Toivottavasti jäävät unholaan!
Nyt kuuntelen jo toista kertaa tänään samaa aamu-tv:n haastattelua, jossa moititaan sitä tehokkuusajattelua, joka on siirretty lapsiinkin. Tapetilla on esim. lasten harrastukset ja on todella musiikkia korville kun sanotaan, että ei terve normaali lapsi tarvitse koulun lisäksi mitään ylimääräisiä harrastuksia. Joku yksittäinen kiva harrastus voi olla, mutta koko harrastusasia on mitoitettava koko perheen jaksamisen mukaan. Jippii! Hienoa!
Olen kauhulla seurannut vuosia sitä, miten joissakin perheissä kotiudutaan joskus iltapäivällä ja sen jälkeen on minuuttiaikataulu, että joka tenava ehditään raijata moneen harrastukseen viikossa! Kauheaa!
Ihan niin kuin perheen yhteiset ILMAISET harrastukset eivät olisi mitään harrastuksia!
Kuinka tärkeää lapselle on se, että hänellä on harrastuksia? Ohjelmassa vastataan, että silloin harrastus voi olla kanava saada myönteisiä kokemuksia, hyvää itsetuntoa jne, jos lapsi on jotenkin syrjäytymisvaarassa, mutta tavalliselle lapselle ei harrastuksilla ole sen kummempaa ekstramerkitystä. Toisaalta särähtää korvaan kun sanotaan, että jos vanhemmalla on työttömyyttä, niin lapsi voi kuulua tähän ryhmään...
Sitten seuraa kysymys, että jos syrjäytymisvaarassa olevalle lapselle harrastukset ovat tärkeämpiä kuin muille, niin millä kustantaa harrastukset, koska niistä monet ovat aika kalliita?
Ja kyllä ongelmaperheessäkin voidaan haluta satsata perheen ilmaiseen yhdessä oloon, minusta on kamalaa alkaa vaatia, että jos lapsella koulu menee huonosti, on hänellä oltava myös kodin ulkopuolisia harrastuksia. Tätä kyllä lastensuojelu on viime vuosina tehnyt. Mikäs siinä, jos työttömän yh:n kaikkien lasten harrastukset maksetaan, muussa tapauksessa en voi hyväksyä tuollaisia älyttömän tuntuisia vaatimuksia.
Tässä ohjelmassa peräänkuulutetaan entisajan kerhoja koulujen yhteyteen ja niiden alasajoa männä vuosina pidetään pahana asiana. Itse pidän koulun kerhoja hyvänä ja sehän vähentää lapsen yksinoloa kotona koulun jälkeen. Ja lisäksi koulun kerhot lisäävät yhteisöllisyyden tunnetta koulussa, josta viime viikkoina on herätty paljon puhumaan.
Nyt kuuntelen jo toista kertaa tänään samaa aamu-tv:n haastattelua, jossa moititaan sitä tehokkuusajattelua, joka on siirretty lapsiinkin. Tapetilla on esim. lasten harrastukset ja on todella musiikkia korville kun sanotaan, että ei terve normaali lapsi tarvitse koulun lisäksi mitään ylimääräisiä harrastuksia. Joku yksittäinen kiva harrastus voi olla, mutta koko harrastusasia on mitoitettava koko perheen jaksamisen mukaan. Jippii! Hienoa!
Olen kauhulla seurannut vuosia sitä, miten joissakin perheissä kotiudutaan joskus iltapäivällä ja sen jälkeen on minuuttiaikataulu, että joka tenava ehditään raijata moneen harrastukseen viikossa! Kauheaa!
Ihan niin kuin perheen yhteiset ILMAISET harrastukset eivät olisi mitään harrastuksia!
Kuinka tärkeää lapselle on se, että hänellä on harrastuksia? Ohjelmassa vastataan, että silloin harrastus voi olla kanava saada myönteisiä kokemuksia, hyvää itsetuntoa jne, jos lapsi on jotenkin syrjäytymisvaarassa, mutta tavalliselle lapselle ei harrastuksilla ole sen kummempaa ekstramerkitystä. Toisaalta särähtää korvaan kun sanotaan, että jos vanhemmalla on työttömyyttä, niin lapsi voi kuulua tähän ryhmään...
Sitten seuraa kysymys, että jos syrjäytymisvaarassa olevalle lapselle harrastukset ovat tärkeämpiä kuin muille, niin millä kustantaa harrastukset, koska niistä monet ovat aika kalliita?
Ja kyllä ongelmaperheessäkin voidaan haluta satsata perheen ilmaiseen yhdessä oloon, minusta on kamalaa alkaa vaatia, että jos lapsella koulu menee huonosti, on hänellä oltava myös kodin ulkopuolisia harrastuksia. Tätä kyllä lastensuojelu on viime vuosina tehnyt. Mikäs siinä, jos työttömän yh:n kaikkien lasten harrastukset maksetaan, muussa tapauksessa en voi hyväksyä tuollaisia älyttömän tuntuisia vaatimuksia.
Tässä ohjelmassa peräänkuulutetaan entisajan kerhoja koulujen yhteyteen ja niiden alasajoa männä vuosina pidetään pahana asiana. Itse pidän koulun kerhoja hyvänä ja sehän vähentää lapsen yksinoloa kotona koulun jälkeen. Ja lisäksi koulun kerhot lisäävät yhteisöllisyyden tunnetta koulussa, josta viime viikkoina on herätty paljon puhumaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Toisaalta huudetaan, että kun vanhemmat eivät ole riittävästi lastensa kanssa, niin kyllä meillä on aina ollut kaikkein eniten nimenomaan ilmaista perheen yhdessäoloa!
Jos ajattelee, että SEN LISÄKSI pitäisi juosta vielä monessa harrastuksessa viikossa, niin siihen eivät vuorokauden tunnit riittäisi.
Vai pitäisikö perheen yhdessäoloa vähentää sen takia, että lapset ehtivät lukemattomiin sossujen vaatimiin harrastuksiinsa?
siis sellaista, että ei tarvitse tehdä muutakuin levätä.
Ja toisaalta, jos lapsi on aina harrastuksissa, milloin hän on vanhempiensa kanssa?
on halunnut sen unohtaa täysin.
Ja tuossa ohjelmassakin sanottiin, että miten tärkeää on koko perheen yhdessä lepäily ja löhöily, kiireettömästi, toistensa seurasta nauttien. Eihän siihen ole mahdollisuutta, jos koko vapaa-aika pitää juosta harrastuksesta toiseen.
Eikä minun mielestäni arki saisi olla niin rasittavaa, että sitten kun on vapaapäiviä, niin kukaan ei jaksa enää mitään tehdäkään, maataan vain niin kuin raato ja jokainen nukkuu pois viikolla tulleita unirästejä ja muita väsymisiään.
Vaikka en halua olla kyllä lepäämisen vastustajakaan, koska monilla arki on todella niin tiukkaa, että esim. viikonloput menevät helposti vain lepäämiseen.
Mutta jos perheessä on useampi lapsi, niin kyllä siinä saa jo melkoisesti revetä, että ehtii joka paikkaan. Minulla 5. lasta. Eri ikäisiä, eikä pieniä voi yksin jättää. Siis tilanteeni oli tuo joitain vuosia sitten. Vanhin lapsi harrasti, ja siinä meni monta iltaa harrastuksessa ja lisäksi vielä joukkueen tukeminen. Jos olisin joutunut vielä menemään muiden lasten kanssa harrastelemaan, niin minulta olisi mennyt hermot. Vanhemmilta vaaditaan melkoisesti lasten harastusten vuoksi. Eli nostan hattua kaikille niille vanhemmille, jotka jaksavat. Itse jaksoin kuusi vuotta kolmen lapsen harrastuksissa, jotka sitten vähitellen jäivät. Mutta raskasta se on.
kasvatuksen mittari, onko harrastuksia vai ei.