Eli miten paksu pitää pelkan olla jotta uusiin seinän eristemääräyksiin riittäisi ainoastaan hirsi lämmöneristeeksi? Entä miten 2010 voimaan tulevat? Riittääkö että on lupa haettu ennenkuin uudet määräykset astuvat voimaan vai pitää olla talo valmis ennen 2010?
Onko höyrynsulku pakollinen? Muovi vai paperi?
Onko höyrynsulku pakollinen? Muovi vai paperi?
Vastaukset 26
Vanhimmat
mikä on Oikea paikkahan olisi vara, mutta...
Jos sun käsi on sisäseinässä ja muijan pakkasessa ulkopuolella, kuinka suuri tila käsienne väliin puuta jää.
jos halutaan tietää hirsiseinän u-arvo niin varauksen paksuus toki vaikuttaa mutta ei siten, että se olisi ainoa merkitsevä tekijä.
Tuota voisi hieman laajentaa. Eli jos heikoin heikoin lenkki ratkaisee niin hirren paksuudella ei ole merkitystä jos ikkunoiden u-arvo on noin 1. Ainoa merkitsevä asia on siis ikkunoiden u-arvo, vai kenties talossa on jossain ilmavuoto jolloin seinilläkään ei ole enää merkitystä.
millä logiigalla jättäisit sinne ilmavuotoja tai ostaisit paskat ikkunat? tainnut itsellä käydä niin kun täällä viitsit näsäviisastella.
rakensin kesämökin ja korvausilmaventtiilit tuli ikkunoiden yläpuolelle. Eli olit tuossa ilmavuoto asiassa ihan oikeassa. Ikkunat ovat vähän turhankin hyviä kesämökkiin, u-arvo 1,1.
Tuo kommenttini tulee lähinnä siitä että olen lukenut (liian) monta kertaa tuon että varauksen leveys määrittää u-arvon, joka nyt vaan on väärin niinkuin moni muukin asia tällä palstalla. Näitä on vaan niin kiva lukea että ei voi vastustaa kiusausta.
nykyisten määräysten mukaan 470 mm , ellei käytetä kompensaatiota.
......
mitä tarkoitat kompensaatiolla? ala- ja yläpohjaan enemmän eristystä? Mistä taholta noista u-arvoista ja määräyksistä voi lukea? Onko netissä jotain palvelua?
aina kompensoimaan, koska tuskin kukaan lähtee tekemään n. 500 mm paksua hirsiseinää.
Tuolta löytyy tietoa U-arvoista ja ne on faktoja.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=198063&lan=fi#a2
Eli hirsrunkosen talon saa rakentaa, mutta paljaasta hirrestä ei.
Mistä aineesta vuorauksen pitää olla? Saa olla lautaa ja vaikkapa savilaastia vai onko pakko ostaa vuorivillaa tai muuta arveluttavaa tavaraa mukaan?
...paljaasta hirrestäkin (min. 180 mm) mutta joutuu korvaamaan (kompensaatio) seinien puutteellisen lämmöneristyksen parantamalla muita rakenteita.
Täytyykö tehdä paksu (ja homehtuva) lattianaluksen eristys? Ja sen lisäksi samanlainen laenpäällinenkin? Ja niitä korvaamaan koneellinen ilmanvaihto?
Vai rittäisikö pelkkä uunilämmitys ainoana vakituisena lämmitysmuotona?
...johtuvan energian määrä on muistin varasta 20 % talon lämmitysenergian tarpeesta. Jos tuo osuus tuplataan tarvii muualla parannusta hankkia keskimäärin neljännes, mikä on mahdollista saada kokoon ilman alapohjan parantamista, mutta useimmiten hirsitalossa on syytä tehdä kompensaatiot mahdollisimman laajalla skaalalla.
Koneellinen ilmanvaihto on tarpeen jo pelkästään pakollisen lämmöntalteenoton vuoksi.
Koneellisen ilmanvaihdon nimenomaan haluaisin välttää. Onkohan se enää mahdollistakaan. Lämmön talteenotto on siis pakollista ja sitä varten pitää sitten ostaa ilmanvaihtokone? Onko enää mitään muuta vaihtoehtoa siihen pakolliseen lämmön talteenottoon?
...vaihtoehtoja koneelliselle ilmanvaihdolle - eikä mielestäni nykyaikana tarvi ollakaan.
Miksi haluaisit koneellisen ilmanvaihdon skipata?
ajattelin laittaa uunilämmityksen. Kyllä siinä ilman vaihtuu ja lämpöä varautuu. Puuta riittää metsässä yllin kyllin eikä se ole fossiilista polttoainetta. Epäilyttää kovasti ilman laatu konetaloissa, yleensä niissä on tunkkainen ilma, missä olen käynyt.
Aika usein kuulee sanottavan, että koneellinen ilmanvaihto, nk. pullotalot ja huono sisäilma olisivat samanaikaisia ilmiöitä.
Syyllinen tuohon on taannoin yleinen "huono ilmanvaihtosuunnittelu" - joka varmaan vielä pitkään aiheuttaa "kummaa kammoa" koneellista ilmanvaihto vastaan.
Nykyaikaisesti suunniteltu koneellinen ilmanvaihto hyvin suunniteltuna, helposti nuohottavine kanavistoineen ja mikrosuodattimineen sekä tarvittaessa kostutuksineen, viilennyksineen, tuloilman jälkilämmityksineen takaa huippuhyvän sisäilman - kontrolloidusti.
Uunilämmitys riittää poistoilman lähteeksi ja lämmitykseksi silloin kun tulta pidetään yllä, mutta heti kun tulet sammutetaan - alkaa takapakki. Uunilämmitys on hyvä, muttei kokonaisuuden kannalta riittävä. Olen jopa huomannut, että uunilämmitys yhdistettynä hyvään ilmanvaihtoon on parempi kuin kumpikaan erikseen. Uunilämmitys nostaa yhden huoneen lämpöä ja ilman kunnollista ilmanvaihtolaitteistoa se lämpö levittätyy kämppään aika epätasaisesti...
Itse en enää tänä päivänä harkitsisi pelkästään uunilämmityksen enkä etenkään painivoimaisen ilmanvaihdon varaan jättäytymistä.
Tarkoitus olisi hankkia perheelle kunnolliset asuinneliöt ja -kuutiot kohtuuhinnalla.
Taloahan voi aina jälkeenpäin muutella ja parannella.
Jotenkin tuntuu siltä että kaikki rakennussuunnittelun vaikuttajat ja alan lainsäätäjät olisivat jo monennessa polvessa konetalojen kasvatteja eikä kokemusta huokeasta (ja hieman vaivalloisemmasta) asumisesta ole lähipiirissäkään. Vaatimukset on ilmeisesti säädetty fossiilisten polttosaineiden ja atomisähkön pohjalta.
Kyllähän uunilämmitys toimii. Eikä pieni lämmönvaihtelu ole ainakaan minua ikinä haitannut. Ilmanvaihto ei silti lopu kun uuninpellit pannaan kiinni. On vielä tuuletushormit ja erinäiset tuuletusaukot. Tämä kaikki vaatii tietysti sitä että tuuletus pidetään mielessä ja sitä muistetaan hoitaa.
Uunilämmityksen periaatteisiinhan kuuluu, että jokaisessa huoneessa joka asuinlämpöä tarvitsee on oma uuni tai ainakin uunin perä. Oikein mitoitetuilla uuneilla lämpö leviää tyydyttävän tasaisesti.
En halua maksaa talosta niin paljon kuin tavanomaiset kustannukset ovat ja ehkäpä ei olisi varaakaan. Metsätilkulla kasvaa kuitenkin tarpeeksi puuta, josta saisi kunnollisen uuden hirsirunkoisen talon. Talorahoja sieltä ei saa.
Ehkä tällä menolla joutuu korjaamaan ja laajentamaan jomman kumman tölleistä, joko nykyisen tai äskettäin tyhjentyneen. Tai laajentamaan jompaa kumpaa kesä-asuntona - ja muuttamaan sitten siihen jonkun ajan päästä asumaan ja sanomaan että tähänhän se elämä toi. Se kai vielä sallitaan.
...jos jonkinlaisissa paikoissa aina 50-luvun tukkikämpästä ja rintamamiestaloista 70- ja 80-luvun öljylämmityshökötysten kautta nykyaikaiseen koneellisella ilmanvaihdolla varustettuun.
Aina olen yrittänyt olla Insinööri isolla I:llä eli ennakkoluulottomasti analyyttinen kiusaksi asti. En esimerkiksi ole mineraalivilla- tai selluvillapuolueen jäsenkirjaa kelpuuttanut taskuuni ja rakennan sujuvasti kaikilla järjestelmillä - puusta paikalla tai elementtinä, kivestä joko paikallavalettuna tai harkoista, hirsikin käy ihan hyvin...
Silti en ole toistaiseksi - etenkään oman kokemukseni vuoksi - löytänyt yhtään toimivaa painovoimaista ilmanvaihtoa tai tyydyttävästi toimivaa muutakaan järjestelmää, sellaista, jota voisi mukavuudeltaan verrata nykysysteemeihin.
Mielestäni on vain hyvä, että koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto LTO:lla on ympärivuotisissa asumuksissa pakollinen nykyään.
niinhän noissa säädöksissä pyrkii käymään, että eniten asiasta (taloudellisesti) kiinnostuneet ryhmät ajavat omat etunsa läpi. Voin vain kuvitella, mikä ilmastointikonevalmistajien lobbaus tässäkin asiassa on pidetty. Kyllä pakolliseksi säätäminen on ollut ollut virhe ja kukaties jopa yleistä etua vastaan. Pitäisiköhän omien alojensa asiantuntijoiden osallistumista erinäisiin omien alojensa lautakuntiin rajoittaa? Ainahan ei omaan alaansa uppoutunut ja innostunut näekään metsää puilta.
No jaa, täytyy sitten kai yrittää saada vanhasta jotain kelvollista aikaiseksi, jollei kunnan rakennustarkastaja suostu johonkin erikoisjärjestelyyn. Ei kai siihen laajennusosaan tarvitse ostaa ilmastointikonetta - ainakaan heti?
...ketään keksimästä 30 % vuotuisen lämmön talteenoton ja riittävän laadukkaan ilmanvaihdon hoitelevaa järjestelmää, jossa ei ole ilmanvaihtkonetta.
odennäköisyys, että kilpaileva järjestelmä olis toimiva ja halvempi kuin ilmanvaihtokone, on valitettavasti aika pieni.
Laajennuksessa saatat hyvinkin selvitä ilman ilmanvaihdon päivitystä nykytasolle - etenkin sivummalla.
kyllä se pipo sieltä löytyy
....umpupuun pitäisi olla 475 mm paksua, mutta kompensoimalla seinän puuttuva eristyskyky jossain muualla saa tehdä 180 mm hirrestäkin.
2010 voimaan tulevien normien mukaan "vaatimus" kiristyy siten, että umpipuuta menisi 825 mm mutta kompensaatiolla mahdollinen 180 mm pysyy paikallaan.
Veikkaan, että hirsitalotuotanto on niin merkittävä teollisuuden ala, ettei sitä 2012 eli normien seuraavalla kehittämisportaallakaan tapeta (en ole vielä lukenut 2012 normin tekstimuotoilua, vain yleisiä periatteita kuullut huhupuheena).
Sovellettavan normin valitsee lupahakemuksen sisäänjättöpäivä.
Muovi tai paperi eivät ole pakollisia, mutta ilmantiiveyteen liittyvät määräykset ovat.
Ennenvanahaan se oli hirren paksuus semmone, nottei jos kiväärillä ei läpi menny, nii sooli riittävä. Semmone neisenkymmentä senttijä.
Hirvikivväärhillä metrisestä koivuhalosta pitkittäin läpi!
hiekkasäkkiin. ei mee läpi. mut jousipyssyllä menee komiasti sanos pohojanmaalaset.
ei pelkkä lähtönopeus vaan myös massa...
Mutta ei ammuskella!