nyt ideoita miten saisin vikkelästi ext3:set muutettua ReiserFS:ksi..
levyjä on useita (useissa eri koneissa laptop/desktop)ja ne ei ole tyhjiä ja tiedot olisi tarkoitus säilyttää. yhteensä n. 15Tb.
osa levyosioista on / ja osa dataa..
täytyykö tässä alkaa kopsaamaan osio kerrallaan "talteen" ja palauttaa se myöhemmin vai onnistuisiko ilman sellaista ruljanssia?
levyjä on useita (useissa eri koneissa laptop/desktop)ja ne ei ole tyhjiä ja tiedot olisi tarkoitus säilyttää. yhteensä n. 15Tb.
osa levyosioista on / ja osa dataa..
täytyykö tässä alkaa kopsaamaan osio kerrallaan "talteen" ja palauttaa se myöhemmin vai onnistuisiko ilman sellaista ruljanssia?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Oikotietä ei ole.
vittu :/
nyt repee pelihousut :D
Miksi ext3-tiedostojärjestelmä ei kelpaa?
Käsittääkseni ReiserFS on parhaimmillaan pienten tiedostojen käsittelyssä, XFS suurten ja ext2/3 kulkee siinä välimaastossa...
Ja jos uskaltaa käyttää Ext3 data=writeback niin nopeus nousee ReiserFs:n tasolla ja jopa ohikin.
kannettavissa laitteissa se on tosi suositeltavaa ;)
kuten myös ext3:n tautinen fsck...
Kannattaa varmaan seurata mitä tapahtuu Reiserin kehitykselle nyt kun ukko ite on 25 v. vankeudessa. Jos hyvin käy alkaa Hans johtamaan kehitystyötä linnasta käsin mutta jos käy huonosti Reiserin kehitys pysähtyy.
Myös ext4 on tulossa mutta en tiedä onko siinä oleellisia parannuksia, ainakin sitä rasittaa joka tapauksessa ikivanhan extin perintö. En ole seurannut miten se edistyy.
muusta fs:stä apuja. tiedän kyllä että reiseri voi mennä reisille, mutta tuo ext on todella rasittava tietynlaisissa tilanteissa. :S
ext4:ää ja "perintöä odotellessa. taidan kyllä sen perinnön jättää lunastamatta.
joo.. pitää alkaa kattelee tarkat speksit noihin fs:iin.. ei viitsi montaa kertaa tätä tehdä.
toisaalta olen kyllä reiserin kannalla, kun eihän tuo laitekanta ikuisesti ole käytössä & uusittaessa voi sit katsella taas sopivinta.
lähinnä läppäreissä tuo ext3:n pakkotarkastaavirheet aina määritetynmounttausmäärän jälkeen tai jos kello/päivämäärä heitää(tulevaisuuteen/menneisyyteen) ärsyttää. sitä ei saa pysäytettyä mitenkään ja se tietenkin alkaa hinkkaamaan aina silloin sitä kun joku on akun varassa ja tarvitsis nopeasti konetta :S
osassa koneita tuntuu olevan tuon kellon kanssa ongelmia(ei pysy ajassa), joten maltoin ottaa timestamp tarkistuksen pois. tuota toista ei parane ottaa, kun saattaapi tulla huomattavasti työläämpi homma jos menee jotain tärkeää.
reiser ei käsittääkseni tee pakkotarkistusta esim. joka 30 buuttauksella?
Riippuu varmaan minkälaisia tiedostoja käsitellään, ext3 on kait varsin sopiva kaikille kun taas Reiserit ovat parhaimmillaan tilpehöörillä ja xfs isoilla murikoilla.
Fsck:n voi kyllä siirtää bootin sijasta shutdowniin, Ubuntussa on jopa paketinhallinnassa suoraan ohjelma tähän (AutoFsck) ja muihin jakeluihin se pitää kaivella jostain muualta, skripti ja ohjeet löytynevät netistä.
Reiserit tekevät vain pienen "terveystarkastuksen" buutissa minkä vuoksi mounttaaminen hidastuu joillakin sekunneilla mutta kyllä sekin fsck:n suorittaa jos tulee likainen shutdown. Määrävälein tapahtuvaa fsck:ta ei ole oletuksena.
Vaikea ottaa syvemmin kantaa kun ei täysin ymmärrä ongelman ydintä, jos se on tuo bootin hidastuminen juuri silloin kun kone pitäisi saada äkkiä käyntiin niin siihen ratkaisu olisi fsck:n siirto shutdowniin. Ubuntussa muuten pystyy fsck:n keskeyttämään painamalla "esc" jolloin fsck pysähtyy, merkitsee itsensä seuraavalle buutille ja jatkaa normaalibuuttia. Ehkä sun kannattaa selvittää mistä saisi samat skriptit omaan koneeseen tai kenen koneita rustailet.
Eipähän tuohon fsck:n siirtoon sinänsä mitään ohjelmaa tarvitsisi, siinähän vain siirretään oikea skripti paikasta /etc/rcS.d paikkaan /etc/rc0.d mutta ajojärjestys pitää olla täsmälleen oikea sillä jos sammutettaessa fsck aloitetaan ennenkuin osiot on umountattu taitaa tulla tuhoisaa jälkeä.
Ubuntun check-skripteissä näyttää kyllä olevan ehto että jos ollaan akun varassa niin fsck pitäisi ohittaa?
Olen kyllä pari kertaa miettinyt että pistäisikö sen fsck:n shutdowniin mutta en ole ehtinyt perehtyä asiaan joten olen aika epäluotettava tietolähde yksityiskohdissa.
Jos joku tämän innoittamana alkaa väsämään tätä toimintoa niin ottaakoon itse tarkasti selvää mitä pitää tehdä ja missä järjestyksessä, minä pesen käteni tässä ja nyt.
juurikin shutdownissa on "vähällä virralla" huono alkaa ajamaan fsck:ta. ja upuntu on pois laskuista.
reiser juurikin sen takia, ettei se ala ajelemaan sitä checkkiä muuta kuin tarvittaessa.
näin minäkin käsitin, että se tekee..
muutaman sekunnin käynnistyslisä ei haittaa jos sitä vertaa -30 minuutin käynnistykseen.
reiserin checkin kai pystyy myös ajamaan mountattuun levyyn joka saattaa olla ext3:n kans itsemurha.
palvelinten kans ext3 ei nyt ihan niin usein harmaita hiuksia tuota, mutta jos sellasen joutuu syystä tai toisesta käynnistämään niin fsck ilmestyy varmasti vittuilemaan. tämähän ei sinänsä haittaisi jos palvelimen ylösajolla ei olisi kiire.
jos taas mietitään isojen ja pienten tiedostojen nopeusjuttuja, niin sillä ei liene kovin suurta merkitystä. meinaan, että sillä perusteella ei kannattane lähteä fs:ää valitsemaan.
olen tietoinen autofsck:sta ja se on tutkinnan alla miten se mihinkin soveltuisi.
"ajojärjestys pitää olla täsmälleen oikea sillä jos sammutettaessa fsck aloitetaan ennenkuin osiot on umountattu taitaa tulla tuhoisaa jälkeä. "
varmasti tulee sotkua jos on osiot mountattuna :)
no mutta kiitti, katsellaan mitä keksin.. ei tämä nyt niin kiireinen asia kuitenkaan ole kun systeemit kuitenkin toimii. pitää ehkä miettiä vaihtoa vasta kun laitteistoa uusii->pääsee vähemmällä työllä(ehkä).
Reiserfs on avointa koodia ja julkistettu GPL-lisenssillä, joten kuka tahansa voi kehittää sitä eteenpäin.
En unohtanut mutta sain tällaisen käsityksen joistakin lukemistani blogeista että on pelko ettei niitä kehittäjiä kuitenkaan löydy. Kai sekin on ihan oma tieteenhaaransa ettei ihan joka jeppe ainakaan pysty jatkamaan fs:n kehitystyötä. Henkilöt jotka ymmärtävät raudan sielunelämää riittävän syvällisesti ilmeisesti hoitavat omia projektejaan ja ymmärtääkseni H.R. on erityisen tärkeä lenkki tuossa Reiser-levyjärjestelmän viilamisessa. Voi olla että olen ymmärtänyt asian väärinkin.
Voihan tuolla fs:llä olla silloin merkitystä jos osiolle on tarkoitus ajaa gigan imageja tai sitten kilotavun lokeja tms. plaintekstejä. En ole koskaan kokeillut tai tutkinut asiaa joten en ole hääppöinen kertomaan onko huomattavia nopeuseroja kopioinnissa tms. käsittelyssä mutta eikö ne ole noin ajateltu käytettäväksi?
Joku jossain foorumilla kertoi että fsck:n ajaminen kesti 45 minuuttia että kyllä se silloin alkaa olemaan jo todellinen ongelma. Myöskään usean pienemmän osion käyttäminen ja eri aikainen ajo ei lohduta koska silloinhan se fsck tulee vain useammin vastaan joskin lyhyempänä.
Mulla ajetaan root ja /home eri aikaan, valitsin tällaisen tavan vaikka ne tulee peräkkäin eri kerroilla mutta on ne sentään vähän lyhyempiä. Joitakin ns. romuvarasto-osioita ei ajeta automaattisesti ollenkaan vaan ajan itse joskus käsin ne, esim. yksi osio on mulla mountattu juuren nimellä /varasto ja se liitetään fstabissa mutta fsck on otettu pois käytöstä.. milloinkas mä mahdoin muuten tarkastaa sen viimeksi.. ööhh? ;D
kyllähän niillä levyosioilla yleensä makaa vaikka minkä kokoisia tiedostoja :)
nopeuseroista en osaa sanoa, mutta veikkaanpa ettei se mitään kovin suurta ole ja jos ei haeta ihan äärimmäistä suorituskykyä niin se on varmasti aika merkityksetöntä.
ja 45min fsck ei ole mitenkään erikoista ja se todella ärsyttää.
Linuxin pariin tulee vuosittain valtava määrä lahjakkaita nuoria nörttejä. Kyllä siitä riittää osaajia tiedostojärjestelmiäkin viilaamaan.