lasten vierailuja vähennettyä? En jaksa katsella heitä kotonani joka toinen viikonloppu. Kerran kuussa vielä menisi. He sotkevat, melskaavat ja ovat huonsti kasvattuja.
Ovat 7 ja 10 vuotiaat.
Ovat 7 ja 10 vuotiaat.
Miten saan
mieheni
572556
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Kyllä olet itsekeskeinen, vaihda miestä jos et hyväksy sitä että hän kantaa vastuuta lapsistaan ja pitää heitä luonaan. Sinun ei pidä etkä saa vaatia vierailujen vähentämistä. Luot kitkaa isän ja lasten väleihin ja itsesi ja miehesi väleihin. Tiesit varmaan että hnellä on lapsia kun valintojasi teit.
tosi kauas koko pesueesta;)
Olen ehdottanut miehelleni, että muuttaisin omaan asuntoon ja tapaisimme vaan viikolla ja niinä vapaina viikonloppuina, kun lapset ovat äidillään. Mieheni ei sitä halua, joten aionkin ehdottaa tapaamisten vähentämistä tai sitä, että mieheni tapaisi lapsiaan lyhemmän ajan kerrallaan, vaikka puistossa tai meillä kotona, kun minulla on muuta menoa.
En ole lapsirakas eikä minusta sellaista tulekaan.
et ole lapsirakas. Sen huomaa kyllä.
Ellet halua muuttaa pois asunnostanne, voit tietysti häätää miehen lapsineen pihalle, kuten suunnitteletkin. Lopputulos on suunnilleen sama.
ongelmia?
1. Mieheni ei halua, että muutan pois! Vaikka sitä jo ratkaisuksi ehdotin.
2. En ole miestäni häätämässä pois. Kai sitä nyt voi lastensa kanssa ulkoillakin (puistotapaamiset)???
kaatamalla tai on räntäsade..enpä oikein usko että
mies ja lapsi nauttisivat yhdessä ulkoilusta?Etkö sinä voi lähteä pois niiksi ajoiksi kun lapsi isälleen tulee?
En voi ymmärtää sellaisia tossukka miehiä jotka valitsevat kumppanikseen lapsia vihaavan naisen..etenkin kun itsellään on lapsi.
Lapsi kaipaa isältään muutakin kuin puistotapaamiset..kun et omaa lapsia et voi sitä ymmärtää.
Mistä moinen "viha"voi johtua?Jäitkö itse lapsena vailla isän/äidin huomiota?
Jos sait molemmilta vanhemmiltasi yhtälailla huomiota..olisiko sinusta ollut kiva kun olisit tavannut toista vanhempaasi vain esim. talven loskasäässä/kylmällä puistonpenkillä,tunti/kerran kuussa,ja vain siksi koska hänen UUSI puolisonsa ei hyväksynyt sinua??
Vai ootko muuten vaan niin sairaalloisen mustasukkainen ja kateellinen miehen ja lapsen välisestä suhteesta??
ovat ulkoilusäitä. Pitää osata vaan pukeutua oikein!
Olen itse ns. ehjästä perheestä kotoisin, äitini ja isäni ovat edelleen naimisissa keskenään. En olisi lapsena halunnut varmasti hypätä joka toinen vkl jossain "toisessa kodissa".
En vihaa ketään. En vain pidä sottapytyistä kotonani.
-Aloittaja-
ja tuolla asenteella sulle se ero tulisi kuitenkin ja sun lapsista tulisi kahden kodin ravaajia...varo vaan,eestäs löydät.
uskoa että noin itsekeskeisiä naisia on olemassakaan..mutta näköjään..
Päiväkoti on paikka,jossa lapsi on silloin kun isä tai äiti on töissä.
SIELLÄ ON OMA HENKILÖKUNTANSA JOKA HOITAA LAPSIA JA SAA TYÖSTÄÄN PALKKAA.
Nyt oli kuitenkin kyseessä isän ja lapsen tapaamiset,ei mikään maksettu hoitojuttu.
Lapsi oppii suuurimman osan tekemisistään omilta vanhemmiltaan/mallioppiminen.Hänelle myös muodostuu kuvat isän ja äidin tekemisistä,joita hän sitten itse kasvun myötä omaksuu..ja vanhempana taitaa.
Isän ja lapsen välinen suhde ei ole siis riittävä pelkkiin "pikaisiin puistokäynteihin".
Hommaahan sinä ne varusteet,ja mene viikonlopuksi telttaan asumaan..saa lapsikin siten olla rauhassa isänsä kanssa.
Vihasivatkohan aloittajan vanhemmat sottapyttyään?
:)
Mutta, jos todella noin aattelet.. niin, lähe reissuun joka toinen vkonloppu. Jos muksut ottaa aivoon.. *toimii*
Ja sotkuthan siivoo mies(ainakin kuuluis siivota), mitä haittaa..?
Mulle ainakin kelpaa aina esim. uus sohva tai uudet tavarat rikottujen tilalle, ei mtn ongelmaa. Joten harvemmin miehellä on varaa kaikkee uusia-> alkaa se kasvatuskin tulla mukaan pakostikin mieleen. Heh.
Joten.. siedä nätisti tai luovuta. :D
onkin aika paljon. Kerran kuussa toimisi varmaan paremmin, ei pelkästään esim. ap:n takia vaan myös tuon ikäisten lasten takia. Yksi koti on parempi kuin reissuelämä. Keskustele miehesi kanssa.
viikonloppu on oikein hyvä tapaamisväli. Jos esim. kerran kuussa,niin lapset vieraantuvat isästään ja menevät aina ikäänkuin vain kylään, eikä isänsä luokse kotiinsa.
tulevat. Kotiin mennessään menevät siis kotiinsa eli äitilleen.
isän koti on myös hänen lapsensa koti?
Ainakin meillä lapsilla on kaksi kotia, toisessa kodissa ovat enemmän ja siellä on pääosa tavaroista.
Lapsilla on yksi koti. Meillä on vaan minun ja mieheni koti, ei muiden. Minun ystäväni, vanhempani, sisareni yms. ovat tervetulleita käymään silloin tällöin, samoin mieheni sukulaiset (vanhemmat, veljet, siskot, lapset, serkut...) ja ystävät. Mutta kotimme on silti vain meidän kahden lemmenpesä :)
Meillä taasen lapsella on kaksi kotia. Kumpaankaan ei mennä "kylään" tai "vierailulle", molempiin mennään KOTIIN. Näin se toimii 50/50 asumisessa.
perheen. Paitsi että hyvän provon kehitit! Heh!
enkä ole perhettä rikkonut, eronneen miehen bongasin baarista. Kiva mies, olemme olleet kimpassa pari vuotta, toukokuusta asti asuttu saman katon alla.
Noi lapset vaan... noh...
pukkaa joka päivä. heh.. muuten päivän parhaan kehitit...
Pakkohan tässä on kysyä, että miksi ihmeessä aloit seurustella "lapsellisen" miehen kanssa? Älä nyt väitä, että pimitti asiaa sinulta? Ja miksi kaiken päälle päätit lyödä hynttyyt yhteen hänen kanssaan? Ajattelitko tosiaan olevasi niin ihanainen, että mies jättää isänvelvollisuutensa vuoksesi?
No, asiahan on kumminkin niin, että vaimoja ja vaimokkeita tulee ja menee, mutta kun lapset on kerran hankittu (tarkoituksella tai vahingossa), niin niistäpä ei eroon pääsekään. Ilmeisesti miehesi ei onneksi edes sellaista yritä.
Joten, otapa lusikka kauniiseen käteen ja ala käyttäytyä kuin olisit aikuinen nainen. Opettele sietämään miehen lapsia, ne kun kuuluvat hänen elämäänsä enemmän kuin sinä - ne olivat ensin. Vielä parempi, jos oppisit olemaan hiukan avarakatseisempi aikuinen ja pikkuhiljaa vaikka pitämään niistä lapsista, joilla muuten on oikeus isäänsä. Ja jos kumpikaan ei onnistu, niin tee se, minkä ainoastaan voit, eli muuta pois ja tapaile miestä silloin, kun inhottavat ipanat eivät vie hänen aikaansa.
"Ja jos kumpikaan ei onnistu, niin tee se, minkä ainoastaan voit, eli muuta pois ja tapaile miestä silloin, kun inhottavat ipanat eivät vie hänen aikaansa."
Eikös ap. kertonut jo, että ehdotti tätä mutta ei käy miehelle...
Jos minun miehen lapset alkaisivat joka toinen viikonloppu käymään, tekisin saman. En vain usko että miehelle käy.. Siinähän mies valitsee, minä tai lapset. Hmm. Kumpikahan mahtaa mennä edelle.
"Eikös ap. kertonut jo, että ehdotti tätä mutta ei käy miehelle... "
Ahaa, lienet siis sitä mieltä, että kun ap. on miehelle ehdottanut poismuuttoaan eikä se tälle käy, niin miehellä on jotenkin määräysvalta ap:n tekemisiin? Ap. tuntuu olevan niin vakaasti asiansa takana (vaikka ei olekaan pokeria vastata kysymyksiin), etten usko, että sellaista naista mies käskyttää. ;-) Luulen, että jos ap. haluaa lähteä (mikä tuntuu olevan hillittömän itsekkään määräilyn ohella hänelle ainoa vaihtoehto), niin kyllä noin tomera tyttö saa kassinsakin pakattua.
Ellet peräti ole edelleen provoileva ap? Varsinkin kun viestin lopussa puhut jo omankin miehesi joutuvan valitsemaan... Mikähän osaa nyksistä vaivaa, kun kuvittelevat, että fiksu mies jättää lapsensa huomiotta? Siis jos joka toinen viikonloppu on näille nyksille liikaa.
Minun uusperhetarinani: Olen lapseton nainen ja aloin seurustelemaan viikonloppuisän kanssa. Alussa meni ihan kivasti. Muutimme yhteen asumaan. Lasten läsnäolo alkoi rasittamaan minua kovasti. Minua häiritsi heidän läsnäolonsa, enkä tuntenut yhtään lämmintä tunnetta heitä kohtaan! Odotin, jospa vaikka tunteeni lämpeisivät lasten suhteen. Näin ei käynyt.
Katsoin viisaammaksi kertoa ihanalle miehelleni, että muutan pois, kun en hänen lapsiaan jaksa. En halunnut pilata omaa tai lastenkaan elämää. Mies kimpaantui ja sanoi: "Älä muuta. Lapset voivat harventaa vierailujaan". Niinpä lapset alkoivat käydä vain kerran kuukaudessa ja asiat alkoivat luistaa.
Olin aivan valmis lähtemään ja jättämään isän lapsineen rauhaan, mutta mies vaatimalla vaati lasten vierailujen harventamista. Asetti minut ykköseksi konkreettisella tavalla.
Aikaa on kulunut ja olen alkanut jopa pitää mieheni lapsista. Jospa jokupäivä ehdotankin, voisivatko lapset tullakin useammin :)
Eli mä just oon se joka kyseli että kummankohan valitsisi...
Eli mä just tarkotin, että oma onni on miehelläkin oltava. Kyllä mä veikkaan kans, että mies minut valitsisi... Ja sanotaan näin että on valinnut jo...
En ole ap.
Miksi naisen pitäisi muuttaa pois, jos mies pyytää ettei tee sitä, jos muuta ei ole suhteessa vikana, kuin liian usein vierailevat lapset. Yksinkertaista, jos mies ei halua että nainen lähtee, silloin lapset vierailevat harvemin. Yksinkertaista...
Itse tosin miettisin kompromissia, jossa ap. voisi poistua johonkin ystävien luokse lasten vierailujen ajaksi, ja mies välillä mennä vierailuviikonloppuna lasten kanssa muualle jos OMASTA KODISTAAN ei evakkoon tahdo lähteä... Eli välillä joustoa KUMMINKIN PUOLIN, niin ei tarvi kenenkään muuttaa pois...
Ja eipä se ole välttämättä kiinni miehen fiksuudesta, jos jättää lapsensa huomiotta. Mitäpä jos tilanne lähivanhemman luona on sellainen, että heillä on ikään kuin uusi perhe, jonne on tullut asumaan uusi isä, ja lapset ikäänkuin vieroitettu omasta isästään. Ehkä mies haluaa alkaa etsiä uutta onneaan...
Niin mutta entäpä jos suhteessa ei miehen mielestä ne hänen lapsensa olekaan mikään ongelma? Sinä oletit (väittäen, ettet ole ap. eli ettet tiedä tapauksesta muita enempää), että suhteen ainoa ongelma ovat miehen lapset. No, minäpä oletan, että suhteessa on paljon muita ongelmia, jos nainen haluaa omia lapsilta isän - olkoonkin, etteivät ole naisen omia biologisia pilttejä. Ja ne ongelmat ovat silloin parisuhteessa, joko pelkästään naisessa (hän kokee ongelmia) tai molemmissa, mutta miten tilanteeseen täysin syyttömät ja osattomat lapset sitä voisivat olla? Ap. lienee sen verran iso tyttö, että osaa kantaa vastuun tekemisistään, eli siitä, että on päättänyt heilastella miehen kanssa, joka on jo ehtinyt pykätä maailmaan lapsosia.
Sen sijaan ehdotuksesi, että ap. itse (hän kun kokee asian ongelmaksi) poistuisi lasten vierailun ajaksi jonnekin, voisi olla ihan hyvä ratkaisu. Koti lienee miehenkin koti, joten tämän on vaikeampi mennä lasten kanssa jonnekin muualle - hotellihuoneko hänen pitäisi lastensa tapaamisia varten vuokrata?
"Ja eipä se ole välttämättä kiinni miehen fiksuudesta, jos jättää lapsensa huomiotta."
No kyllä tasan tarkkaan on miehen fiksuudesta ja erityisesti sen puutteesta kiinni, jos tämä jättää omat lapsensa huomiotta. Huomiotta jättäminen on aktiivista toimintaa eikä ap. ainakaan ole mitenkään viitannut, että lasten lähivanhempi olisi vieroittanut lapset isästään (joka olisi siis lähivanhemman aktiivista toimintaa ja hänen häpeänsä). Sinä vain haluat oletella semmoisia (ehkä omia tekemiäsi samankaltaisia vaatimuksia puolustellaksesi?), ap:n kirjoitukset sen sijaan puhisevat tarvetta vieroittaa mies lapsistaan, koska he eivät ap:n maailmaan sovi. Jotenkin vielä ymmärrän sen, että jotkut naiset saavat sotia aikaiseksi miehen ympärillä hänen äidistään eli anoppi-miniä-taistot, niissä kun aloittajana voi olla se anoppikin eli toinen aikuinen. Mutta että joku viitsii pönkittää omaa epävarmaa itsetuntoaan lasten kustannuksella...
Niin siihen selvyys tulee. Toivottavasti käy hyvin.
hanki siivooja, ja osta itsellesi aikuisten käytöskirja! Noilla pääset pitkälle...! Tsemppiä.
Eli mitä ap. tekee käytöskirjalla. Onko hyvä käytös sitä että kattelee mitä tahansa mitä naaman eteen tulee tekemättä asialle mitään???
Ehdotan, että menet lasten tullessa sukulaistesi tai ystäviesi luo tai harrastuksiisi ja vaadit miestä vierailun jälkeen siivoamaan itse sotkut. Olet tarvittaessa poissa vaikka koko viikonlopun. Ehkä hän itse sen jälkeen vähentää lasten käyntejä, kun joutuu pärjäämään yksin.
Lapset ovat miehesi, ei sinun. Sinun ei tarvitse millään tavalla osallistua heidän huoltoonsa. Joka toinen viikonloppu on liikaa. Olen siitä aivan samaa mieltä.
Kun heivaat miehen pellolle, eivät tule lapsetkaan luoksesi.
Onnea ja menestystä valitsemallesi tielle.
No miehesi heivaa sitten aikanaan sinut, kun huomaa mitä ajattelet hänen lapsistaan.
En jaksa itsekään vieraita lapsia kotiini joka toinen vkl kyläilemään.
Joku raja sentään!
meillä ei ole ilmaista ruokailua. Ne käy joka lauantai ja sunnuntai syömässä ja kahvilla ja istuu koko päivän. Eilen tein verilettuja ja pinaattikeittoa, ja sinne apen kurkkuun hurahti lähes koko kattilallinen. Anoppi tyytyi lettuihin ja söi niistä puolet. Alanko ottaa maksun ruokailusta. Koskaan eivät tuo mitään, no kerran toi viisi porkkanaa maistiaiseksi omalta maalta... tai naapurin mistä tietää. huh..
Sanot miehellesi, että nyt loppui lasten vierailut. Miehesi on varmaan niin rakastunut sinuun, että tekee kaikkensa pitäkseen sinut tyytyväisenä. Kerran kuukaudessa yksi yö (la-su) on ihan riittävä määrä. Eikä sitäkään välttämättä joka kuuausi. Tuo riittää minun ex:lle ja hänen uudelle onnelleen. Ilmeisesti olen kasvattanut lapset niin huonosti, etteivät kestä heitä yhtään enempää.
mieheni kanssa. Hänen mielestään ehdotus (tapaamisten harventaminen puistotapaamiset yms.) on hyvä ajatus, mutta lasten äiti hannaa vastaan. Äiti itse ei jaksa katsella lapsiaan, jollei saa joka toinen viikonloppu heistä lomaa!
Mieheni ajattelee kuitenkin myös minua, ei pelkästään lapsiaan. Tämä on mielestäni oikein, koska parisuhteessa on otettava toinen osapuoli huomioon!
En ymmärrä, miksi täällä palstalla kirjoittelevien (enemmistön) mielestä olen jotenkin "paha", kun en onnesta pomppien vieraita lapsia halua kotonani usein katsella???
vanhempiin..siitä on olemassa ihan oma lakinsakin.
Kyllä se äiti jaksaa lapsiaan katsella,koska lapset asuvatkin hänen luonaan..mutta on siinä tossukka ukko joka ei ymmärrä että lapset ovat ikuisia,suhteet voi vaihtua vaikka kuinka usein elämän varrella..tuskinpa se sinäkään olet miehelle se VIIMEINEN;)
lähivanhemman toiveista lähtöisin, ei lasten toiveista. Lähivanhempi (usein äiti) haluaa viikonloppuvapaan, ja lasten on häivyttävä kotoaan. Etävanhempi (isä) on usein helppo pakottaa näihin järjestelyihin uhkailuilla yms.
Joka toinen vkl isällä -jutut ovat siis äitien itsekkyydestä johtuvia järjestelyjä.
Jos äiti ja isä asuvat lähellä toisiaan, lapsille olisi parasta, että voisivat vierailla etän luona päiväsaikaan/iltaisin, kun siltä tuntuu. Ei mitään koko viikonloppu pois kotoa, koska äitiä haluaa bailtata -järjestelyjä, kiitos!
bailata? lapset on yhdessä tehty sen ex-miehen kanssa ja vastuu on kannettava hänen myös teoistaan. Ja olishan se sen nyksänkin etu jos se ex-aimo sieltä baarista sen uuden onnen löytäisi niin ei tarvitse mustasukkainen sitten olla,eikös juu?
Ei ole vain sen etän oikeus saada vapaata ja aikaa solmia uusia suhteita,myös lähiäiti tarvitsee vapaansa yhtälailla.
molemmilla vanhemmilla on vastuu lapsistaan. Mutta äidin tai isän bailaamisaikatauluja ei kannata pukea verhoon nimeltä: "Lasten paras" tai "lasten oikeus".
töissä kaikki viikonloput/eivätkä siten pääse bailaileen...lapset tarvitsevat kasvaessaankin yhä enenemässä määrin myös toista vanhempaansa.
Tapaamiset eivät ole pelkästään "äidin"vapaata varten,mutta tutkittukin on että levännytJa virkistynyt lähivanhempi jaksaa paljon paremmin kuin väsynyt ja stressaantunut.
selität tämän vuoroviikkoasumisen? Onkos siinä kyseessä todella huono äiti,joka tarvitsee vapaata aina viikon,kaksi kerrallaan?
Vai olisikohan niin,että ne isätkin HALUAVAT tavata lapsiaan ja elää heidän kanssaan?
Saattaisiko olla jotain perää?
suunniteltu siksi, ettei kumpikaan halua maksaa elatusmaksuja ja "sun pitää hoitaa yhtä paljon kun mun" tai "sä et saa yhtään enempää aikaa lasten kanssa kuin mä". Eli vanhempien itsekkyys.
tosi asia kun on se että elatusmaksun maksaminen tulee halvemmaksi kun pitää lapsia luonaan esim. kerran kuukaudessa/viikonloppu,tai jopa tuolla viikko-viikko systeemillä.
Harvoilla tapaamisilla ei myöskään tarvitse ottaa minkäänlaista kasvatusvastuuta lapsistaan..voi vaan kaiken muun jättää lähivanhemman vastuulle.
Mikä siinä siis olikaan itsekästä??
Järjestä teille ohjelmaa silloin kun muksut olis tulossa. Jos vaikka käyvät sen kerran kuussa niin kun seuraava "joka toinen viikonloppu" tulee järjestä teille ohjelmaa joka ei sovellu lapsille, mutta mihin tiedät että miehesi haluaa mennä. Lätkä matsi, ystävien luona pitkä illallinen juomineen, lähtekää messuille, ehkä saatat "saada" ystäviltä risteilyliput jne... Kyllä ne siitä sitten pikkuhiljaa "luonnollisesti" jää sivummalle. "Me tarvitaan enemmän aikaa kahdestaan" toimii kans aika hyvin. Ja paljon sexiä ne viikonloput kun olette kahdestaan, eikä ollenkaan sillä viikolla kun muksut tulevat. 2kk kuussa muuttuu sit kyllä nopeast kerran kuukauteen. Kyllä se sit siitä.
Ja ne exät jotka eivät tästä pidä, mitäs kävitte tekemään lapsia miehen kanssa ettekä hoitaneet suhdetta niin hyvin että molemmat olisivat siinä haluneet pysyä! Nyt monet eri osapuolet saa kitua teidän takianne.
Mun mieheni mukula viettää meillä aikaa KAKSI TAI KOLME PÄIVÄÄ JOKA IKINEN VIIKKO! Joten olen suorastaan kateellinen sulle tuosta joka toisesta viikonlopusta. Ja vastaus, niitä vierailuja ei saa vähennettyä millään, mikäli isä on huolehtivainen jälkikasvustaan, mikä tietysti on hieno asia, sitä en kiistä. Olen nyt yrittänyt tuloksetta neljä vuotta aina jollain tekosyyllä saada kakaran käyntejä edes hieman harvennettua, mutta ei onnistu! Tämä on ainoa asia mistä meillä riidellään ja usein. Onhan se uudelle naiselle raskasta katsella kotonaan noinkin usein täysin ventovierasta ihmistä.
Minkä takia nyksiä haukutaan :) Jessus sentään naiset, paljonkohan mahtoi olla ikää? Kuulostatte parikymppisiltä pissaliisoilta :D Näyttäkää nuo tekstinne miehillenne, vai ovatko he tietoisia ajatusmaailmanne vinoutuneisuudesta?
kirjoitellaan ja asiista ajatellaan.
pila, niin se antaa tosi huonon kuvan ex miehen uusista suhteista ja pilaa kaikkien nyksien maineen! Ja nyt vika ei varmasti ole exissä, joita nyksät syyttää joka asiasta,jopa omista ongelmista!
... ja minä kun luulin että tämä on uusperhellisten palsta, ja katerilla exillä on ihan oma palstansa, niin mitä teillä on täällä tekemistä?!
Eikö voi olla lukematta miten me tällä suunitellaan miten päästä eroon muksuistanne... Harmittaa varmaan kun jotkut onnistuu ja onnellisia sitten ollaan.
-Hys talkaisin sinne mistä olette tulleet, ja niin, ottakaa kakaranne mukaan!
Siperia opettaa lapsukainen, kyllä sinäkin sen tulet huomaamaan :) Yritä sinä päästä miehesi muksuista eroon niin pontevasti kuin vain ikinä jaksat, omahan on asiasi. Mutta muista mussukkaiseni se, että jonain kauniina päivänä ne muksut joista miehesi halutaan erottaa ovatkin sinun.
Olen itse sekä exä että nyxä, enkä oikein ole ikinä tajunnut tuota vastakkainasettelua, ex vs. nyx. Kaikkihän me jonkun exiä ollaan kuitenkin. Näiden "miten saan mieheni hylkäämään lapsensa"-juttujen jälkeen olen alkanut kallistua sille kannalle, että nämä lapsettomat nyksät ovat aivan teinityttöjä. Ehkä tekin kasvatte aikuisiksi viimeistään siinä vaiheessa kun saatte lapsia. Ja muistakaa sitten eron koittaessa että isälle niitä ei sitten tungeta iskän uutta kultsia häiritsemään :D
Ite oon ollu nyksä 10v ja "äitipuoli" nyt 12v tytölle. Minua naurattaa lukea noita kommentteja sillä aivan samoja ajatuksia on joskus ollut mielessäni. Syynä ei ole lapsi vaan lapsen äiti. Voin muyöntää olen hänelle kateellinen siitä miten helpolla hän on päässyt tässä elämässä. Lapsi viikonlopun suhteesta syntynyt. Aina tarvittaessa saanut apua ja lapsi ollut muualla noin 1/3 vuosistaan. Äiti ei ole tehnyt töitä sen koommin kun lasta alkoi odottaa, elatusavun ja sossun avulla elelee. Hän seurustelee ja lähettää lapsen myös minulle mikäli isä ei ole kotona työnsä takia. Syynä se, että saa aikaa itselleen ja poikaystävälleen. Koko viime kesänkin oli lapsi meillä. Minulla on neljä omaa lasta, kukaan ei koskaan auta, en ikinä päääse mieheni kanssa mihinkään kaksistaan. Eli pidän mieheni lapsesta mutta hänen äitinsä jatkuva ruikutus vapaa-ajan puutteesta saa savun tulemaan korvistani ulos.
Ei meistä nykyisistäkään suurin osa kuvittele teidän exien kaikkien olevan kuten Lissu ja Maire, joten on aika turha yleistää, että mekään kaikki haluaisimme erottaa rakastamme omista lapsistaan.
Minun rakas mieheni olisi onneton, jos hänellä ei olisi lujaa ja lämmintä suhdetta omiin tenaviinsa. En voisi ikinä haluta hänen onnettomuuttaan. Ja kas vain, olen tullut huomaamaan, että ne lapset ovat rakkaita minullekin.
..heivata sinut mäjelle.
Et ainakaan käskemällä. Pyri siihen, että miehesi huolehtii kaikesta näiden lapsiviikonloppujen ajan. Olet läsnä, ystävällinen lapsille jne. mutta käytännön hommat jätät miehellesi. Et saa itse pirun leimaa päähäsi mutta takaan ja alleviivaan että miehesi alkaa arvostamaan kahdenkeskistä aikaanne enemmän. Jos kohtelet lapsia huonosti, lähtö tulee sinulle. Ole siis ovela.
Voi olla että alat pitää itsekin lapsista enemmän jos näet heitä kohtuullisemmin, esim. 1 viikonloppu kuukaudessa.
ystävieni kanssa, kun lapset ovat miehelläni joka toinen vkl. Se on minun vapaa-aikaani, kun minulla ei lapsia ole :)
Mies oletti alkuun, että vietän "perhe-iltoja", kun hänen lapsensa tulee tai jään joskus jopa hoitamaan heitä, että mies pääsisi harrastamaan. Mutta ei! Lapset ovat mieheni lapsia ja hän saa itse heitä hoitaa, ruokkia, viihdyttää jne.
Kyllä miestäni joskus kismitää jäädä leikkimään lastensa kanssa, kun itse lähden elokuviin, syömään ulos tms. ystävieni kanssa. Mutta lapsettomilla on tällainen oikeus.