http://info.stakes.fi/verkostomenetelmat/FI/vyohykkeisto/index.htm
Huolen vyöhykkeistö
Huolen vyöhykkeistö on kehitetty apuvälineeksi lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleville psykososiaalisen työn ammattilaisille. Vyöhykkeistöä voidaan hyödyntää myös muussa psykososiaalisessa asiakastyössä.
Huolen vyöhykkeistön avulla työntekijä jäsentää lapsen, nuoren ja hänen perheensä tilanteesta kokemaansa huolen astettaan, omien auttamismahdollisuuksiensa riittävyyttä sekä lisävoimavarojen (perheen läheiset, eri tahojen työntekijät) tarvetta.
Vyöhykkeistö on apuväline työntekijän tilanteen jäsentämiseksi ja avoimen yhteistyön kehittämiseksi. Sen tarkoituksena on auttaa selkiyttämään työntekijöiden keskinäistä ja perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Se tarjoaa kaikille ymmärrettävän ja yhteisen käsitteen: oma huoli.
Vyöhykkeistö EI OLE TARKOITETTU lasten tai perheiden luokitteluun tai rekisteröintiin.
Tilanteen jäsentämisen jälkeen työntekijän tehtävänä on ottaa mahdollinen huoli puheeksi asiakkaan/perheen kanssa kunnioittavasti ja tukea sekä yhteistyötä tarjoten. Työntekijä ja asiakas/perhe voivat myös pohtia sopisiko tilanteeseen dialoginen verkostopalaveri, jossa tilanteeseen liittyvät tahot kootaan yhteen suunnittelemaan yhteistyötä ja tarpeellisia tukitoimia.
HUOLEN VYÖHYKKEISTÖ (jpg)
Huolen vyöhykkeet
Huolen vyöhykkeitä on neljä. Vyöhykkeet jakaantuvat seitsemään huolen asteeseen. Huolen vyöhykkeistössä työntekijöiden lapsista ja nuorista kokema huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä ääripäässä on ei huolta tilanne ja toisessa ääripäässä suuren huolen tilanne, jossa työntekijä kokee lapsen tai nuoren olevan välittömässä vaarassa.
I Ei huolta vyöhyke (1)
Työntekijä kokee, että lapsen asiat ovat hyvin. Lapsi kasvaa, kehittyy tai oppii normaalisti ja hänellä on hyvät kasvuolosuhteet. Työntekijä kokee asioiden ja oman toiminnan sujuvan niin kuin pitääkin ja tuottavan toivottuja tuloksia
II Pienen huolen vyöhyke (2-3)
Työntekijällä käy pieni huoli tai ihmettely mielessä, jopa toistuvasti. Hänellä on kuitenkin vahva luottamus omiin auttamismahdollisuuksiinsa. Näissä tilanteissa huolen puheeksi ottaminen koetaan suhteellisen helpoksi, koska työntekijä pystyy tarjoamaan tukeaan. Useimmiten tuki myös menee tueksi ja tuottaa toivottua myönteistä kehitystä. Pienen huolen vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen.
III Huolen harmaa vyöhyke (4-5)
Työntekijän huoli on tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeinot on käytetty tai ne ovat vähissä. Usko omiin auttamismahdollisuuksiin on ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää huolta on ilmennyt jo pitkään. Tilanteet ja asiakkuudet ovat kuormittavia, tilanteeseen liittyvien tahojen työnjako on usein epäselvä tai muiden tahojen mukanaolosta ei ole tietoa.
Työntekijä kokee kasvavaa huolta, kaipaa lisävoimavaroja ja kontrollia, mutta on samanaikaisesti epävarma "riittävästä näytöstä" ja voi pelätä liioittelevansa. Työntekijä joutuu pohtimaan myös velvollisuuksiaan. Sitooko häntä vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain 40 § ilmoitusvelvollisuus, joka antaa mahdollisuuden hakea tukea ja asiantuntija-apua lastensuojelun työntekijöiltä.
IV Suuren huolen vyöhyke (6-7)
Työntekijä arvioi lapsen tai nuoren olevan vaarassa. Huoli on tuntuvaa ja omat keinot ovat lopussa. Vyöhykkeelle sijoittuvat huolet eivät annan työntekijöille enää mahdollisuutta empimiseen. Työntekijä ennakoi, että lapselle tai nuorelle käy todella huonosti, ellei tilanteeseen saada muutosta heti.
_____________________
http://www.lskl.fi/showPage.php?page_id=66
Varpu eli Varhaisen puuttumisen -hanke
http://www.stm.fi/Resource.phx/socius/socius-22007/sivu6.htx
Varhainen puuttuminen Väärin ymmärretty Varpu?
Huolen vyöhykkeistö
Huolen vyöhykkeistö on kehitetty apuvälineeksi lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleville psykososiaalisen työn ammattilaisille. Vyöhykkeistöä voidaan hyödyntää myös muussa psykososiaalisessa asiakastyössä.
Huolen vyöhykkeistön avulla työntekijä jäsentää lapsen, nuoren ja hänen perheensä tilanteesta kokemaansa huolen astettaan, omien auttamismahdollisuuksiensa riittävyyttä sekä lisävoimavarojen (perheen läheiset, eri tahojen työntekijät) tarvetta.
Vyöhykkeistö on apuväline työntekijän tilanteen jäsentämiseksi ja avoimen yhteistyön kehittämiseksi. Sen tarkoituksena on auttaa selkiyttämään työntekijöiden keskinäistä ja perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Se tarjoaa kaikille ymmärrettävän ja yhteisen käsitteen: oma huoli.
Vyöhykkeistö EI OLE TARKOITETTU lasten tai perheiden luokitteluun tai rekisteröintiin.
Tilanteen jäsentämisen jälkeen työntekijän tehtävänä on ottaa mahdollinen huoli puheeksi asiakkaan/perheen kanssa kunnioittavasti ja tukea sekä yhteistyötä tarjoten. Työntekijä ja asiakas/perhe voivat myös pohtia sopisiko tilanteeseen dialoginen verkostopalaveri, jossa tilanteeseen liittyvät tahot kootaan yhteen suunnittelemaan yhteistyötä ja tarpeellisia tukitoimia.
HUOLEN VYÖHYKKEISTÖ (jpg)
Huolen vyöhykkeet
Huolen vyöhykkeitä on neljä. Vyöhykkeet jakaantuvat seitsemään huolen asteeseen. Huolen vyöhykkeistössä työntekijöiden lapsista ja nuorista kokema huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä ääripäässä on ei huolta tilanne ja toisessa ääripäässä suuren huolen tilanne, jossa työntekijä kokee lapsen tai nuoren olevan välittömässä vaarassa.
I Ei huolta vyöhyke (1)
Työntekijä kokee, että lapsen asiat ovat hyvin. Lapsi kasvaa, kehittyy tai oppii normaalisti ja hänellä on hyvät kasvuolosuhteet. Työntekijä kokee asioiden ja oman toiminnan sujuvan niin kuin pitääkin ja tuottavan toivottuja tuloksia
II Pienen huolen vyöhyke (2-3)
Työntekijällä käy pieni huoli tai ihmettely mielessä, jopa toistuvasti. Hänellä on kuitenkin vahva luottamus omiin auttamismahdollisuuksiinsa. Näissä tilanteissa huolen puheeksi ottaminen koetaan suhteellisen helpoksi, koska työntekijä pystyy tarjoamaan tukeaan. Useimmiten tuki myös menee tueksi ja tuottaa toivottua myönteistä kehitystä. Pienen huolen vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen.
III Huolen harmaa vyöhyke (4-5)
Työntekijän huoli on tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeinot on käytetty tai ne ovat vähissä. Usko omiin auttamismahdollisuuksiin on ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää huolta on ilmennyt jo pitkään. Tilanteet ja asiakkuudet ovat kuormittavia, tilanteeseen liittyvien tahojen työnjako on usein epäselvä tai muiden tahojen mukanaolosta ei ole tietoa.
Työntekijä kokee kasvavaa huolta, kaipaa lisävoimavaroja ja kontrollia, mutta on samanaikaisesti epävarma "riittävästä näytöstä" ja voi pelätä liioittelevansa. Työntekijä joutuu pohtimaan myös velvollisuuksiaan. Sitooko häntä vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain 40 § ilmoitusvelvollisuus, joka antaa mahdollisuuden hakea tukea ja asiantuntija-apua lastensuojelun työntekijöiltä.
IV Suuren huolen vyöhyke (6-7)
Työntekijä arvioi lapsen tai nuoren olevan vaarassa. Huoli on tuntuvaa ja omat keinot ovat lopussa. Vyöhykkeelle sijoittuvat huolet eivät annan työntekijöille enää mahdollisuutta empimiseen. Työntekijä ennakoi, että lapselle tai nuorelle käy todella huonosti, ellei tilanteeseen saada muutosta heti.
_____________________
http://www.lskl.fi/showPage.php?page_id=66
Varpu eli Varhaisen puuttumisen -hanke
http://www.stm.fi/Resource.phx/socius/socius-22007/sivu6.htx
Varhainen puuttuminen Väärin ymmärretty Varpu?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vaikkei ole tarkoitettu että vyöhykkeistön mukaan lapset ja heidän perheensä luokitellaan ja rekisteröidään, niin onko tutkittu, että rekisteriä ei kanssa sitten pidetä.
Luokitteluhan tuosta ilmenee vääjäämättä, ja vaarallisilla vesillä liikutaan ihmisoikeusmielessä, mikäli sen perusteella jotain lasta on alettu koulussa syrjiä.
Stakes on osaltaan vastuussa kehittämästään systeemistä. Ehkä kehittelijä henkilökohtaisesti tulee julkisuuteen kertomaan, mitä on estetty ja toisaalta mitä pahaa on aikaan saatu hänen luokitusjärjestelmällään lapsille ja perheille.
Katson että tuosta pitää heti luopua lapsia leimaavana. He tulevat luottavaisina kouluun ja tuollainen on vastassa. Hyi! Stakes.
herra Arnkill
on yksi näistä varpusp...ojen eli huolivyöhykkeiden luojista
ja tämän maan viranomaistoimintaan (päivähoito, neuvolat, koulut, seurakunnat jne) sisäänajajista.
Arnkillhan ilmoitti tässä sossulehdessä
että varpu on väärinymmärretty viranomaisten keskuudessa ja ettei saa huolirekistereitä luoda eikä tehdä jne.
Arnkillhan on tarkoittanut, omasta mielestään,
varpuilunsa
lasten avuksi ja avustamiseen yhteiskunnassa, myös viranomaisten omassa toiminnassa,
ei mihinkään viranomaisten toimesta luotavien
uusien laittomien rekistereiden aikaansaamiseen.
Tietosuojavaltuutetulta pitäisikin kysäistä
miten pitää ihmisten toimia, jos esimerkiksi johonkin päiväkotiin taikka neuvolaan taikka koululle
on "ilmestynytkin" tälläinen huolivyöhykerekisteri,
joka ei siis ole missään eikä kenenkään viranomaisten toimesta ylläpidettynä
tämän maan lakien mukainen.
Ja se olisi myös hyvä tietää tietenkin,
mitä nämä laittoman huolirekisterin ylläpitäjät saavat rangaistuksekseen;
sakkoja vaiko peräti vankeutta.