Jämsän sairaalan yksityistämisen vaihtoehto on selvitettävä, uuden tiedon perusteella, jota löytyy tuoreesta tieteellisestä tutkimuksesta ja käytännössä naapurikaupungista.
Terveysmenojen kasvua voidaan hillitä ilman että palvelut heikkenevät,
toteaa Maijaliisa Junnila. Hänen tuore väitöskirjansa "Toimiiko
terveydenhuoltoalue?" tarkastettiin Tampereen yliopistossa 26.9.2008.
Junnila työskentelee tulosaluejohtajana Stakesin Kuntapalveluissa.
Mäntän tutkimus tehtiin neljän vuoden ajalta ja kustannuskehitys
todettiin selkeästi koko maan keskiarvoa alhaisemmaksi ja laatutaso
asiakkaiden mukaan pysyi hallinnassa.
Mäntän seudun terveydenhuoltoalue muodostettiin vuoden 2002 alussa
yhdistämällä Mäntän sairaala ja Mäntän seudun terveyskeskus
toiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja osaksi Pirkanmaan
sairaanhoitopiiriä.
Jämsän sairaalan yksityistämisen päätöstä on nyt syytä siirtää uuden
hyvin luotettavan ja mielenkiintoisen tiedon perusteella. Kolmas
vaihtoehto saattaa olla Mäntän malli, kannattaa käydä rajanaapurissa
opintomatkalla.
Terveysmenojen kasvua voidaan hillitä ilman että palvelut heikkenevät,
toteaa Maijaliisa Junnila. Hänen tuore väitöskirjansa "Toimiiko
terveydenhuoltoalue?" tarkastettiin Tampereen yliopistossa 26.9.2008.
Junnila työskentelee tulosaluejohtajana Stakesin Kuntapalveluissa.
Mäntän tutkimus tehtiin neljän vuoden ajalta ja kustannuskehitys
todettiin selkeästi koko maan keskiarvoa alhaisemmaksi ja laatutaso
asiakkaiden mukaan pysyi hallinnassa.
Mäntän seudun terveydenhuoltoalue muodostettiin vuoden 2002 alussa
yhdistämällä Mäntän sairaala ja Mäntän seudun terveyskeskus
toiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja osaksi Pirkanmaan
sairaanhoitopiiriä.
Jämsän sairaalan yksityistämisen päätöstä on nyt syytä siirtää uuden
hyvin luotettavan ja mielenkiintoisen tiedon perusteella. Kolmas
vaihtoehto saattaa olla Mäntän malli, kannattaa käydä rajanaapurissa
opintomatkalla.
Vastaukset 17
Vanhimmat
tässä tiivistelmä kaikkien luettavaksi Junnilan tutkimuksesta. Kokonainen teksti on ostettavissa vain kirjana, tai ainakaan en sitä tähän hätään löytänyt netistä.
En tässä vaiheessa kommentoi tutkimuksen tulosta. Se vaatii ainakin minulta tarkempaa tutustumista.
”Suomessa etsitään uusia, innovatiivisia, taloudellisia ja toimivia tapoja organisoida terveyspalvelut. Terveyspiiri- ja terveydenhuoltoaluemallit olivat kansallisessa terveyshankkeessa esitettyjä uusia toimintamalleja. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmisteluvaiheessa terveyspiiri ja sosiaali- ja terveyspiiri olivat keskeisesti esillä yhtenä mahdollisena sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellisena järjestämisvaihtoehtona. Myös terveydenhuoltolakityöryhmä esittää terveyspalvelujen järjestämistä alueiden valintojen perusteella joko kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä tai terveyspiirimallin mukaisesti.
Tutkimuksen kohteena on Mäntän seudun terveydenhuoltoalue, jonka avulla Mäntän seudun kunnat ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri lähtivät uudistamaan alueen terveydenhuoltoa kansallisesti uudenlaisella tavalla. Terveydenhuoltoalueen perustamisen taustalla oli osapuolien tahto hillitä terveydenhuollon kustannuskehitystä ja turvata palvelujen saatavuus alueella. Terveydenhuoltoalue muodostettiin yhdistämällä kaksi aiemmin erillistä organisaatiota, aluesairaala ja terveyskeskus, toiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja muodostamalla siitä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tulosyksikkö.
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, 1) mitä vaikutuksia terveydenhuoltoalueen toteuttamisella on kuntien terveysmenoihin ja terveyspalvelujen saatavuuteen, 2) miten terveydenhuoltoalueen toimeenpano toteutui, 3) mitä mahdollisuuksia terveydenhuoltoalue tarjoaa terveydenhuollon palvelujen uudistamiseen.
Toimeenpanoprosessia seurataan toimeenpanotutkimuksen teorioiden pohjalta muodostetun viitekehyksen avulla. Toimeenpanoa tarkastellaan toimeenpanevan organisaation, henkilöstön ja toimeenpanevan verkoston näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan toimintaympäristön vaikutusta toimeenpanoon. Tavoitteena on tutkia, miten asetetut tavoitteet saavutettiin ja tunnistaa tekijöitä, jotka muutosprosessin aikana edistivät tai haittasivat toimeenpanon toteuttamista. Kyseessä on tapaustutkimus, jonka pohjalta tehdään päätelmiä keskusteluun uusista tavoista järjestää terveydenhuollon palvelut.
Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kuudesta eri kvalitatiivisesta ja kvantitatiivisesta aineistosta. Tutkimuksessa hyödynnettiin kunkin tutkimusongelman kuvaamiseen parhaiten soveltuvia tutkimusmenetelmiä. Kvalitatiivisen aineiston perustan muodostavat avainhenkilöhaastattelut, jotka toteutettiin kuuden vuoden aikana kolme kertaa. Paikallislehden kirjoitukset ja asiakirja-aineistot muodostavat laadullisen tutkimusaineiston toisen osan, jolla syvennettiin ja havainnollistettiin analyysia. Kyselytutkimuksilla kerättiin tietoa sekä väestöltä että henkilöstöltä ennen terveydenhuoltoalueen perustamista ja toimeenpanovaiheen päättyessä. Terveydenhuoltoalueen toteuttamisen vaikutuksia kuntien terveysmenoihin ja terveyspalvelujen saatavuuteen analysoitiin tilastoaineistolla ja tervevakioiduilla menotiedoilla.
Tutkimus osoittaa, että Mäntän seudun kuntien väestön tarpeisiin suhteutetut terveysmenot saatiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin keskitasolle. Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut reaaliset kokonaismenot asukasta kohti ovat kasvaneet terveydenhuoltoalueen perustamisen jälkeen Mäntässä ja Vilppulassa oleellisesti hitaammin kuin Pirkanmaalla tai koko maassa.
Toimeenpanovaiheen aikana menokehitystä hillittiin monin tavoin. Eri keinojen erillisvaikutusta ei tällä tutkimuksella voida osoittaa. Terveydenhuoltoalueen perustaminen oli kunnilta selkeä strateginen valinta, jota voidaan pitää terveydenhuollon kehittämisstrategiana. Muutosprosessin myötä kuntien toimintastrategiaksi nousi menojen vähentäminen supistamalla terveydenhuoltoalueen toimintaa ja budjettia. Terveydenhuollon kehittämisstrategia muuttui toimeenpanovaiheen aikana kuntatalouden tervehdyttämisstrategiaksi. Kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen sekä edisti että haittasi muutoksen toteuttamista.
Ohjausryhmällä oli selkeä valtuutus toteuttaa muutos, ja se toimi kuntien vaikutuskanavana ja vahvisti kuntien sitoutumista. Terveydenhuoltoalue mahdollisti välttämättömien muutosten toteuttamisen, mutta ristiriitaisuutta aiheutui, kun eri osapuolet ymmärsivät menojen tavoitetason omista lähtökohdistaan eri tavoin.
Toimeenpanon toteutumista edistivät sen ripeä käynnistyminen ja se, että sen toteuttajat olivat mukana jo selvitysvaiheessa, jolloin muutostarve ja tavoitteet konkretisoitiin. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että toiminnallisten muutosten toteuttaminen edellyttää henkilöstön irrottamista muutoksen suunnitteluun. Terveydenhuoltoalue mahdollisti palvelujen yhteensovittamisen ja toimintaprosessien uudistamisen, mutta palvelujen toiminnallinen yhteensovittaminen jäi käytännössä pääosin rakenteellisten ratkaisujen tasolle.
Väestön näkemykset terveydenhuollon palvelujen laadusta muuttuivat jonkin verran kriittisemmiksi vuosien kuluessa. Erityisesti lääkäripalvelujen järjestelyihin suhtauduttiin kriittisesti ja jatkohoitoon pääsyn koettiin vaikeutuneen. Tutkimus antaa myös viitteitä siitä, että muutoksista tiedottaminen ennakkoon ja väestön mukaan ottaminen palvelujen suunnitteluun on tarpeellista. Paikallislehti toimi tiedottamisen kanavana painottaen kuntien ja väestön näkökulmaa
Terveys- ja sosiaalipalvelujen yhdistämisestä tai palvelujen uudistamisesta on Suomessa tehty jonkin verran tutkimuksia, joista useimmissa muutosta tarkastellaan henkilöstön näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa toteutetun muutoksen vaikutuksia tutkittiin useasta eri näkökulmasta. Tutkimus on ajankohtainen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen odotetaan käynnistävän terveys- ja sosiaalipalvelujen uudistamisen maassamme. Lisäksi koko terveydenhuoltoa ollaan saattamassa yhden terveydenhuoltolain alaisuuteen. Terveydenhuoltoalue, sellaisena kuin se Mäntän seudulla toteutuu, voisi olla osa terveydenhuoltolakiehdotuksen mukaista terveyspiiriä, se voisi olla myös yksi tapa toteuttaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukainen yhteistoiminta-alue.
Avainsanat: Terveydenhuollon uudistaminen, terveydenhuoltoalue, terveyspiiri, sosiaali- ja terveys-piiri, toimeenpano, toimeenpanotutkimus, muutosprosessi, muutoksen johtaminen”
Näin oikein: saadaan välittömästi relevanttia tietoa vertailupohjaksi.
Mielestäni täällä Jämsänseudulla mennään ahteri edellä puuhun, kun valmistellaan todella mammuttimaista ja jokaista meitä koskettavan kunnallisen palvelun muutosprosessia. Valmistelu tapahtuu pimennossa ja hiiren hiljaa. Ja jos siitä jotakin tulee ulos, niin höystettynä sillä, että muuta vaihtoehtoa ei ole kun joko lopettaa sairaala tai yksityistää. Tämä Mänttä-Vilppula muutosprosessi osoittaa että on muitakin vaihtoehtoja. Ja tuolta tekstistä on poimittavissa erittäin tärkeät kaksi pointtia:
"Tutkimus antaa myös viitteitä siitä, että muutoksista tiedottaminen ennakkoon ja väestön mukaan ottaminen palvelujen suunnitteluun on tarpeellista. Paikallislehti toimi tiedottamisen kanavana painottaen kuntien ja väestön näkökulmaa."
Täällä meillä tapahtuu nyt täysin päinvastaista. Asiasta ei tiedoteta, kun pelätään, että terveydenhuollon yksityistämisestä tulee vaaliteema ja "ymmärtämättömät tunteella ajattelevat kuntalaiset" pääsevät pian vaikuttamaan oman palvelunsa tuotantotapaan. Ja mitä tekee paikallislehti. On kuin pissi sukassa koko aiheesta, taitaapa vielä suodattaa aihetta koskevat yleisönosastokirjoituksetkin ö-mappiin.
Surkeinta on se, että jokilaakson demariporukka on tämän kaiken takana täysin rinnoin. Tämä on täysin vastoin demareiden perimmäistä ideologiaa. Asunmaa tämän kaiken alulle laittoi, ja kuoro laulaa nyt samaa laulua. Kepulle ja kokoomuksellehan tämä käy, yksityistäminen kun sopii kokonaiskuvioon mainiosti ja tuottaa lisäarvoa kannattajakunnalleen.
Minusta äänestäjien on nyt kysyttävä ehdokkailta, että kannattavatko he terveydenhuollon yksityistämistä vai eivät ja tehdä sen mukaan sitten äänestyspäätös. Minä äänestän ehdokasta, joka ei yksityistämistä kannata.
HEI!
Koko tutkimus on luettavissa netissä LUEN SITÄ PARHAILLAAN, TAMPEREEN YLIOPISTON VÄITÖSKIRJAT. NYT KANNATTAISI EHDOTTAA KESKUSTELUTILAISUUTTA MAIJALIISA JUNNILA VOISI ALUSTAA. EHTII VIELÄ ENNEN VAALEJA.
niin päästään muutkin lukemaan. Kovin on kiinnostava aihe. Suosittelen sunnuntaipäivän ratoksi palveluistaan piittaaville.
Täältä löytyy koko teksti:
http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7478-1.pdf
Rattoisia lukuhetkiä!!!
http://acta.uta.fi/teos.phtml?11117 tai
Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 773
No mitäs se tutkimus sanoi kuntaliitoksen myötä ylimääräiseksi jääneistä terveyskeskuksista?? LAHTIPENKKIIN VAAN JA PIAN!!
Ja niinhän siinä kävi, että yhden terpparin lakkauttaminen toi kaivattua kustannussäästöä Mäntässäkin niin paljon, että alettiin jopa puhumaan Mäntän mallista. Ensin päätösvalta piti siirtää toisaalle jotta nurkkapolitikointi ei haitannut järkevää asiaa.
Olen ylpeä Jämsän kaupunginvaltuuston päätöksestä lopettaa Jämsänkosken terveysasema. Hienoa!
Tuon tiivistelmän mukaan Mäntässä yhdistettiin aluesairaala ja terveyskeskus Pirkanmaan sh-piirin TULOSyksiköksi. ??
Jämsän sairaala ja terveyskeskus on jo yhdistetty, pitäisikö se nyt liittää K-S sairaanhoitopiirn tulosyksiköksi? Silloin sh-piiri sanelee kaiken, sehän oli jo 80-luvulla lakkauttamassa Jokilaakson sairaalan.
Ei nämä näin yksinkertaista ole kuin yhdestä väitöksestä saattaisi päätellä.
Nyt eletään 2000 luvun loppua ja ääni on muuttunut sairaanhoitopiirinkin kellossa. Mitä kauheata siinä on, jos meidän sairaala olisi K-S:n yksi tulosyksikkö? Jämsän sairaalan palveluita tarvitaan Keski-Suomessa. Ylikapasiteettia ei ole ja vajetta syntyy jos jokilaakson sairaalaa ei ole.
Keskussairaalan NOVA ei vedä kaikkia päivystyspotilaita, tarvitaan päivystysyksiköt sekä eteläisessä Keski-Suomessa että pohjoisessa. Laboratoriopalvelut säilyvät täällä vaikka jotkin analyysit ehkä tehtäisiinkin Jyväskylässä, näytteet otettaisiin niin kuin ennenkin, röntgenin hallinnointi siirtyisi ehkä myös, mutta kuvat on otettava siellä missä hoitokin annetaan. Lääkäreitä saadaan helpomin suureen yksikköön kuin pieneen. Tässä on kyse siitä, että halutaan puuhastella omillaan ja leikkiä kuntalaisten terveyspalveluilla, muka uutta innovoiden. Johtavat viranhaltijat tässä ovat takana. Johtoporras ehkä harvenisi, jos tehtäisiin yhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa. Sitähän ei hyvällä täällä katsota.
"pitäisikö se nyt liittää K-S sairaanhoitopiirn tulosyksiköksi? "
Muistelen kaupunginjohtajan sanoneen, että tästäkin vaihtoehdosta on neuvoteltu, mutta KS:n keskussairaala ei ole siitä kiinnostunut?
Siis ollaanko nyt Jämsässä yksityistämässä koko terveydenhuoltoa ja sitä kautta koko sairaalaa.
Olenko väärässä, mutta eikös näiden muutosten takia Mäntän seudulla lakkautettu Vilppulan terveysasema.
ja on vieläkin, mutta se vaihtoehto ei meidän terveydenhuollon kuntayhtymän hallitukselle ja virkamiehille käynyt, kun hallinto ja joitakin tukitoimintoja olisi siirtynyt SHP:lle. Nyt esitellään tätä yksityistämisvaihtoehtoa ainoana mahdollisena. Ja se koskee sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa, vaikka julkisuudessa nokkamiehet muuta väittävät. Vanha totuus pätee tässäkin. Kun antaa vanhalle sarvipäälle pikkusormen, niin se ryökäle vie koko käden.
"hallinto ja joitakin tukitoimintoja olisi siirtynyt SHP:lle."
Eikös tämä tarkoita sitä, että siinä se päätösvalta juuri menee? Oletettavaa on, että niitä säästöjä joudutaan hakemaan jatkossakin myös SHP:ssä. Mikäpä olisi luontevampi säästökohde siitä näkövinkkelistä katsoen, kuin lopettaa Jämsän pieni yksikkö ensimmäisenä.
palveluntuottajalle, eikä yksityiselle yritykselle. SHP:n päätöksenteko tapahtuu kuitenkin hallitus-valtuustopohjalta, siis julkisessa kontrollissa.
Siitä yksiköiden lopettamisesta olen kyllä sitä mieltä, että kun SHP on ilmoittanut, että jokilaakson koko tuotanto tarvitaan Keski-Suomessa, niin mitä perusteita olisi toimiva yksikkö lopettaa?
Luotan enemmän julkiseen sektoriin kuin yksityiseen firmaan tässä jatkuvuusasiassa. Osaa se ykstyinenkin toimintoja lopettaa, ja tehnee sen herkemmin, jos homma ei lyö leiville. Sitten kunnat saavat hoitaa velvoitteensa miten parhaaksi näkevät.
Mäntässä sairaala ja terveyskeskus yhdistettiin ja liitettiin osaksi Pirkanmaan shp:ä. Näin menojen kasvu jäi 3-4% tasolle, kun se maassa keskim. oli 13,1%. Näin kirjoittaa Kansan uutiset vkolehti 19.9 08. Tutkija Maijaliisa Junnila toteaa lisäksi "On mahdollista, että terveydenhuoltoalueen toiminta olisi ollut vieläkin tuloksellisempaa, jos vanhustenhuolto olisi ollut osa terveydenhuoltoaluetta." Mäntän seudun väestö oli melko tyytyväinen saamiinsa palveluihin ja saamiinsa hoitoihin terveydenhuoltoalueella, mutta suhtautui palvelujen uudistamiseen kriittisesti. Eihän tällaisesta porvarilehdet kirjoitakkaan, saataisi tietoisuus vahvistua kunnallisesti hyvin ja kustannustehokkaasti tuotetuista palveluista. Tuon Vilppulan terveysaseman/ palvelut selvittelen lähi päivinä.
Kaupunginjohtajan tilaisuudessa ymmärsin, että Tapani Mattila saattaisi pitää sairaalan hallintomuutoksesta erillisen tilaisuuden, kun ne asiat jäivät vähän vaiheeseen. Jos Mattila järjestäisi sairaalaa koskevan yleisötilaisuuden ja sinne saataisiin myös Maijaliisa Junnila, saattaisi monen mieli muuttua.