Olen aina
rakastanut
sadetta.
Aina.
Niin kauan
kuin muistan...
Se liikuttaa
minua...
Niin paljon
kyyneleitä
yhdellä kertaa.
Eikä kukaan näe,
jos minä itken.
Sateessa.
Sateen kanssa.
Yhtä aikaa...
Pelkkä sanakin
on kaunis.
S-a-d-e.
Ja p-i-s-a-r-a.
Kirkas ja kaunis.
Ja minä olen
kummallinen.
Omanlainen.
Erilainen.
Pisarainen
sadenainen...
Pidä
minusta kiinni,
rakas.
Ajattele,
että olen sade.
Lämmin sade.
Silloin sinua
ei palele enää
yhtä paljon.
Eihän?
rakastanut
sadetta.
Aina.
Niin kauan
kuin muistan...
Se liikuttaa
minua...
Niin paljon
kyyneleitä
yhdellä kertaa.
Eikä kukaan näe,
jos minä itken.
Sateessa.
Sateen kanssa.
Yhtä aikaa...
Pelkkä sanakin
on kaunis.
S-a-d-e.
Ja p-i-s-a-r-a.
Kirkas ja kaunis.
Ja minä olen
kummallinen.
Omanlainen.
Erilainen.
Pisarainen
sadenainen...
Pidä
minusta kiinni,
rakas.
Ajattele,
että olen sade.
Lämmin sade.
Silloin sinua
ei palele enää
yhtä paljon.
Eihän?
Vastaukset 2
Vanhimmat
' Omanlainen.
Erilainen.
Pisarainen
sadenainen... '
Ja koko runosi Jääneito.
...kirjettä rakkaalleni
jälleen yöllä kirjoitin.
ja sieltä rivejä
runooni poimin...