitäis kuitenkin lähettää asianosaisille? "
Ei välttämättä. Näillä spekseillä ei pysty vastaamaan.
Joo, näin ne valheet vaan paljastuu, kun ryhtyy vähän kyselemään!!
Eipä kirjallisessa menettelyssä edellytetä, että vastaaja olisi perusteeltaan saati määrältään myöntänyt asianomistajan korvausvaatimukset oikeiksi.
Asianomistajan vaatimukset lähetetään vastaajalle tiedoksi ja tälle varataan määräaikaan mennessä tilaisuus toimittaa vastaus. Tässä vaiheessa on toki mahdollista myöntää vaatimukset oikeiksi.
Mikäli vastaaja ei ota kantaa asianomistajan vaatimuksiin, ratkaistaan ne vaatimukset pääasian (rikosasian) ratkaisemisen yhteydessä aivan samalla tavalla kuin suullisen käsittelyn yhteydessäkin (eli näyttö jne ratkaisee). Enpä muista tapausta, että vaatimukset olisi jätetty tutkimatta (paitsi liikennevakuutusjutuissa, joissa ei ole esitetty vakyhtiön kieltäytymistodistusta) - vähintään ne tulee ROLn perusteella ohjata erilliseen riitaoikeudenkäyntiin.
Olennaista on, että vastaajalla on ollut mahdollisuus näiden vaatimusten johdosta lausua.
Asianomistajan osalta: mikäli tämä on esitutkinnassa ilmoittanut, ettei ole vaatimuksia, niin eipä käräjäoikeus sen jälkeen enää asiaa tiedustele. Jos on ilmoittanut, että vaatimuksia on, niin käräjäoikeus tiedustelee kirjallisesti, mitä nämä täsmennetyt vaatimukset ovat.
Oikeudenkäyntikuluja voi asianomistajalle syntyä kirjallisessa menettelyssä - esim. vaatimuskirjelmän osalta, kun avustaja sen laatii.
Asianomistajalle, joka on käräjäoikeudessa esittänyt vaatimuksia, lähetetään "automaattisesti" tuomiojäljennös; muille ei muutoin kuin pyynnöstä.
Ja otanpa vielä siihenkin kantaa, että ei ole ollenkaan harvinaista, että kirjallisessa menettelyssä ratkaistussa rikosasiassa esitettäisiin korvausvaatimuksia. On niitä lukuisissa allekirjoittaneenkin jutuissa ollut ja samassa yhteydessä ne olen ratkaissut.
...kokemuksiin ihan kirjallisen menettelyn alkuajoilta, juuri lainmuutoksen jälkeen, eli myönnän, että käytännöt ovat saattaneet muotoutua erilaisiksi. Sittemmin olen vaihtanut hommia. Silloin vain oli ainakin "meillä päin" vallalla sellainen käsitys, että kirjalliseen menettelyyn laitettaisiin vain ihan pläkkiselviä juttuja, ja että jutut, jotka vaativat selvitystä vahingonkorvauksen määrästä, ohjattaisiin vanhaan malliin käräjille (poislukien ehkä lievät vahingonteot tms. joissa oli selkeä lasitusliikkeen lasku tai muun vastaava riidaton selvitys vahinkojen määrästä). Minulle on uusi tieto, että myös sellaiset jutut, joissa vaaditaan korvausta henkilövahingosta, käsiteltäisiin kirjallisessa menettelyssä. Hmm. Aina sitä oppii jotain uutta