Laajan suomalaistutkimuksen mukaan vakava kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen ovat selkeästi yhteydessä aikuisiän psykiatrisiin häiriöihin ja rikollisuuteen.
Vakavaan kiusaamiseen syyllistyneillä havaittiin varttuneempina persoonallisuushäiriö.
Vakavan kiusaamisen uhreiksi joutuneet kärsivät myöhemmin muita selvästi enemmän ahdistuneisuudesta ja masentuneisuudesta.
Heitä uhkaavat myöhemmällä iällä myös päihdeongelmat.
Kiusaaminen ja mielenterveysongelmat pitäisi nähdä osana samaa kokonaisuutta.
- Vakava kiusaaminen tai kiusatuksi tuleminen on punainen lippu, että jotain voi olla vialla.
Vakavaan kiusaamiseen syyllistyneillä havaittiin varttuneempina persoonallisuushäiriö.
Vakavan kiusaamisen uhreiksi joutuneet kärsivät myöhemmin muita selvästi enemmän ahdistuneisuudesta ja masentuneisuudesta.
Heitä uhkaavat myöhemmällä iällä myös päihdeongelmat.
Kiusaaminen ja mielenterveysongelmat pitäisi nähdä osana samaa kokonaisuutta.
- Vakava kiusaaminen tai kiusatuksi tuleminen on punainen lippu, että jotain voi olla vialla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tottahan se on.
Koulukiusaajat ovat yleensä helvetin taitavia manipuloimaan muita ihmisiä eivätkä he tunne katumusta. Heille ei tuota mielipahaa, vaikka kiusattu tekisi itsemurhan. Tämä on tosiaan selvä merkki jonkinasteisesta persoonallisuushäiriöstä, pahimmassa tapauksessa jopa psykopatiasta.
Ensin kiusataan koulussa, vapaa-ajalla, kotimatkalla. Kiusaaminen jatkuu vanhemmallakin iällä. Kiusaajat ovat jotenkin häiriintyneitä, eronneen perheen lapsia, tunnevammaisia, jotain vaille jääneitä. Epävarmoja ja vain porukassa vahvoja. Syyksi kiusaamisen riittää ulkonäkö, hyvät koti-olot(joita heillä ei esim. ole ollut). Ja kaikki muu mitä "viisaat" ei ymmärrä. Kaikkein hupisinta on se, että he katsovat olevansa oikeutettuja tekemään niin. Jos jarrutat asiaa, kerrot jollekkin, teet asialle jotain he suuttuvat, kuin lapset jolta otetaan mieluisa lelu pois. He elävät kiusatun elämää, heillä ei ole omaa elämää. He ovat veren imijöitä, saastassa rypijöitä.
saanut paljon kokemusta ja tehnyt harkittuja johtopäätöksiä ihmisistä ja tilanteista, osaa vanhempana sitten toivottavasti varoa joutumasta tunneansaan tai muuten huijatuksi. Luonnehäiriöisiähän on kuulemma - ja näemmä - paljon, eikä heille kannata koskaan täyttä luottamusta antaa, vaikka ei sitä heille suoranaisesti paljastaisikaan. Jonkin aikaa kun tarkkailee avoimin silmin ihmisen käyttäytymistä, niin voi päätellä, mitä on luvassa. Sitten kun ei ole niin yllätettävissä, ei kaikki tyhmät jutut tunnu missään. Sitä voi elää elämäänsä niin kuin haluaa ja jättää nämä onnettomat ns. omaan arvoonsa pilaamaan loputkin elinpäivänsä, voih. Toivoahan aina pitää, että heillekin valkenee vaikka ihmeen kautta.