Miettikääpäs kansalaiset; nuoret miehet sekä naiset.
Ketkä silloin aikoinaan; pelastivat tämän maan.
Sota-, kotirintamalla; taistelivat hullun lailla.
Miehet, naiset rinnakkain; puolest' lasten, vanhempain.
Sitt' raatamista jatkoivat; kun Venäjälle maksoivat.
Raskaat sotakorvaukset; jottei ristiin menis' sukset.
He myös loivat perustan; hyvinvoinnillemme.
Vaan mitenkä me osoitamme; heille kiitoksemme.
Nyt he ovat vanhuksia; monet laitoksissa.
Ihmisarvo päättäjiltä; onpi kadoksissa.
Vuoteissansa käytävillä; vanhuksia makaa.
Pahin kurjuus silti löytyy; monen oven takaa.
Kun astuu sisään huoneeseen; niin vastaan tulvahtaa.
Haju, lemu mahtava; mik' pahoinvoimaan saa.
Ovensuussa makaa mummu; vettä odottaa.
Kurkku, suu niin kuiva on; kuin hiekkaerämaa.
Viereisessä vuotehessa; makaa toinen mummu.
Pöksyt kylmän märkänä; on pissat, kakat tullu.
Kolmas mummu valittaa; ai-jai-jai-jai-jaa.
Tuskiss' joutuu olemaan; kun lääkettä ei saa.
Neljäs mummu korisee; ja haukkoo henkeään.
Happea hän kaipaa; se on nyt tärkeää.
Hoituri siin' piipahtaa; ja avaa ikkunat.
Se hieman yhtä helpottaa; vaan muita paleltaa.
Hoitureilla kiire on; ei ehdi hengähtää.
Kun isot herrat säästää; nyt rahaa tärkeempään.
Heill' on autot upeat; ja talot komeat.
Yksityiset lääkärit; ne heitä hoitavat.
Ei kurjuus koske heitä lain; he päättävät nyt vain.
Ja kärsien saa vanhukset; siks' maata rinnakkain.
Päättäjät on lukeneita; vallankäytön mestareita.
Vaan eivät lainkaan kokeneita; kurjuudessa kärsineitä.
Siks' olisikin paikallaan; panna heidät kokemaan.
Vanhuksien elämää; e'es osa vaivoist' kestämään.
Maata viikko laitoksessa; tuntikaudet ulosteissa.
Olla ilman juotavaa; yksi päivä vaan.
Silloin vois' he ymmärtää; että onpi tärkeää.
Ettei turhaan kärsimään; vanhuksemme jää.
Ketkä silloin aikoinaan; pelastivat tämän maan.
Sota-, kotirintamalla; taistelivat hullun lailla.
Miehet, naiset rinnakkain; puolest' lasten, vanhempain.
Sitt' raatamista jatkoivat; kun Venäjälle maksoivat.
Raskaat sotakorvaukset; jottei ristiin menis' sukset.
He myös loivat perustan; hyvinvoinnillemme.
Vaan mitenkä me osoitamme; heille kiitoksemme.
Nyt he ovat vanhuksia; monet laitoksissa.
Ihmisarvo päättäjiltä; onpi kadoksissa.
Vuoteissansa käytävillä; vanhuksia makaa.
Pahin kurjuus silti löytyy; monen oven takaa.
Kun astuu sisään huoneeseen; niin vastaan tulvahtaa.
Haju, lemu mahtava; mik' pahoinvoimaan saa.
Ovensuussa makaa mummu; vettä odottaa.
Kurkku, suu niin kuiva on; kuin hiekkaerämaa.
Viereisessä vuotehessa; makaa toinen mummu.
Pöksyt kylmän märkänä; on pissat, kakat tullu.
Kolmas mummu valittaa; ai-jai-jai-jai-jaa.
Tuskiss' joutuu olemaan; kun lääkettä ei saa.
Neljäs mummu korisee; ja haukkoo henkeään.
Happea hän kaipaa; se on nyt tärkeää.
Hoituri siin' piipahtaa; ja avaa ikkunat.
Se hieman yhtä helpottaa; vaan muita paleltaa.
Hoitureilla kiire on; ei ehdi hengähtää.
Kun isot herrat säästää; nyt rahaa tärkeempään.
Heill' on autot upeat; ja talot komeat.
Yksityiset lääkärit; ne heitä hoitavat.
Ei kurjuus koske heitä lain; he päättävät nyt vain.
Ja kärsien saa vanhukset; siks' maata rinnakkain.
Päättäjät on lukeneita; vallankäytön mestareita.
Vaan eivät lainkaan kokeneita; kurjuudessa kärsineitä.
Siks' olisikin paikallaan; panna heidät kokemaan.
Vanhuksien elämää; e'es osa vaivoist' kestämään.
Maata viikko laitoksessa; tuntikaudet ulosteissa.
Olla ilman juotavaa; yksi päivä vaan.
Silloin vois' he ymmärtää; että onpi tärkeää.
Ettei turhaan kärsimään; vanhuksemme jää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.