Laitan tähän nyt kuvitelman runosta ja haluaisin
siihen rehellisen vastauksen miten tämä "runo pärjää " teidän mielestä.
Noustessani.
Noustessani aamulla
rakkauden poltavan tuskan
tuhannet liekit
pistävät veitsenä
sieluni seiniin
kaipuuni hiillos
hehkuu poltaen
sydämeni kammioissa
ikävä luoksesi
poltaa palavilla liekeillään
ruhjottua rintaani
Yöllä maaten mennessä
haavekuvat tuovat
kuvasi utuisina luokseni
voisinko sillä tyydyttää
sieluni kuumaa poltetta
voisinko unelmillani sammuttaa
palavan hiilloksen sydämessäni
voisinko kuvitelmilla
tuntea sinun läheisyytesi
sinun helyytesi
hyväilevää kosketustasi
en vaan rakastamalla sinua
Tässä runo palautetta ja keskusteluja pyytäisin.
siihen rehellisen vastauksen miten tämä "runo pärjää " teidän mielestä.
Noustessani.
Noustessani aamulla
rakkauden poltavan tuskan
tuhannet liekit
pistävät veitsenä
sieluni seiniin
kaipuuni hiillos
hehkuu poltaen
sydämeni kammioissa
ikävä luoksesi
poltaa palavilla liekeillään
ruhjottua rintaani
Yöllä maaten mennessä
haavekuvat tuovat
kuvasi utuisina luokseni
voisinko sillä tyydyttää
sieluni kuumaa poltetta
voisinko unelmillani sammuttaa
palavan hiilloksen sydämessäni
voisinko kuvitelmilla
tuntea sinun läheisyytesi
sinun helyytesi
hyväilevää kosketustasi
en vaan rakastamalla sinua
Tässä runo palautetta ja keskusteluja pyytäisin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Illalla
Maata pannessani
Sinua mietin
Kostea maa
vatsani alla
Sinun kosteutesi
lämmin mahla
muistoissani
Mitä yrität sanoa tällä ?
Jos sinulla ei ole muuta sanottavaa
niin miksi vastasit ?
mitä oikeastaan tarkoitat
runo pärjää
?
Siis sinun mielestä runo pärjää.
Se on ihan hyvä alku.
Odotetaan jos tulee muita mielipiteitä.
eiku miten runo
voi
pärjätä ?
missä?
Kaupallisilla markkinoilla
Tämä runo koostuu kliseistä. Tämä runo on rakennettu palasista, jotka muut runoilijat ovat jo keksineet, sanoista ja asioista, jotka on jo monta kertaa sanottu.
Se osoittaa, että kirjoittaja on lukenut runoja. Hän on oppinut runon genren ja löytänyt sieltä näitä ikiaikaisia kielikuvia. Hän tuntee kirjallisuuden perinteitä, se on hyvä juttu.
Sielun polte, rakkauden polttava tuska, veitsenä pistävät, ikävä polttaa, kaipuun hiillos, ruhjottu rinta...
Tai ehkä ne on opittu äikän kirjasta, tietoruudusta "kielikuvia". Sekin on hyvä juttu.
Tämä runo pärjää ihan mielettömän hyvin yläkoulun äikän tunnilla, myös lukiossa.
Mutta joa aiot runoilijaksi, tehtäväsi on luoda jotain uutta, keksiä omat sanasi ja tarinasi ja kielikuvasi, ennen kaikkea idea ja tarina. Siinä on vaan kerta kaikkiaan keksittävä jotain omaperäistä ja jotain, missä on jokin pointti. Se on seuraava askel, jos haluat nousta seuraavalle portaalle.
"kirjailijan"alut antoivat empaattisesti turpaan kollegalle, kun ei se ehkä tarpeeksi muualla sitä lajia saa.
runosi oli jonkunverran klisheinen. uskalla sanoa rohkeasti mitä mieleesi juolahtaa äläkä mieti millainen runon "pitäisi" olla. runon henki siinä kuitenkin oli, ihan selvästi.
risto rasa sanoi kerran runoilusta (hyvin vapaasti lainaan kun en tarkasti muista), että idea runoon voi syntyä missä vain, mutta se vaatii jonkinlaisen luovuuden hetken tai oivalluksen. sitten kun asia on kerran keksitty ja mahdollisesti kirjoitettu ylös, alkaa työ jota voi tehdä missä mielentilassa tahansa: pitää muotoilla alkuperäinen idea hyväksi runoksi.
Sinulta tuli juuri sitä mitä hain.
En ole tehnyt tätä runoa siksi että pärjäisin
sillä jossain.
Vaan siksi että saan tällä keskusteluja aikaan
tällä palstalla millain todella saavutetaan kirjailian mainetta.
Minä luulen että tiedän miten tehdään runo
niin että se menestyisi. Mutta täällä suomessa
ei kannata ruveta kirjailiaksi sillä pitää olla
ensiksi mimeä että läpäsee suuren sulan.
Sillä Inäni isä oli kirjaillia.
Kerro minulle myös mikä on klise ?
Minä olen näihin niin tottunut.
Mutta olen ainakin saanut hivenen alkua sille
keskustelulle millain tullaan kirjailiaksi.
Kerro sinä myös mikä on klise.
Sinullekin minun isäni isä oli kirjailia.
... on ilmaus, jossa ei sinänsä ole mitään vikaa, se on vain paljon käytetty. Esim. "rakkaus polttaa sydäntäni" ja tämän tapaiset ilmaukset ovat tietynlaisia kliseitä. Kaikki tietävät, mitä ne tarkoittavat; ne ovat tuttuja sanontoja, metaforia, kielikuvia tms. Kliseen käyttäminen ei ole virhe, mutta jos tekstissä on liikaa kliseitä, se vaan tekee tekstistä tylsän.
Kirjailija kirjoitetaan kirjailija, ei kirjailia.
Mun tarkoitus ei ainakaan ollut lytätä. Tarkoitan vaan, että sulla on perusasiat runosta hallussa, sitten vaan jotain hienoa uutta ideoimaan :)
Jos tiedät miten tehdä menestyvä runo, laita sellainen tänne! Sellaisia me tahdomme.
Hei!
Laitoin eilen Rakkausrunopalstalle
(kiitos lainasanoista)
¤
sielun polte
Kirjoittanut: scarabaeus 9.10.2008 klo 09.36
sielun polte
tuska
kuin veitsenä pistävä
poltteinen ikävä
korskeaa
rantamaininkien kohinaa
ihmissuhdekuraa
ruhjotun rinnan hiillos
kaipuun kukka
Yritä kirjoittaa runosi uudelleen, mutta tällä kertaa omin sanoin. Ehkä sitten herätät mielenkiintoni.
kirjoitettu, mutta olisihan tämä ihan ok iskelmäteksti.