Moi!
Paikallislehden asunto-liitteestä huomasin jutun, että Jämerä on päättänyt vastata uusiin lämmönneristysvaatimuksiin lanseeraamalla uudet matalaenergiatason seinärakenteet.
Koetin yrityksen kotisivulta etisiä tietoa tästä, mutta enpä löytänyt. Jutussa mainittiin, että ilmatiiviys tulisi olemaan huippuluokkaa (ilmatiiviyttä kuvaava alimmillaan 0,5) ja Jämerä olisi mahdollista rakentaa matalaenergiatalona ja jopa passiivitalonakin.
Onko jollakin enemmän tietoa tästä, että onko sieltä tulossa markkinoille uusia energiatehokkaampia harkkoja vai onko tarkoituksena vain kehittää rakenteiden ilmatiiviyttä (esim. ilmanvaihdon ja ikkunoiden osalta)? Mitä nuo jutussa mainitut matalaenergiatason seinärakenteet käytännössä tarkoittaa?
Asiallista keskustelua kiitos. Kiihkoilut eri harkkomerkkien paremmuudesta ei kuulu tähän ketjuun.
Paikallislehden asunto-liitteestä huomasin jutun, että Jämerä on päättänyt vastata uusiin lämmönneristysvaatimuksiin lanseeraamalla uudet matalaenergiatason seinärakenteet.
Koetin yrityksen kotisivulta etisiä tietoa tästä, mutta enpä löytänyt. Jutussa mainittiin, että ilmatiiviys tulisi olemaan huippuluokkaa (ilmatiiviyttä kuvaava alimmillaan 0,5) ja Jämerä olisi mahdollista rakentaa matalaenergiatalona ja jopa passiivitalonakin.
Onko jollakin enemmän tietoa tästä, että onko sieltä tulossa markkinoille uusia energiatehokkaampia harkkoja vai onko tarkoituksena vain kehittää rakenteiden ilmatiiviyttä (esim. ilmanvaihdon ja ikkunoiden osalta)? Mitä nuo jutussa mainitut matalaenergiatason seinärakenteet käytännössä tarkoittaa?
Asiallista keskustelua kiitos. Kiihkoilut eri harkkomerkkien paremmuudesta ei kuulu tähän ketjuun.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Ilmatiiveyteen. Jos haluaa tiivin talon, tarkoittaa se sitä että joka paikka pitää tiivistää huolella, olipa rakennemateriaali mikä tahansa.
Aika onneton markkinointiyritys sipolta, jos nostavat 0,5 ilmatiiveysluvun valtikseen. Tuo lukema kun ei pelkällä sipon valinnalla vielä siunaannu.
tutkimuksessa sipo-talot todettiin tiiveimmiksi, juuri tuollaisilla 0.5-1.5 arvoilla. Muiden kivitalotehtaiden tutkimukseen osoittamat referenssikohteet olivat tiiviydeltään näitä paljon heikompia 1.6-7.0 harakanpesiä.
Suurimpana yksittäisenä syynä muiden hataraan tulokseen on välipohja ja yläpohjarakenteiden tiiviyden puute. Mieti sitä teippaillessasi muovikelmuja pikkupakkasella. Mieti harakanpesääsi muutaman lämmityskauden jälkeen, kun rakenteet ovat todella kuivuneet: vetää joka lävestä.
Alkuperäinen kyselijä ei tainnut löytää sipon ikivanhoja ratkaisuita, kun 250mm harkon ulkopuolelle kiinnitetään 175mm eristettä tai 375-harkon ulkopuolelle 125mm, niin saadaan U-arvo 0.14 tai käytännössä jopa tätä parempi tulos:- Silti ulkopinnan voi joko rapata, päällystää puulla tai kuorimuurauksella ja kompensaatioperiaatteella joissakin seinissä käyttää tavallista 375- tai 500-harkkoa. Katolle normaalisti 250-palkisto ja saman verran villoja.
Rakenneratkaisut ovat niin simppeleitä, että tumpulakin osaa ne tehdä oikein.
epätoivoiselta markkinoinnilta sipon suunnalta. Muilla kivitaloilla jopa 7:ää?
Hehheh, kyllä se on yhä niin että rakentamisen laatu määrää tiiveystason, ei rakennusmateriaali. Puutalostakin saa aika helposti alle 1 ilmatiiveysluvultaan.
Mitä tulee teippaamiseen niin eipä voi kehua siporexin rakentamistakaan, harkot hajoavat käsiin jos vähän lujemmin puristaa. Nurkat puuttuu joka toisesta harkosta jne.
Paljonkohan ilmatiiveysluku on sipotalossa 10v päästä, kun on harakat ja muut linnut nokkineet reikiä seiniin?
tekn.korkeakoulun tutkimus on totta ja jopa julkaistu.
Kun noin moitit siporexia, mikä oli paras 5-vuotisjakson tutkituista, mitäs arvelet muiden rakenteiden olevan sitten 10v päästä, kun kivet ovat kovettuneet ja hatarat rakenteet todella kuivuneet erilleen. Tutkimukseen olivat talotehtaat antaneet referenssikohteitaan, miten arvelet niiden raksaavan sellaisia kohteita, mitä ei edes tutkita?
Ainaskin meillä siporex-harkot peittää maxitin tasoite, joten harakat nauravat jossain muualla nyt ja myöhemmin. Pidä vaan lystiä keskenäsi murskatessasi harkkosi mujuksi. Teräsmiehiä aina tarvitaan.
helposti puutalon, jossa ilmavuotoluku on alle 1.
Sille olisi nyt ottajia. Kun ei näytä onnistuvan edes ammattilaisilta helposti. Tikkurilassa Paroc raksaa koetaloa, jossa pyritään ilmavuotoon alle 0.6, saas nähdä miten käy - eikä ole puusta tehty.
Et ole oikeasti koskaan nähnyt valmista Jämerätaloa, koska tuollaisia puhelet. Harvoinpa harakat ynnä muut rapattuja pintoja nokkivat,koska ovat sinua viisaampia. Lohjenneet harkot paikataan mukana tulevalla paikkalaastilla. Rakennuksen tiiviys ei muutu mihinkään ajan kuluessa, heikoin lenkki onkin ikkunat, mutta se on sama kaikilla talotyypeillä.
Siporex pitäsisi kieltää lailla. Se on ainakin märkätilan seinässä yhta haperoa kuin riisikakku!
Pitäisikö samalla kieltää lailla puu? Lastulevy? Kipsilevy? Mikä niistä ei pilaannu märkänä?
Eipä tarvitse, sillä lailla on kielletty sellaisten märkätilojen rakentaminen missä seinärakenteet kastuvat.
Sipotaloihin sotketaan nykyään ontelo välipohjat ja puiset yläpohjat. Se siitä yksiaineisuudesta.
Siksi se toimiikin hyvin, myös ilman vesieristettä kuten meillä. "Höttö" on pieniä tiiviitä ilmarakkuloita ja kiviaines on keramiikkaa. Jos se kastuu, se myös kuivaa.
Aika harvaaan sipotaloon tehdään nykyään yläpohja siposta. Kyllä ne on enimmäkseen perinteisiä puuristikkoja niin kuin kaikissa muissakin.
Nykyään kun pitää olla isot ja korkeat huoneet. Näyttää aika hölmöltä 5 metriä korkea terästolppa keskellä olohuonetta, joka pitää olla siinä vain sen takia, että saatiin tehtyä yläpohja sipolankuista. Sipolankkujen maksimijänneväli kun ei kovin suuri ole.
Kyseisellä rakenteella, eli harkkorunko lisäeristys, ei ole merkitystä mikä harkko on runkona. Sipo eristää parin sentin edestä oikeaa eristettä, painava betoni varaa enemmän lämpöä, papuharkko siltä väliltä, lopputuloksen kannalta ei juuri merkitystä.
Se tässä ehkä on huomionarvoista, että Jämerä taitaa olla tässä vaiheessa ainoa harkkotalopakettitoimittaja, joka on tarjoamassa kivirunkoisia lisäeristettyjä taloja? Enkä usko että muut harkkovalmistajat ovat ihan heti tälle markinalle tulossakaan vaan pysyvät eristeharkoissaan. Betonielementtejähän sitten saa jo nyt samalla periaatteella tehtynä, ja tulevaisuudessa varmaan yhä enemmän.
ainakin aikaisemmin myynyt kahirunkoisia villalla eristettäviä paketteja. En kyllä muista mkä oli villan määrä ja seinän arvot, mutta aika pientä on tainnut olla kysyntä..ehkä se muuttuu tulevaisuudessa.
lisäeristyksellä markkinoi... Ihmettelen miksi kannattaa nähdä vaiva rakentaa harkoista ja sen jälkeen lisäeristää se.. Markkinoilla on olemassa vastaavilla fyysisellä koolla olevia harkkoja joiden U-arvo on 0,14-0,15(Passiivi)ja energiatehokkuuden saavuttaa yhdellä muurauksella ilman lisäeristämistä (siis harkkojen osalta).
on yksi konsulteista, siksi kannattaa nähdä vaivaa.
Omatoimirakentajalle on kaiken tärkeintä valita TUOTTEET joilla pääsee omatoimisesti halvimmalla. Ei siten, että tarvitsee tehdä seinät kahteen kertaan. ;)
\m/¤..¤\m/
kapeampi/kevyempi harkko on nopeampi liimata ja kaikkiin seiniin tulee tasoite, joten kyllä niitä kaikkia joutuu käsittelemään useampaan kertaan ennenkuin valmistuvat:- eipä eristeen laitto mekaanisin kiinnikkein niin paha nakki ole.
Tarkottaakohan ne niitä puoli metriä paksuja harkkoja?
Puolen metrin harkko taisi olla yksi vaihtoehto (jolla taisi päästä nippa nappa matalaenergiatasoon). Sitä eristävämmät oli sitten eristerappauksia. En nyt valitettavasti löytänyt linkkiä detaljeihin...
Voin luvata että ihan millä tahansa materiaalilla saa hurjat pohjalukemat kun seinässä on metrin aukko. Ihan sama vaikka koko muu talo olisi kultaa.
Tiiveys on yksi niitä asioita joka riippuu aivan, ja täysin rakentajasta. Ihan sama millä materiaalilla tekee, kun unohdat villan tuosta seinästä ja uretaanin yhden ikkunan pielestä niin se oli sitten siinä.
jos niputtelisi oheisen otsikon mukaisen kokoonpanon:
200mm siporex runko
250mm sipo katto.
Lattia mistä vaan tai sit tuulettuva sipo/ontelo lankuilla jos ei parempaa keksi.
Eristeeksi seinissä ulkopintaan esim paroc villa ~175mm ja 40mm ilmaraon jälkeen tiiliverhous.
Ainakin ulkorappauskustannus jäisi pois. Taitaisi tulla aika samanhintainen kun ostaa tiilet ja palkkaa muurarin viikoksi. Kyseessä 1krs talo 180m2.
olisis ulkopuoli ainakin huoltovapaa ja ei tarvisi odotella lämmityskauden yli tuota tasoitusta. Sisäpuolen voisi liippailla lopuksi.
Pitäisi olla ilmavuodot pieniä ja U-arvot kohdillaan. ~riittäviä.
Itselle jäisi apumiehenä olo rubgon pystytyksessä ja muurarin apupoikana. Villat itse.
Monella muulla tapaa pieneksi. Heti näköjään ihmiset alkavat hurahtamaan tuohon ilmattiveyslukuun kun joku sen keksii ottaa omaan markkinointiin mukaan.
Miten esim. betonielementtitalo tai valuharkko (lammi tms) olisi enemmän vuotava kuin sipo? Vastaus on ettei mitenkään, ja noilla saa paremman seinän kuin hötterö siposta.
En ottais noista sinun vaihtoehdoista kumpaakaan, vaan joko betonielementti talon tai valuharkkotalon, ja mieluummin elementtitalon.
yläpohjaan ei tarvii niitä mitälie teippauksia. tiedän tämän. olen teipannut yhden oman talon
nykyisin rakentein ja aine on kehitelty 1930-luvulla. Seinän paremmuudesta voidaan olla kahta mieltä. Eihän nyt muu auta, kun toteutat hankkeesi ja tyrmäät sillä raksasi tiiviydellä monivuotisen tutkimuksen tulokset. Ylös siitä sohvalta, niihin eihötteröhommiin, tiikeri.
Suurinosa täällä palstalla kirjoittajista on hirveän negatiivisia siporexin suhteen.
itse harkitsen juuri siporex taloa ja yksi uutinen vain vahvisti omaa käsitystä materiaalista ja sen hyvyydestä , kun kattelin projektiin sopivia takkoja.
http://www.tulikivi.fi/tuotteet/Uutuudet_2012
"Uutuusmallien sydämenä on Euronormin EN 13229 mukaisesti testattu puhtaasti palava Sparthermin insertti. Runkomateriaalina on siporex-harkko"
siis jos tunnettu tulisija valmistajakin vaihtaa vuolukiven ja tiilet siporexiin ei se voi olla niin huono materiaali kuin jotku kirjoittelijat täällä vaahtoaa.
Se on ihan sama millä kiertoilmatakkasydämen ympäröi kunhan se kestää vähän lämpöä. Siporexia tuossa käytetään vain sen takia, että se on helppo työstää ja sillä saa helposti vaikka minkä muotoisen virityksen siihen teräksisen takkasydämen ympärille. Minkään muun ominaisuuden takia sipoa ei tuossa käytetä. Tuohan ei todellakaan ole mikään varaava takka, jossa vuolukiven tai tiilten varaava massa olisi vaihdettu siporexiin.
"Suurinosa täällä palstalla kirjoittajista on hirveän negatiivisia siporexin suhteen."
Luulen että ei ole kuin pieni osa (mahdollisesti muutama kirjoittelija) mutta ovat sitten sitäkin aktiivisempia.
"siis jos tunnettu tulisija valmistajakin vaihtaa vuolukiven ja tiilet siporexiin ei se voi olla niin huono materiaali kuin jotku kirjoittelijat täällä vaahtoaa. "
Kiertoilmatakassa kuori on vain kuori, sillä ei ole takan toimintaan juuri vaikutusta koska takan ei ole tarkoituskaan varata lämpöä.
Me teimme talon kevytbetoniharkosta (ei tosin siporex vaan ytong) mutta takka muurattiin perinteisestä tillestä koska halusimme varaavan takan.
Siporexiä käytetään paljon takkojen lisäosissa (esim erilaiset polttopuuhyllyt yms viritykset) koska se on edullista ja helposti työstettävää materiaalia.
Kevytbetoni on loistava rakennusmateriaali, sanovat lusikkamiehet mitä tahansa Tosin jos kevytbetoniharkoista tekee niin kannattaa harkita muitakin toimittajia kuin siporex. Eroa on niin hinnoissa kuin eristävyydessäkin.
Ei kuulemma ole ihan sama. Itse kun aloin muuraamaan takkaa, niin kävin tutustumassa sipokuoriseen takkaan ja omistaja sanoi että oli että virhe että siposta teki. Takkaa kun aletaan lämmittämään alkaa sipo jostain syystä haisemaan. Tästä syystä tein kevytsoraharkoista kuoren.
Jos niin olisi, takkavalmistaja ei olisi ottanut siporexia. Sitä on käytetty norjalaisissa takoissa tosi pitkään. Vaikea sanoa mistä johtuu, tasoitteista? Rappausaineista? Maaleista? Vai takan sisäosista? Kun ei ole tietoa, niin ei voi tietää.
Miten vaan, itse tein varman päälle ettei kaduta jälkeenpäin.
Aiheesta näkyy olevan keskusteltu aikaisemminkin.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10141481