Olenko se vain minä, vai onko kohtalotovereita?
Tunnustan itseni Bi-seksuaaliksi, joskin vain naiset tällä hetkellä kiinnostaa. En voisi kuitenkaan kuvitella tulevaisuuttani tai perhettä miehen kanssa, enkä ole koskaan kyennyt siihen.
Tiedän, että haluan naisen kanssa kodin, ehkä perheen. Tulevaisuuden. Mutta miksi suhtautuminen tähän kaikkeen on niin vaikeaa? En tiedä, en ymmärrä, voi kun tietäisinkin! On jokin kumma tunne aina taka-alalla että naissuhteeni ovat jotenkin.. hmm.. väärin? Ehkä väärä sanavalinta, mutta jokin kuintenkin mättää jossain tuolla takaraivossa:( En ole tullut kaapista ulos vanhemmilleni ja sukulaisilleni, ehkä osasyy on tämä, en tiedä, osaisiko joku neuvoa? Tuntuu että olen vielä hukassa, miten pääsen tästä tunteesta eroon? Välillä toivon niin kovasti että olisin syntynyt lesboksi
Tunnustan itseni Bi-seksuaaliksi, joskin vain naiset tällä hetkellä kiinnostaa. En voisi kuitenkaan kuvitella tulevaisuuttani tai perhettä miehen kanssa, enkä ole koskaan kyennyt siihen.
Tiedän, että haluan naisen kanssa kodin, ehkä perheen. Tulevaisuuden. Mutta miksi suhtautuminen tähän kaikkeen on niin vaikeaa? En tiedä, en ymmärrä, voi kun tietäisinkin! On jokin kumma tunne aina taka-alalla että naissuhteeni ovat jotenkin.. hmm.. väärin? Ehkä väärä sanavalinta, mutta jokin kuintenkin mättää jossain tuolla takaraivossa:( En ole tullut kaapista ulos vanhemmilleni ja sukulaisilleni, ehkä osasyy on tämä, en tiedä, osaisiko joku neuvoa? Tuntuu että olen vielä hukassa, miten pääsen tästä tunteesta eroon? Välillä toivon niin kovasti että olisin syntynyt lesboksi
Vastaukset 3
Vanhimmat
voivoi kovin tutulta kuullostaa.. mä turvaudun vaan siihen että kyllä aika näyttää. en jaksa ajatella sitä nyt, kyllä vastaukset tulee kun on tullakseen :)
väärältä ajatukselta, kun sitä paheksutaan ja "joudutaan" pitämään salassa ja olemaan kaapissa yhteiskunta paineiden vuoksi.
Pitää vaan asennoitua, että tämä on mun elämä ja minä itse vastaan omista valinnoistani ja teoistani....ja ne ei muille kuulu.
oon itse huomannut itsessäni jotakin... ja olen nyt tullut siihen tulokseen, että aika näyttää! on mentävä päivä kerrallaan... :) olen itsekin aivan yhtä pihalla kuin moni muut, ja etsin itseäni ja omaa paikkaani elämässä... tänään huomasin ison asian ja muutoksen minussa itsessäni, joka heilauttaa nyt mun ympäristöä aika suuresti.. on se voinut heilauttaakin jo aijemmin, en vaan oo tajunnut asiaa, tai oikeastaan en oo myöntänyt sitä ennen kuin vasta nyt... mutta kaikki aikanaan :)