Yhteiskunta maksaa tukia katsomilleen tärkeille investoinneille tai toimille.
Mm. kotitalousvähennys on juuri kuvatunlainen, vaikkakin (aivan oikein) siihen myös sisältyy ajatus "pimeän markkinan" vähentämisestä.
Samaten yhteiskunta maksaa tukia monessakin muodossa.
Lastenhoito, terveydenhoito, lapsilisät, ja monet muut ihmisiin kohdistuvat ns. tuet.
Teollisuuden tuet kohdistetaan poliittisesti niin, että ne pääsääntöisesti ovat investointeihin kohdistuvia ja joissakin tapauksissa odotetaan myös takaisinmaksua.
Kuitenkin tukeminen tähtää siis parempaan kilpailukykyyn monesti kansainvälisillä markkinoilla (MM. telakkatuki).
Tukeminen sinänsä ei siis "ruoki suita" vaan tähtää lopputulokseen, jonka jälkeen yritys itse pystyy toimimaan työllistäjänä on kilpailukykyinen.
Monta esimerkkiä onnistumisista on luettavissa ja vähäisimpänä ei voida pitää metsäteollisuutta tai metalliteollisuutta.
Mutta vaikka tukia onkin myönnetty ko. aloille, niin mitään sellaista siitä ei ole syntynyt, että yrityksiä tai niiden työntekijöitä olisi alettu suojella jatkuvilla tukiaisilla.
Toisin on maatalouden kanssa.
Tukia varmaankin tarvitaan, mutta samalla se on politisointunut.
Annetaan ymmärtää, että ruuan hinnasta muka osa maksetaan tukina.
Uskokoon kuka haluaa. Se ei usko, joka on käynyt Saksassa, Usassa, Ranskassa ym.
Lisäksi on huomioitava omaisuuden vaikutus markkinoihin.
Maataloudesta on syntynyt paljon EI maatalouteen keskittyvää yritystoimintaa. Yrittäjät ovat ihan työteliäitä ja kelpoja.
Mutta olen itse huomannut miten maatalouden tuki painaa monellakin alalla.
On helppoa kilpailla alalla kuin alalla, jos takana on maatalouden antama tuki!
Voi rakentaa omakotitaloja ja vaikka eivät käy kaupaksi, niin toiminta jatkuu.
Itse olisin tehnyt konkurssin yhdenkin myymättömän talon kanssa.
Samanlaista löytyy pilvinpimein varsinkin maanrakennus- ja rakennusalalta.
Mm. kotitalousvähennys on juuri kuvatunlainen, vaikkakin (aivan oikein) siihen myös sisältyy ajatus "pimeän markkinan" vähentämisestä.
Samaten yhteiskunta maksaa tukia monessakin muodossa.
Lastenhoito, terveydenhoito, lapsilisät, ja monet muut ihmisiin kohdistuvat ns. tuet.
Teollisuuden tuet kohdistetaan poliittisesti niin, että ne pääsääntöisesti ovat investointeihin kohdistuvia ja joissakin tapauksissa odotetaan myös takaisinmaksua.
Kuitenkin tukeminen tähtää siis parempaan kilpailukykyyn monesti kansainvälisillä markkinoilla (MM. telakkatuki).
Tukeminen sinänsä ei siis "ruoki suita" vaan tähtää lopputulokseen, jonka jälkeen yritys itse pystyy toimimaan työllistäjänä on kilpailukykyinen.
Monta esimerkkiä onnistumisista on luettavissa ja vähäisimpänä ei voida pitää metsäteollisuutta tai metalliteollisuutta.
Mutta vaikka tukia onkin myönnetty ko. aloille, niin mitään sellaista siitä ei ole syntynyt, että yrityksiä tai niiden työntekijöitä olisi alettu suojella jatkuvilla tukiaisilla.
Toisin on maatalouden kanssa.
Tukia varmaankin tarvitaan, mutta samalla se on politisointunut.
Annetaan ymmärtää, että ruuan hinnasta muka osa maksetaan tukina.
Uskokoon kuka haluaa. Se ei usko, joka on käynyt Saksassa, Usassa, Ranskassa ym.
Lisäksi on huomioitava omaisuuden vaikutus markkinoihin.
Maataloudesta on syntynyt paljon EI maatalouteen keskittyvää yritystoimintaa. Yrittäjät ovat ihan työteliäitä ja kelpoja.
Mutta olen itse huomannut miten maatalouden tuki painaa monellakin alalla.
On helppoa kilpailla alalla kuin alalla, jos takana on maatalouden antama tuki!
Voi rakentaa omakotitaloja ja vaikka eivät käy kaupaksi, niin toiminta jatkuu.
Itse olisin tehnyt konkurssin yhdenkin myymättömän talon kanssa.
Samanlaista löytyy pilvinpimein varsinkin maanrakennus- ja rakennusalalta.
Vastaukset 46
Vanhimmat
"Annetaan ymmärtää, että ruuan hinnasta muka osa maksetaan tukina."
väärin, tuilla taataan teollisuudelle kilpailukykyistä raaka-ainetta, mikä tuntuu suomessa toimivan hemmetin hyvin, on meinaan euroopan halvimmat raaka-aineet teollisuudelle mutta kaupoissa myydään euroopan kalleinta ruokaa.....
Siis sinustako?
Oletko koskaan ajatellut onko Suomalainen ruoka kaupoissa maailman halvinta?
Senhän kai pitäisi olla kansallisista tukiaisista johtuen.
Mutta ei todellakaan ole.
Raaka-aine ruokaketjuun tulee pitkälti hinnalla, joka on poliittisesti päätetty.
Ja siinä päättämisessä on keskusta ja mtk hyvin (jopa määräävinä) osapuolina mukana.
On rehellisesti sanottuna; aivan älytön tukiruljanssi jo hyvin toimeentulevien avuksi.
niillä tuilla taataan se halpa raaka-aine teollisuudelle joka sen lopullisen tuotteen valmistaa.
Ja todellakaan suomalainen ruoka ei ole halpaa, mutta pitäisikö sen olla? Mielestäni ruoka on niin kauan liian halpaa kun sen hinnasta on varaa valittaa, on varaa heittää sitä kilokaupalla roskiin, on varaa haukkua sen tuottajia. Mutta siihen omaan ruokalaskuun on mahdollisuus vaikuttaa ostamalla vain perusraaka-aineita, ei pitkälle jalostettuja tai valmisruokia. Otetaan esimerkiksi vaikka juusto, nykyään kun on niitä valmiiksi siivutettuja juustoja, kilohinta on 5 euroa suurempi kuin samanpainoisen itse höylättävän juuston kilohinta. Ja eiköhän se ruoka ole kuitenkin se perustarvike jota ilman ei tule toimeen kukaan, sen tärkeyden vaan huomaa vasta sitten kun sitä ei enää ole saatavana tai se maksaa aivan tolkuttomia hintoja. Ja tolkuttomilla hinnoilla tarkoitan tilannetta jolloin keskiverto ihmisen tuloista 70% menee ruokaan....
Ja vielä viimeisenä kommettina: Jos sinun mielestäsi tuilla tuetaan hyvintoimeentulevia niin mikset itse ole viljelijä? Miksi et itse osta sitä maata ja ala vaikkapa sivutoimiseksi vijelijäksi nykyisen toimintasi ohessa?
Suomen ruokahuollon toimivuus joka olosuhteissa.
Kylkiäisenä saadaan työpaikat tuhansille elintarviketyöläisille, kuljetusalalle, kaupalle ym. Suomessa.
He ovat myös luonnollisesti veronmaksajia, joiden verotulot ylittävät moninverroin maataloustuet.
Maataloustuotteet Suomessa ovat Euroopan halvimpia, mutta "pitkässä poliittisessa ruokaketjussa" syntyytai synnytetään sellaisia kuluja, että ruuan hinta nousee Euroopan kärkipäähän. Tällä osalla vain ei määrävänä osapuolena ole keskusta eikä mtk.
Tukirulianssi on kyllä älytön. Olisi paljon sevempää, kun kuluttaja maksaisi kokonaan ostamansa ruuan.
on täysin viljelijöitä lähellä olevan SOK:n ja osakkeenomistajien Keskon aikaansaannosta, esim. kyseisten kauppojen ns. bonuspollukat nostaa ruuan hintaa noin kymmenen prosenttia.........Liideli myy sitä siivutettua juustoa viisi euroa halvemmalla kilon kuin kyseiset Suomaiset ketjut.
Taataan teollisuudelle kilpailukykyistä raaka-ainetta? Jos kato vie sadon, se vie sen. Ei ole mitään takuuta - tukien maksua lukuunottamatta.
Tuet vääristävät kilpailua, se on selvä asia. Maatalous"yrittäjä" tekee lumitöitä tuetulla polttoaineella ja investointituilla kilpailijaansa paremmalla katteella. Tai halvemmalla, tyhmyyttään.
Käy väärinkirjoittaja joskus ulkomailla, vaikka vain euroopassa. Katsos Hondatkin tulevat sieltä ulkomaalta, vielä ee-eeurooppaa kaa-aauempaa.
Ei se niin peelo -ttavaa ole.
"Käy väärinkirjoittaja joskus ulkomailla, vaikka vain euroopassa."
Matkailu avartaa sanotaan, sinunkin ainut ulkomaille suuntautuva matka on tapahtunut ryhmämatkana Viroon ja kuten tiedämme, niin Virohan on osa Eurooppaa.
Kuitenkin voin väittää kirjoituksestasi päätellen, että matkaltasi saamat vaikutteet ja tiedon jyväset olisit saanut myös matkailemalla Pohjois-Karjalan Öllölässä.
Valmisteveron palautukseen ei oikeuta yksityistalous, metsä- ja porotalous, koneurakointi, maatilamatkailu, maatilalla tapahtuva vuokraustoiminta tai muu toiminta, mikä ei ole palauttamista koskevassa laissa tarkoitettua maataloutta. Sahaustoiminta ja muu puutavaran jatkojalostus (mm. hakkeen tai polttopuiden valmistus) ei myöskään oikeuta palautukseen.Jne.
" on täysin viljelijöitä lähellä olevan SOK:n"
Ihan noin montaa viljelijää että voisivat edes merkittävän vähemmistön saada tuossa s-ryhmän n 1707207 asiakasomistajan joukossa. Mistä muuten repäisit tuo kymmenen prossan perusteet
Katovuodet vaan tuovat esille sen että kannattaa olla mahdollisimman paljon omavarainen ruuan tuotannossaan sillä ei kai kukaan luule että tänne suomeen saadaan sitä hyvää halvalla....
Jos maatalousyrittäjä tekee maatalouden ulkopuolista urakkahommaa niin maajussi maksaa esim. netissä päiväveron polttoaineesta ihan niin kuin on lakikirjoihin säädetty, en ainakaan itse lähtisi kokeilemaan kepillä jäätä, meinaan vaan että jos kuitenkin tehdään tarkastus sankitio on sen verran suuri....Investointi tuilla ei ostella traktoreita. Ei kai se ole maajussin vika jos saa parempaa katetta, ja eiköhän ne hinnanpolkijat löydy niistä konkurssikypsistä "oikeista" yrittäjistä.
Tiedän Hondat tulee euroopan ulkopuolelta, mitä se kuuluu tähän maataloustukikeskusteluun? Osoitat muuten vain oman heikkoutesi kun alat vastakirjoittelijoita herjaamaan ja arvostelemaan....
kun en käytä periaatteestakaan, mutta kerrotko vielä mikä on siellä liidelissä valmiiksi siivutetun ja siivuttamattoman juuston kilohintaero, veikaan vaan että sieltäkin löytyy se viideneuron hintaero.
"esim. kyseisten kauppojen ns. bonuspollukat nostaa ruuan hintaa noin kymmenen prosenttia........."
niin onko se nyt sitten maajussien vika jos tälläinen bonusjärjestelmä on luotu että saadaan asiakkaita houkuteltua. Sen kymmenen prosenttia voi helposti nipistää ruokalaskustaan ostamalla perusraaka-aineita ei niitä pitkälle jalostettuja tuotteita. Esim meillä ei osteta kaupasta muuta leipää kuin ruisleipää, sämpylät leivotaan itse ja ovat paljon parempia kuin kaupan sämpylät ja hintakin on vain murto-osan kaupan vastaavasta.
Suomessa viljelijälle maksetaan euroopan kehnointa hintaa tuotteista jotta teollisuus ja kauppa saavat paremman katteen, huvä näin työväestölle jos sillä saadaan turvattua työpaikkoja. Tuo on täysin totta että kuitenkin kaupassa on helkutin kallista tuo ruoka, mutta kukaan ei osaa luoda sellaista järjestelmää missä markkinat ja kulutus olisivat tasapainossa ilman "holhous" (tarkoittaa) tukijärjestelmää. Siitä se toru näissä kaikille saman verran poliittisissa järjestöissä tulisi, jos viljelijälle jouduttaisiin maksamaan sen takia että se suostuisi viljelemään.
oletko muuten lukenut mistään paljonko tämä Liideli on tuottanut jo tappiota suomessa??
on se hyvä että joillakin on vara matkustella! toki matkailustahan voi tinkiä mutta ruuasta vaikeampi. onko se sitte niin että ihmiset itkee ruuan kallista hintaa ku rahat ei riitä matkailuun vai...
kannattaa tehdä mahdollisimman paljon yhteistyötä ulkolaisten kanssa. Kato ei kohtaa koko maapalloa kerralla, mutta Suomessa voi olla useita peräkkäisiä heikkoja vuosia. Omavaraisuus on silloin tuhoisa politiikka.
EU onneksi tähtää juuri yhteistyöhön ja haikosti kannattavien saattohoitoon. EU:llakin on vielä liian tiukka sisämarkkinan omavaraisuuden tavoittelu, mutta suunta sentään on oikea.
viimeviikolla noin seitsemän euroa kilo, joten ei ole mainitsemasi juustojen kilohintaero viittä euroa.
Kuka niin on väittänyt että pollukka temput on maajussien vika, mutta käyttäkää tekin vähän halvempia kauppoja kuin nämä kolmen koplan pollukkakaupat.
Ruuasta on kuules aika huono tinkiä sitä kymmentä prosenttia kun meillä on ostettu ijät ja ajat vain ruoka perus raaka-aineina.
Ainut keino on säästää 15-20 prosenttia käymällä Liitelissä ostoksilla, siellä on nykyään aika hyvät valikoimat Suomalaista lihaakin.
Jyrki sanoi eilen, että Suomi tarvitsee 1,8 miljoonaa vierastyöläistä ensi vuosikymmenellä.
Jospa se toisi mallin suomalaiselle laiskan sutjakalle työläiselle kuinka hommat hoidetaan.
Onneksi tupo on haudattu ja saattohoito työväen kartellille alkanut, nyt akseli sdp/sak haukkovat henkeään kun lopaali-ilmiö rantautuu maahamme.
Suunta on oikea mutta vauhtia kaivataan lisää.
satuin katsomaan muistaakseni joskus viime talvena televisiosta jonkin asia ohjelman jossa kerrottin että pollukka systeemin pyörittämiseen menee noin kymmenen prosenttia ruuan hinnasta, siis Liitelillä on jo tällä perusteella helppo myydä ruokaa halvemmalla kuin kolmen kopla.
Maaseuduntulevaisuudessa oli präntätty noin että viljelijöitä lähellä oleva SOK, ja ajankohta oli viime tai edellisen joulun alla kun SOK toi Suomeen ulkomaalaista alekinkkua.
tullut, mutta kyllä sitä ensimmäisinä vuosina tulee pakostakin tappiota kun rakentaa 150 myymälää ja isot keskusvarastot, sehän on aivan selvä juttu.
jo raamattuun verrattavaa tietoa kun oikein televisiosta on tullut.
Onhan SOK ollut viljelijöiden perustama samoin kuin OTK oli työväestön. No OTK taisi ikääkuin kaatua ja nythän s-ryhmän omistajista taas suurin osa kuluuukin ns. työväestöön koska viljelijät ovat sukupuuttoon kuolemassa oleva laji, tai ainakin uhanalainen
sehän ajaa täyden sadan prosentin omavaraisuutta?
kuluja pollukkasysteemissä,
ajatteppa kun ensin maksetaan keskimääein 3-5 prossan bonukset asiakkaille ja sitten se muu kulu siihen päälle kuten tietotekniikka ja valtava kirjeiden määrä asiakkaille.
Takaisin jos noihin prosentteihin yltää. Ja tuo muu nytt taas on jo kananruokaa mitä muuhun mainostamiseen menee. Helpostihan silloin muut järjestelmäämn kuuluvat voisi myydä sen 10% halvemmalla jolloin tuo homma olis romuna alle aikayksikön.
Eikä noista kummastakaan systeemistä näytä juurikaan mitään ylimääsräistä paperisaastetta postilaatikkoon kertyvän.
yhteistyö on hyvä asia, mutta edelleenkin pitäisi mielestäni pyrkiä olemaan tuotannolta niin omavarainen kuin vaan mahdollista on, meinaan vaan että onko pienellä suomella mahdollisuuksia ostaa sitä viljaa ulkoa kun nyt jo pula nostaa päätään maailmalla? ja jos on niin mihin hintaan? ei varmastikkaan kukaan myy ylijäämätuotteitaan polkuhintaan jos on myyjän markkinat. heikosti tuottavien saattohoidosta en tiedä, mutta väitän että juuri nämä suomenoloissa keskikokoiset tai hieman sitä isommat tilat tuottavat parhaan sadon hehtaaria kohden.....
..maaseudulla saatavilla on tuo S-market. Mm Siva lopetti. Ja ihan kunnanvaltuuston voimasuhteilla isännät pääsi päättämään.
Upea S-market tarjoaa nyt kaikille hyllyt notkollaan tuotteita, varsinkin elintarvikkeita. Ja tuotteet pidetään tuoreina.
Sitä olen ihmetellyt, mihin menee se valtava "myymätön" erä?
Kauppakirjanpidossa ennen vanhaan puhuttiin hävikistä. Se piti yrittäjän hinnoitella tuotten hintaan.
Hondamieskö se oli, teki kysymyksen Pitääkö ruuan olla halpaa?
Jos mikään, niin se "hävikki" ( maajusseille ehkä kierrätettyä "lehmänruokaa") on sitä siivuttamista paljon törkeempi hinnanlisä.
joka kyseli pitääkö sen ruuan olla halpaa? ehkä ruuatuottajat eivät saa arvostusta ennen kuin se ruoka todellakin maksaa riittävästi. kipukynnys ei nähtävästi vielä ole tullut vastaan kun marmatetaan joka asiasta....
en ole kuullut että ketään kierrättäisi kaupan ylijäämä tavaraa lehmän ruuaksi, mutta muutaman lammasfarmarin tiedän ketkä ottavat mm. vanhentuneista leivistä rehun jatketta lampaille, eli sinäänsä hyötykäyttöön sitä voisi mennä.
kuoletusaikaa. Ja jos sen kuolettaa viidessä vuodessa, niin kyllä tulos on huikeasti tapiollinen. No kaikki ymmärtää, että liikeyritys kaatuisi jo ensimmäisen tilinpäätöksen jälkeen. Nuo navettainvestoinnit ovat jo rahoitusrakenteeltaan "siirretty" kuluttajan (veronmaksajan) maksettavaksi. Jussille omaisuus ihan markkinatalouden ehdoin! Ja tuote pitää toki syntyä siitäkin ahjosta. Eihän tuotannon tuilla olisi mitään perusteita!
"lammasfarmarin tiedän ketkä ottavat mm. vanhentuneista leivistä rehun jatketta lampaille, eli sinäänsä hyötykäyttöön sitä voisi mennä".
Eli,"Pitääkö leivän olla halpaa". Olkoon se jussi nyt määrityksiltään lammas, lehmä ponihevonen. Kuitenkin se S-marketin myymätön leipä ja muu myymätön elintarvike saa siis olla "tupla-tripla bonus maatiloille! Silläkö se jussi kiroo: "Paree maasa ku jumalattoma suusa"?
kuitenkin ole järkevämpää edes koittaa hyödyntää se ylijäämäleipä, ja siitä en tosiiankaan tiedä maksetaanko niistä ylijäämätuotteista vai ei, mutta kauppiaat saavat joka tapauksessa oman hyötynsä jätemaksuissa koska hävitettävää tavaraa tulee vähemmän....
..kestityksiin.
Tuet ruokkivat tekemistä on aivan oikein että niitä annetaan.Tulisi tukea mahdollisimman monia jotka jotain kehtaa väsätä.
Eipä mitään....
Tukea kaikille yrittäjille ja mieluusti rutkasti! :))
Kyllähän se vaan käypi.
Mutta mistähän rahat otetaan?
Suomen rajan ulkopuolella miljardeja maksajia.Homma vaan ei toimi poliitikkojen takia.
eli politiikkaan heti kun selviät, niin kojautuu tämäkin pikku epäkohta.
Pula on Afrikassa tuttua (joo, just, se iso maa), parempi kun otetaan se viimeistä Thebeä myöten maataloustukiin. eiks joo ja kippish!?
Tampereen keskustasta 20 km olis näköjään tila myynnissä. n60 ha. Yli 40 ha metsää ja EU peltoa 12,5 ha. Hankkikaa siitä jo ensi talveksi "pankkopaikka"! Asuntopinta alaakin on n 200 neliötä. Ettei tarvi koko aikaa kovalla ja kuumalla pankolla maata. Hintapyyntö vain 900000 joten tulee hehtaarit kaupantekijäisinä kun vertaa liikepaikkojen lukaaleihin!
yritetään saada joltain tollolta rahamieheltä raaka ylihinta.
Sinänsä aiheellinen huoli, joka on kyllä tiedostettu varsin hyvin, vaikka yleiseen tietoisuuteen se ei ole levinnytkään.
Tuollainen ajatus, tukemisen vääristämästä kilpailusta, tulee varmaan mieleen monellakin alalla.
Se olisi mahdollista investointituissa, 25 %:n investointituki esim. koneostoissa, tekisi maatalousyrittäjät hyvinkin "kilpailukykyisiksi" muihin koneyrittäjiin nähden.
Tosiasia vaan on, että valtaosa koneinvestoinneista on sellaisia, ettei niihin saa minkäänlaisia investointitukia.
Lypsykoneen investointituki tuskin vaikuttaa kilpailuun vääristävästi, millään alalla, tai esim. pyöröpaalaimen investointituki.
Eniten inevstointitukia saa uuden navetan rakentamiseen, mutta navettaa on hyvin vaikea käyttää muussa yritystoiminnassa hyödyksi ja yleensä ne sjaitsee sellaisissa paikoissa, ettei niihin kannata edes suunnitella muita toimintoja.
Investointituet ei myöskään ole mitään automaattisia tukia, jokainen tapaus katsotaan erikseen ja virkamiehet päättää, onko hanke sellainen, että sitä kannattaa tukea.
Esim. navetan rakentamisessa tuki voidaan evätä sen takia, ettei tilalla ole tukea haettaessa tarpeeksi peltoa hallinnassa.
Tai jostakin muusta syystä, mikä virkamiehille tulee mieleen ...
Mikäli olisi oikein kaunainen tyyppi, niin voisin olettaa sellaistakin, että asiaan on vaikuttanut mm jäsenkirjan väärä väri ...
No onneksi en ole kovin kaunainen tyyppi, enkä siis näin ajattele.
Ajatuksesi jää vähän kesken. Jos toiselle yrittäjälle taataan ympärivuotiset tulot 3 - 4 kk aktiivisella työllä, mahtaakohan kilpailu olla tasapainossa?
Rankankin kylvö- ja korjuusession jälkeen jaksaa painaa pari kuukautta lumitöitä. Vaikkei JUURI SIIHEN kalustoon saisikaan tukea, saa muuhun elämiseen.
Onko kilpailutilanne aito?
Pari pientä korjausta väärinkäsitykseen ...
Ei se maajussikaan "elämiseen" tukea sentään saa, kyllä se vaatii ihan oikeaa viljelyä.
Toisaalta, en oikein usko, että varsinaisessa "viljasuomessa" näitä lumihommia tekee maajussit, eiköhän ne ole siellä vielä satunnaisempi ilmiö, kuin muut hommat ...
Toisaalta, maajussi on yrittäjä, kuten muutkin yrittäjät ja pyrkii varmaan hakemaan lisäansioita varsinkin, jos tila on muuten pieni, eikä sen tulot riitä elämiseen.
Yritystoiminnalla on mahdollista rahoittaa maatalouden vaatimia investointeja ja välttää velkaantumista, katsos kun pienet tilat ei saa niitä investointitukia mitä suuret saavat, niin niiden on pakko hakea se raha itse muualta, mitä tilan kehittäminen vaatii, pankkilainalla investoiminen johtaa varmaan konkursiin.
Mihin perustat arvion 3-4 kk ( pari kk lumitöitä) maanviljelijän aktiiviajasta ? Rapiat 30 vuotta on isäukko herännyt klo 6 mennessä töihin joita riittää vuodenajasta, poikima-aikatauluista yms. riippuen klo 20:een tai klo 02:een. On ne elukat syötettävä, hoidettava ja lypsettävä talvellakin. Tuotantovälineitä on huollettava jatkuvasti.
Tarkempia tietoja palkkauksesta kaikki tuet mukaanluettuina osaa joku farmari itse tänne laittaa, oma arvioni keskikokoisella tai vähän pienemmällä tilalla tulevasta tuntitaksasta pyörii siinä 4,5 - 5,5 €/h. JUHLAA !!!
elukoita? 3 - 4 kk aktiivista työntekoa on reilusti yläkanttiin - vai mihin he nousevat joka aamu kello 6 kun lunta on maassa?
... en niin tiedä. En esim. kotikylältä (Etelä-Savosta) muista yhtään pelkästään viljatilaa. Taitavat olla suurimmaksi osaksi Etelä-Suomessa. Mutta talvi oli yleensä metsäsavotan aikaa.
Voi olla että viljatili tehdään 3 - 4 kk: aikana, mutta miten iso tili viljasta irtoaa, se onkin toinen juttu ja melkolailla säiden armoilla. Aika harva pystyy varmaankin lepäilemään pankolla koko talvikauden.
Meillä korjataan koneita sen jälkeen, kun on päästy kotiin varsinaisesta työstä. Siis viljely on sivuelinkeino. Siihen on pakotettu pudottamalla hinnat viljasta. Appi teki vielä vanhanaikaisesti päätoimisena. Lomat menevät pellolla. Talviloma kylvätessä, kesäloma puidessa.
On myös viljan myyntiä eli ilta menee kuivurissa viljaa siilosta autoon siirrettäessä. Monta iltaa menee myös verotietojen tekoon ja tukihakemuksien kanssa jokunen viikko, illat.
On peltojen reunusten raivausta ja metsän harvennusta. Puiden pilkkomista ja kantamista säilöön ja sieltä sisään.
Kiinteistöjen huoltoa, maalausta ja rakentamista.
Seurataan netistä koneiden hintoja mahdollisen hyvän ja halvan löytämiseksi. Talouden suunnittelua, ettei eletä kädestä suuhun. Isommat investoinnit tehdään päätoimen tuloilla... Rakkaudesta isänmaahan tämä tolkuton työmäärä. Ja vähän koko kansankin puolesta, jotta ruokaa olisi pöydässä, myös poikkeustilanteissa. Siis kotimaista. Olkaa hyvä!
Vaikka kukapa sitä arvostaa! Toinen samanmoinen.
arvostusta paljon löytyä, paitsi samanhenkisiltä ihmisiltä. tosin positiivisena olen huomioinut että osittain yleinen mielipide tuntuu muuttuvan, muutama kaveri on jonkin verran muuttanut mielipiteitään maajusseista kun ovat päässeet kauttani tutustumaan paremmin siihen normaaliin arkeen.
Tämä maatalouden ja maajussien osakseen saama kateus ja kauna, on suurinta nimenomaan suurissä ikäluokissa, eli niissä jotka on itse maalta kotoisin pääosin.
Nyt kun ikäluokat on vaihtumassa, niin nuoremmat ei sitä samaa kaunaa enää tunne, ilmeisesti kasvaminen kaupungissa on katkaissut siteen vanhaan syntymätilaan, josta vanhemmat aikanaan lähti.
On jotenkin paradoksista, kun ajatellaan näitä suuria ikäluokkia, jotka on teneet paljon uudistuksia ja tavallaan muuttaneet kaiken tässä yhteiskunnassa, niin kuinka itsekkäitä ne on loppuun asti, ilmeisesti ne ajattelee, että koko maa on luotu vain heitä varten.