Miten mahtaisi koira ( cocceri) oppia olemaan varastelematta kaikkea mahdollista syötäväksi kelpaavaa pöydiltä yksinjäädessään? Nälästä ei ole kysymys vaan jostain muusta. Olen kokeillut chilillä maustettuja voileipiä, muttei ole tehonnut. Ainut mitä on tapahtunut on chilin hajuiset pierut iltaisin.
koira pöydällä
rohmu
8499
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kiitos aamun makeimmista nauruista! :-)
Ensinnäkin, kerää kaikki syötäväksi kelpaava pöydiltä pois. Jos jätät sinne herkkuja, opetat tehokkaasti koiraasi etsimään niitä herkkuja sieltä.
Toiseksi voit kokeilla virittää ansoja. Laita pöydänreunoille teippiä niin että karvat tarttuvat siihen, tai jotakin mikä tulee kolisten alas jos koira menee sinne sekaan rymistelemään. Keksit varmasti nerokkaita ratkaisuja kun annat mielikuvituksen juosta.
meillä myöskin on ratkaisuna pöytien tyhjänä pitäminen. En ollut aivan niin tarkka kunnes löysin pienet tassunjäljet lieden päältä...kääpiömäykkymme oli hakenut pullat tiskipöydältä...ketteränä se näyttää hyppäävän lähes minne vaan. Nykyään on helppoa kun on koira jonka pää on pöydänreunalla sen istuessakin; eipä tarvitse miettiä voiko jättää vai ei; vastaus on ei voi. ja silti se on onnistunut pihistämään pari patonkia lyhyellä aikavälillä; molemmilla kerroilla olen tajunnut niiden häviämisen vasta päivien päästä "enkös minä juuri toissapäivänä ostanut..."
Ja tämä koskee myös kenkiä ja muuta mahdollista joka kelpaa lelusta tai välipalasta. Ovien taakse vaan kaikki!
..Ei ole tarkoitus vihjata koiran hoitoon, mutta entäs jos tessulla on yksinkertaisesti vaan päivisin nälkä?
Enpä usko ainakaan meidän neidillä olevan nälkä. Päivän ruoka-annokset ovat aivan riittävät kokoon nähden. Yksinkertaisesti vain on olemassa näitä ahmatteja, joille kaikki "ylimääräinen herkku" kelpaa.
Ainakin dalmikset (=oman koirani rotu) ovat tunnetusti ahmatteja ja varkaita ja kaikki käy sekunnin sadasosassa!
Omani osoitti erinomaisia sirkuskoiran akrobatiataitoja pentuna hypätessään noin metrin korkuiselle ruokapöydälle syömään tutun lapsillensa tekemiä iltapalaleipiä!
Kinkun tuoksu oli niin vastustamaton!
Kiellon ja ojennuksen jälkeen ei kun uudestaan vaan! Nykyään olen tietoisesti rakentanut kotona tilanteita, jossa jätän ruokaa pöydälle ja vahdin vaivihkaan tilannetta. Kun koiran pääsee yllättämään itse teossa, on parhain mahdollisuus vaikuttaa ja ainakin meillä olen saanut tilanteen pitkäksi aikaa pois. (Kunnes taas tulee nenään aivan mieletön, vastustamaton kinkun/pullan/leivän jne. haju...:)
..Koirasihan on kuin ilmetty meikäläinen..ei voi vastustaa ruoan hajua ;)
Oma koirani on aikamoinen rosvo ja lisäksi taitava sellainen. Puolustustuksi voi sanoa, että se on erittäin siisti varas. Ympäristö on putipuhdas. Nälkäinen se tuskin on,koska erään kerran se löysi aamupalan (vaikka luulin se jemmanneeni varmaan talteen) ja söi sen miltei heti illallisen saatuaan. Luulen, että meillä varastaminen on jonkinlainen kosto yksinjäämisestä. Jollei syötävää ole, niin lattialta voi löytyä ehjä juomalasi, veitsi, lusikka tms. hyvin nuoltuna ilman ainuttakaan hampaanjälkeä. Sen sijaan paperit tai muovipussit täytyy aina repiä.
Aina tosin ei ole tapahtunut mitään. Olen kuullut, että jotkut ovat koittaneet hiirenloukkua ja ansaa (edellyttäen, ettei koiran kuono mahdu sisään. En ole kokeillut, koska se tuntuu arvelluttavalta ja luulenkin, että kerran varas on aina varas. Ikävää on, ettei aina ole itse tarkkana. Kylässä on myös tullut muutama ikävä yllätys.
Mulla on Cavalieri (sellai pikku spanieli).Se on syöppö...Oltiin tultu laivalta ja oltiin ostettu koko vuoden karkit, ne oli pöydällä sidotun muovikassin sisällä.No kattelin siinä koiraani ja huomasin sen turvonneen TYNNYRIKSI!!!No löysin vain muovipussi...Se oli SYÖNYT PUOLKILOA KARKKIA!!!Se oli oikeesti kuin tynnyri!Siinä jo eläinlääkärillekkin soittelin ja sain sen oksentamaan yhellä "oksennuslääkkeellä"...Se käy aina kanssa pöydillä ja syö myös kenkiä meiän yhen sohvan se söi...
Meillä ei ainakaan voi jättää oikeastaan mitään syötävää näkösälle. On tuo toinen koiramme (greyhound) sen verran perso sapuskalle... ja syö sitten kuinka paljon vaan on "tarjolla".
Se on syönyt mm. ison vuokallisen makaroonilaatikkoa, tästä sapuskasta olimme lapseni kanssa ottaneet vain sellaiset pienet maistiaiset. Arvaa vaan, oliko ahmattimme kipeä?! Seuraava yö menikin kevyesti torkahdellessa, ja sitten pihalle, taas pikku torkahdus ja sitten pihalle.... tätä jatkui koko yön. Ja nee vinkumiset ja syyttävät katseet mitä koira minuun loi!
Sitten se on syönyt valtavan pussillisen sämpylöitä (ainakin parikymmentä), jotka tarkoitukseni oli pakastaa.
Sellaiseen kapeaan kaakaopurkkiinkin se on kuononsa tunkenut. Se ei ollut kyllä tyhjennetty, mutta purkkiin oli selkeästi kyllä "syljeskelty".
Ja nyt joulun alla meillä hävisi pari suklaakonvehtirasiaa (kirjoitinkin tapauksesta silloin).
Eli, itse en osaa neuvoa muuta kuin, ruoat kaappiin pois koiran ulottumattomiin!!! Ja täytyy vain toivoa, ettei koira opi aukomaan kaappien ovia.