Olen tuossa nyt lueskellut tuota pitkää tappeluketjua tuolla Debianpalstalla ja alkoi hävettää meidän Ubuntun käyttäjien puolesta. Ainakin sun M-Kar sietäs hävetä. Saat käytökselläsi meidät kaikki näyttämään täysiltä fanaatikoilta.
Suurimmalle osalle meistä ei ole alkuunkaan mikään ongelma se, että Debian on paremmin testattu ja vakaampi kuin Ubuntu. Suurin osa meistä hyväksyy sen, ei se ole mikään ongelma. Se on täysin luonnollinen seuraus siitä, että Ubuntu pyrkii käyttämään uusimpia ohjelmaversioita. Sulle tuntuu kuitenkin olevan suorastaan kunnia-asia yrittää osottaa ettei Debian ole vakaampi kuin Ubuntu, ja tuossa menet kyllä metsään ja kovaa.
Tuolla Debianpalstalla on taatusti ne kokeneimmat ja eniten Linuxista tietävät Linuxtyypit tällä sivustolla. Ihan turhaan sä yrität lyödä päätäsi seinään ja kinata itseäsi kokeneempien kanssa, Teet vaan itsesi ja meidät muut naurunalasiksi.
Kuinka monta Debianin käyttäjää sä näet tällä Ubuntupalstalla vouhottamassa samaan tapaan kuin sinä tuolla Debianalueella? Et ainuttakaan. Kuten näet kukaan ei ole tullut tänne kinaamaan, vaikka sinä tappelit Debianpalstalla. On ihan ymmärrettävää, että porukka hermostu sulle, aivan samanlainen reaktio olisi tällä palstalla jos täällä alkas vastaava ketju.
Et tunnu ymmärtävän, että Linuxjakelut tarvitsee toisiaan. Ubuntu ei olisi edes olemassa ilman Debiania. Ei tuollaisella riitelyllä todellakaan edistetä kenenkään etua eikä yhteistyötä jakelujen välillä. Pikemminkin sä ajat tuolla eri jakelujen käyttäjiä kauemmas toisistaan. Ja kenen edun mukasta se muka on?
Häpeäisit M-Kar
17
966
Vastaukset
- vaikutti
vouhotukselta nuo väitteet Ubuntun bugeistakin.
Ei tällainen tavallinen käyttäjä ole niihin ainakaan törmännyt.
Ubuntuun voi luottaa, että sillä firmware pelaa hyvin, niin hyvin kuin yleensä voi."kyllä vaikutti vouhotukselta nuo väitteet Ubuntun bugeistakin. Ei tällainen tavallinen käyttäjä ole niihin ainakaan törmännyt."
Aivan. Kyllä sitä bugia saa varmaan Ubuntustakin löytymään sitten kun purkaa sen palasiksi ja rakentaa uusiksi miumaunmukkaan, mutta eipä sitä tuohon ole tehty.
Totuushan on se, että unstable ei tarkoita sitä, että softapaketti olisi buginen. Nämähän on jo vakaista sorsista käännettyjä paketteja. Niitä ei vaan ole testattu miten toimii yhdessä tuhansien muiden kanssa tai yleensäkään laajempia käyttäjätestejä, että löytyy bugeja joita softan kehittäjä ei ole huomannut vaikka yksikkötestit olisikin menneet läpi.
Ubuntu toimii siksi, että se keskittyy valmiiseen suppeampaan pakettikokonaisuuteen kuin olemaan universaaliratkaisu kuten Debian. Mutta Debianin käyttäjälle tuntuu olevan se Debianin stable olevan joku hemmetin uskon asia ja siitähän sitten pitää rähistä ja väittää muita bugisiksi ilman kunnon perusteita.
Helvetti sentään, minä en edes jaksa edes niitä paskapuheita, että Vistaa lässytetään bugiseksi kun ei siinäkään mitään ongelmia ole SP1:n jälkeen. Kunhan on yhteensopiva rauta niin vakaasti toimii, on vaan hidas.- Ubuntu 8.10
M-Kar kirjoitti:
"kyllä vaikutti vouhotukselta nuo väitteet Ubuntun bugeistakin. Ei tällainen tavallinen käyttäjä ole niihin ainakaan törmännyt."
Aivan. Kyllä sitä bugia saa varmaan Ubuntustakin löytymään sitten kun purkaa sen palasiksi ja rakentaa uusiksi miumaunmukkaan, mutta eipä sitä tuohon ole tehty.
Totuushan on se, että unstable ei tarkoita sitä, että softapaketti olisi buginen. Nämähän on jo vakaista sorsista käännettyjä paketteja. Niitä ei vaan ole testattu miten toimii yhdessä tuhansien muiden kanssa tai yleensäkään laajempia käyttäjätestejä, että löytyy bugeja joita softan kehittäjä ei ole huomannut vaikka yksikkötestit olisikin menneet läpi.
Ubuntu toimii siksi, että se keskittyy valmiiseen suppeampaan pakettikokonaisuuteen kuin olemaan universaaliratkaisu kuten Debian. Mutta Debianin käyttäjälle tuntuu olevan se Debianin stable olevan joku hemmetin uskon asia ja siitähän sitten pitää rähistä ja väittää muita bugisiksi ilman kunnon perusteita.
Helvetti sentään, minä en edes jaksa edes niitä paskapuheita, että Vistaa lässytetään bugiseksi kun ei siinäkään mitään ongelmia ole SP1:n jälkeen. Kunhan on yhteensopiva rauta niin vakaasti toimii, on vaan hidas."Helvetti sentään, minä en edes jaksa edes niitä paskapuheita, että Vistaa lässytetään bugiseksi kun ei siinäkään mitään ongelmia ole SP1:n jälkeen. Kunhan on yhteensopiva rauta niin vakaasti toimii, on vaan hidas."
Tuo itsellenikin tuli mieleen, nimittäin se että sä ajattelet kuin joku Windowsin käyttäjä. Kyllähän se Windowsväkikin väittää omaa systeemiään viattomaksi, ettei siinä ole tietoturvareikiä ja ettei sille ole viruksia. Jos joku väittää Linuxia vakaammaksi tai turvallisemmaksi, niin ihan samanlaisn vuodatuksen saa kuin mitä sulta Debian vs ubuntu jutussa. Taidat olla aika uusi Linuxin käyttäjä ja käyttänyt enempi Windowsia? Kun on saanut kokemusta jostain paremmasta on helppo nähdä vikoja Windowsissa, ja ihan yhtälailla Ubuntussa. Kyse onkin paljolti siistä, että jos et tiedä paremmasta luulet omaa systeemiäsi parhaaksi.
Toki Ubuntu toimii, yleensä. Mutta kyllä niitä ongelmia on välillä turhankin paljon, ja ne ongelmat olisi voitu välttää huolellisemmalla testaamisella. Heti jos alat käyttämään muita ohjelmia, kuin niitä mitkä asentuu oletuksena, niin testauksen vähäisyys alkaa näkyä.
Ubuntu siis toimii ainakin yleensä, mutta on aikalailla eriasia, että Ubuntu toimii yleensä, kuin se että Debianin julkasut toimii luotettavasti kuin junan vessa ja on vakaita kuin kallio. Kyllä jos oikeasti rehellisiä ollaan niin tuota ei voi kieltää. Ubuntu 8.10 kirjoitti:
"Helvetti sentään, minä en edes jaksa edes niitä paskapuheita, että Vistaa lässytetään bugiseksi kun ei siinäkään mitään ongelmia ole SP1:n jälkeen. Kunhan on yhteensopiva rauta niin vakaasti toimii, on vaan hidas."
Tuo itsellenikin tuli mieleen, nimittäin se että sä ajattelet kuin joku Windowsin käyttäjä. Kyllähän se Windowsväkikin väittää omaa systeemiään viattomaksi, ettei siinä ole tietoturvareikiä ja ettei sille ole viruksia. Jos joku väittää Linuxia vakaammaksi tai turvallisemmaksi, niin ihan samanlaisn vuodatuksen saa kuin mitä sulta Debian vs ubuntu jutussa. Taidat olla aika uusi Linuxin käyttäjä ja käyttänyt enempi Windowsia? Kun on saanut kokemusta jostain paremmasta on helppo nähdä vikoja Windowsissa, ja ihan yhtälailla Ubuntussa. Kyse onkin paljolti siistä, että jos et tiedä paremmasta luulet omaa systeemiäsi parhaaksi.
Toki Ubuntu toimii, yleensä. Mutta kyllä niitä ongelmia on välillä turhankin paljon, ja ne ongelmat olisi voitu välttää huolellisemmalla testaamisella. Heti jos alat käyttämään muita ohjelmia, kuin niitä mitkä asentuu oletuksena, niin testauksen vähäisyys alkaa näkyä.
Ubuntu siis toimii ainakin yleensä, mutta on aikalailla eriasia, että Ubuntu toimii yleensä, kuin se että Debianin julkasut toimii luotettavasti kuin junan vessa ja on vakaita kuin kallio. Kyllä jos oikeasti rehellisiä ollaan niin tuota ei voi kieltää.Ajattelen asioita jalat maassa. En pidä mitään Linux -laseja päässä. Jos jossain on vikaa niin sitten on vikaa. Ei ne viat lähde pois Linuxilla.
"Taidat olla aika uusi Linuxin käyttäjä ja käyttänyt enempi Windowsia?"
Mikä nyt lasketaan uudeksi.. Ensimmäisen kerran käytin joskus vuonna 1998 Slackwarea ja sen jälkeen satunnaisesti Red Hatia mutta ei Linux -pohjaisista ollut kunnolla kotikäyttöön työpöydällä kuin vasta pari vuotta sitten jolloin laitoin ykköskoneeseen Ubuntun. Virtuaalikoneessa sitten pyörii muita käyttiksiä mitä tulee tutkittua että missä mennään. Debian on ollut virtuaalikoneessa eniten.
"Kun on saanut kokemusta jostain paremmasta on helppo nähdä vikoja Windowsissa, ja ihan yhtälailla Ubuntussa."
Minä näen joka käyttiksessä vikoja ja parannettavaa.
"Heti jos alat käyttämään muita ohjelmia, kuin niitä mitkä asentuu oletuksena, niin testauksen vähäisyys alkaa näkyä."
Harvemmin niitä tarvitsee. Kyllä minulla on läjäpäin ohjelmia oletusasennuksen lisäksi ja tiedän, että siellä se testauksen vähäisyys löytyy jos jostain mutta se käyttö on normaalisti niin vahvasti niitä oletussovelluksia ja niitä joita Canonical tukee, että _käytännössä_ Ubuntu ei bugita. Sitä en kiellä etteikö Debiania olisi testattu huolellisemmin. On vaan aiheetonta sanoa Ubuntua raakileeksi.- miksuh.
M-Kar kirjoitti:
"kyllä vaikutti vouhotukselta nuo väitteet Ubuntun bugeistakin. Ei tällainen tavallinen käyttäjä ole niihin ainakaan törmännyt."
Aivan. Kyllä sitä bugia saa varmaan Ubuntustakin löytymään sitten kun purkaa sen palasiksi ja rakentaa uusiksi miumaunmukkaan, mutta eipä sitä tuohon ole tehty.
Totuushan on se, että unstable ei tarkoita sitä, että softapaketti olisi buginen. Nämähän on jo vakaista sorsista käännettyjä paketteja. Niitä ei vaan ole testattu miten toimii yhdessä tuhansien muiden kanssa tai yleensäkään laajempia käyttäjätestejä, että löytyy bugeja joita softan kehittäjä ei ole huomannut vaikka yksikkötestit olisikin menneet läpi.
Ubuntu toimii siksi, että se keskittyy valmiiseen suppeampaan pakettikokonaisuuteen kuin olemaan universaaliratkaisu kuten Debian. Mutta Debianin käyttäjälle tuntuu olevan se Debianin stable olevan joku hemmetin uskon asia ja siitähän sitten pitää rähistä ja väittää muita bugisiksi ilman kunnon perusteita.
Helvetti sentään, minä en edes jaksa edes niitä paskapuheita, että Vistaa lässytetään bugiseksi kun ei siinäkään mitään ongelmia ole SP1:n jälkeen. Kunhan on yhteensopiva rauta niin vakaasti toimii, on vaan hidas."Totuushan on se, että unstable ei tarkoita sitä, että softapaketti olisi buginen. Nämähän on jo vakaista sorsista käännettyjä paketteja."
Kyllä ne Debian Unstablen, ja siten myös Ubuntun paketit käytännössä on aikamoisen bukisia. Tässä joitakin syitä. Ensinnäkin se, että suurin osa OpenSource ohjelmista on yhden tai muutaman miehen projekteja. Toki on olemassa suuria projekteja, mutta loppujenlopuksi suurimmalla osalla ohjelmista on vain korkeintaan muutama kehittäjä. On olemassa sellainen harhaluulo, että kun OpenSource ophjelman koodia voi kukatahansa lukea, niin niiden viat sitten yleensä löydetään ennen julkasua. Asia ei kuitenkaan ole noin yksinkertanen etenkään pienissä muutaman kehittäjän projekteissa.
Yleensä ei ole mitenkään mahdollista testata sitä ohjelmaa kunnolla ohjelman kehittäjien toimesta ennenkuin se julkastaan. Ja ohjelmathan on pakko julkasta joskus, Tottakai pahimmat viat on korjattu, sellaset jotka löytyy heti käännösvaiheessa. mutta silti se testaaminen jää yleensä aika vähäiseksi. Todellinen testaaminen tapahtuu sitten Linux-jakeluissa, jotka käyttää sitä ohjelmaa. Esimerkiksi Debianprojekti on tämän ymmärtänyt ja se näkyy tuloksissa.
On myös olemassa pari sääntöä, jotka pätee kaikkeen ohjelmistotestaukseen. Ensinnäkin: Jos osaat ohjelmoida se ei tarkota sitä, että osaisit myös testata ohjelmia. On paljon koodaajia, jotka kyllä osaa tehdä ohjelmia, mutta testaamisesta ei sitten ymmärretä mitään. Ihan sama pätee sekä kaupalliseen, että OpenSource-kehitykseen. Monet OpenSource projektit on tavallisten harrastajien projekteja, eikä niillä kehittäjillä yleensä ole kunnon kokemusta ohjelmistotestauksesta.
Toinen juttu on se, että ohjelmoija itse ei ole hyvä testaamaan omaa ohjelmaansa. Syy on se, että usein koodaaja tulee sokeaksi oman ohjelmansa virheille. Koodaaja hyvin usein tulee testanneeksi ohjelmaa vain niin kuin on itse ajatellut ohjelmaa käytettävän. Mutta kun saattaa tulla tilanteita, jossa esim. käyttäjä tekee jotain mitä koodaaja ei odottanut kenenkään tekevän. Ohjelman pitäisi toimia kunnolla sillonkin. Tämän vuoksi on hyvä olla erilliset testaajat, jotka ei itse ole ohjelman varsinaisia kehittäjiä. OpenSource ja etenkin Linux-puolella testaajina toimii Jakelut, kuten esimerkiksi Debian.
Testaamisessa on tärkeää se, että ohjelmaa pyritään käyttämään tahallaan väärin, Testausvaiheessa ohjelma nimenomaan pyritään esimerkiksi kaatamaan tahallaan käyttäjän syötteellä. Ohjelman luotettavan toiminnan kannalta tärkeää se, että ohjelma toimii hallitusti ja oikein sellasissakin tilanteissa missä tapahtuu jotain odottamatonta.
Eli testauksessa on tärkeää pyrkiä käyttämään ohjelmaa siten että saadaan aikaan odottamattomia tilanteita ja nähdään miten ohjelma käyttäytyy niissä. Ohjelman testitapahtumia pitää myös ola riittävästi, että saadan ohjelma kattavasti testattua.
Yksi hyvä esimerkki on käyttäjän syötteet. Jos käyttäjän syötteet on selallaisia kuin ohjelmoija tarkoitti niiden olevan sillon ohjelma voi toimia aivan oikein. Mutta sitten, jos käyttäjä syöttääkin jotain odottamatonta tekstiä, sillon saattaa tapahtua esimerkiksi puskuriylivuoto ja se voi johtaa jopa tietoturva-aukkoon ja koko systeemin suojausten murtumiseen. Se voi myös kaataa jonkin toisen ohjelman, vaikka itse viallinen ohjelma toimisikin.
"Niitä ei vaan ole testattu miten toimii yhdessä tuhansien muiden kanssa tai yleensäkään laajempia käyttäjätestejä, että löytyy bugeja joita softan kehittäjä ei ole huomannut vaikka yksikkötestit olisikin menneet läpi."
Yksikkötestaus on vain osa testausta. Vaikka se onkin tärkeä osa koko testausta, se ei yksinään riitä mihinkään. Ohjelmia pitää ehdottomasti testata myös yhdessä muiden ohjelmien kanssa ja osana järjestelmää. Tämä on käytännössä linux-jakeluiden, kuten Debianin, tehtävä. Ohjelma voi näennäisesti toimia oikein, mutta jokin sen piilevä vika voi aiheuttaa ongelmia kun ohjelma on suuremman järkestelmän, kuten Linux-jakelun osana. Riippuen siitä mikä ohjelma/kirjasto/ajuri tai vastava on kyseessä, viallinen ohjelma voi aiheuttaa esimerkiksi kaatumisia, jumitteluja jne joita ei suoraan voi yhdistää itse ohjelmaan. Voi myös syntyä tietoturva-aukkoja. Tuollaiset epäsuoria oireita aiheuttavat viat on usein hankalia löytää, siksi tarvitaan aikaa koko systeemin testaamiseen. Se ei riitä, että itse ohjelmaa on testattu, vaan sitä pitää testata osana järjestelmää.
"Mutta Debianin käyttäjälle tuntuu olevan se Debianin stable olevan joku hemmetin uskon asia ja siitähän sitten pitää rähistä ja väittää muita bugisiksi ilman kunnon perusteita."
Ei kyllä pidä paikkaansa. Täysin perätön väite. - miksuh.
miksuh. kirjoitti:
"Totuushan on se, että unstable ei tarkoita sitä, että softapaketti olisi buginen. Nämähän on jo vakaista sorsista käännettyjä paketteja."
Kyllä ne Debian Unstablen, ja siten myös Ubuntun paketit käytännössä on aikamoisen bukisia. Tässä joitakin syitä. Ensinnäkin se, että suurin osa OpenSource ohjelmista on yhden tai muutaman miehen projekteja. Toki on olemassa suuria projekteja, mutta loppujenlopuksi suurimmalla osalla ohjelmista on vain korkeintaan muutama kehittäjä. On olemassa sellainen harhaluulo, että kun OpenSource ophjelman koodia voi kukatahansa lukea, niin niiden viat sitten yleensä löydetään ennen julkasua. Asia ei kuitenkaan ole noin yksinkertanen etenkään pienissä muutaman kehittäjän projekteissa.
Yleensä ei ole mitenkään mahdollista testata sitä ohjelmaa kunnolla ohjelman kehittäjien toimesta ennenkuin se julkastaan. Ja ohjelmathan on pakko julkasta joskus, Tottakai pahimmat viat on korjattu, sellaset jotka löytyy heti käännösvaiheessa. mutta silti se testaaminen jää yleensä aika vähäiseksi. Todellinen testaaminen tapahtuu sitten Linux-jakeluissa, jotka käyttää sitä ohjelmaa. Esimerkiksi Debianprojekti on tämän ymmärtänyt ja se näkyy tuloksissa.
On myös olemassa pari sääntöä, jotka pätee kaikkeen ohjelmistotestaukseen. Ensinnäkin: Jos osaat ohjelmoida se ei tarkota sitä, että osaisit myös testata ohjelmia. On paljon koodaajia, jotka kyllä osaa tehdä ohjelmia, mutta testaamisesta ei sitten ymmärretä mitään. Ihan sama pätee sekä kaupalliseen, että OpenSource-kehitykseen. Monet OpenSource projektit on tavallisten harrastajien projekteja, eikä niillä kehittäjillä yleensä ole kunnon kokemusta ohjelmistotestauksesta.
Toinen juttu on se, että ohjelmoija itse ei ole hyvä testaamaan omaa ohjelmaansa. Syy on se, että usein koodaaja tulee sokeaksi oman ohjelmansa virheille. Koodaaja hyvin usein tulee testanneeksi ohjelmaa vain niin kuin on itse ajatellut ohjelmaa käytettävän. Mutta kun saattaa tulla tilanteita, jossa esim. käyttäjä tekee jotain mitä koodaaja ei odottanut kenenkään tekevän. Ohjelman pitäisi toimia kunnolla sillonkin. Tämän vuoksi on hyvä olla erilliset testaajat, jotka ei itse ole ohjelman varsinaisia kehittäjiä. OpenSource ja etenkin Linux-puolella testaajina toimii Jakelut, kuten esimerkiksi Debian.
Testaamisessa on tärkeää se, että ohjelmaa pyritään käyttämään tahallaan väärin, Testausvaiheessa ohjelma nimenomaan pyritään esimerkiksi kaatamaan tahallaan käyttäjän syötteellä. Ohjelman luotettavan toiminnan kannalta tärkeää se, että ohjelma toimii hallitusti ja oikein sellasissakin tilanteissa missä tapahtuu jotain odottamatonta.
Eli testauksessa on tärkeää pyrkiä käyttämään ohjelmaa siten että saadaan aikaan odottamattomia tilanteita ja nähdään miten ohjelma käyttäytyy niissä. Ohjelman testitapahtumia pitää myös ola riittävästi, että saadan ohjelma kattavasti testattua.
Yksi hyvä esimerkki on käyttäjän syötteet. Jos käyttäjän syötteet on selallaisia kuin ohjelmoija tarkoitti niiden olevan sillon ohjelma voi toimia aivan oikein. Mutta sitten, jos käyttäjä syöttääkin jotain odottamatonta tekstiä, sillon saattaa tapahtua esimerkiksi puskuriylivuoto ja se voi johtaa jopa tietoturva-aukkoon ja koko systeemin suojausten murtumiseen. Se voi myös kaataa jonkin toisen ohjelman, vaikka itse viallinen ohjelma toimisikin.
"Niitä ei vaan ole testattu miten toimii yhdessä tuhansien muiden kanssa tai yleensäkään laajempia käyttäjätestejä, että löytyy bugeja joita softan kehittäjä ei ole huomannut vaikka yksikkötestit olisikin menneet läpi."
Yksikkötestaus on vain osa testausta. Vaikka se onkin tärkeä osa koko testausta, se ei yksinään riitä mihinkään. Ohjelmia pitää ehdottomasti testata myös yhdessä muiden ohjelmien kanssa ja osana järjestelmää. Tämä on käytännössä linux-jakeluiden, kuten Debianin, tehtävä. Ohjelma voi näennäisesti toimia oikein, mutta jokin sen piilevä vika voi aiheuttaa ongelmia kun ohjelma on suuremman järkestelmän, kuten Linux-jakelun osana. Riippuen siitä mikä ohjelma/kirjasto/ajuri tai vastava on kyseessä, viallinen ohjelma voi aiheuttaa esimerkiksi kaatumisia, jumitteluja jne joita ei suoraan voi yhdistää itse ohjelmaan. Voi myös syntyä tietoturva-aukkoja. Tuollaiset epäsuoria oireita aiheuttavat viat on usein hankalia löytää, siksi tarvitaan aikaa koko systeemin testaamiseen. Se ei riitä, että itse ohjelmaa on testattu, vaan sitä pitää testata osana järjestelmää.
"Mutta Debianin käyttäjälle tuntuu olevan se Debianin stable olevan joku hemmetin uskon asia ja siitähän sitten pitää rähistä ja väittää muita bugisiksi ilman kunnon perusteita."
Ei kyllä pidä paikkaansa. Täysin perätön väite.Noista piilevistä viosta vielä hiukan. Se on siis mahdollista, että jokin vika ei näy ohjelman toiminnassa suoraan, mutta haittaa muiden ohjelmien tai systeemin toimintaa. Toinen juttu on sitten se, että jokin vika ohjelmassa voi olla sellanen ettei se näy joka kerta, vaan vaikka vain joka 20. kerta. Tuollaisetkin piilevät viat on usein kinkkisiä havaita ja siksi testitapauksia pitää toistaa riittävän monta kertaa. Kaikkeen tuohon kuluu aikaa.
miksuh. kirjoitti:
"Totuushan on se, että unstable ei tarkoita sitä, että softapaketti olisi buginen. Nämähän on jo vakaista sorsista käännettyjä paketteja."
Kyllä ne Debian Unstablen, ja siten myös Ubuntun paketit käytännössä on aikamoisen bukisia. Tässä joitakin syitä. Ensinnäkin se, että suurin osa OpenSource ohjelmista on yhden tai muutaman miehen projekteja. Toki on olemassa suuria projekteja, mutta loppujenlopuksi suurimmalla osalla ohjelmista on vain korkeintaan muutama kehittäjä. On olemassa sellainen harhaluulo, että kun OpenSource ophjelman koodia voi kukatahansa lukea, niin niiden viat sitten yleensä löydetään ennen julkasua. Asia ei kuitenkaan ole noin yksinkertanen etenkään pienissä muutaman kehittäjän projekteissa.
Yleensä ei ole mitenkään mahdollista testata sitä ohjelmaa kunnolla ohjelman kehittäjien toimesta ennenkuin se julkastaan. Ja ohjelmathan on pakko julkasta joskus, Tottakai pahimmat viat on korjattu, sellaset jotka löytyy heti käännösvaiheessa. mutta silti se testaaminen jää yleensä aika vähäiseksi. Todellinen testaaminen tapahtuu sitten Linux-jakeluissa, jotka käyttää sitä ohjelmaa. Esimerkiksi Debianprojekti on tämän ymmärtänyt ja se näkyy tuloksissa.
On myös olemassa pari sääntöä, jotka pätee kaikkeen ohjelmistotestaukseen. Ensinnäkin: Jos osaat ohjelmoida se ei tarkota sitä, että osaisit myös testata ohjelmia. On paljon koodaajia, jotka kyllä osaa tehdä ohjelmia, mutta testaamisesta ei sitten ymmärretä mitään. Ihan sama pätee sekä kaupalliseen, että OpenSource-kehitykseen. Monet OpenSource projektit on tavallisten harrastajien projekteja, eikä niillä kehittäjillä yleensä ole kunnon kokemusta ohjelmistotestauksesta.
Toinen juttu on se, että ohjelmoija itse ei ole hyvä testaamaan omaa ohjelmaansa. Syy on se, että usein koodaaja tulee sokeaksi oman ohjelmansa virheille. Koodaaja hyvin usein tulee testanneeksi ohjelmaa vain niin kuin on itse ajatellut ohjelmaa käytettävän. Mutta kun saattaa tulla tilanteita, jossa esim. käyttäjä tekee jotain mitä koodaaja ei odottanut kenenkään tekevän. Ohjelman pitäisi toimia kunnolla sillonkin. Tämän vuoksi on hyvä olla erilliset testaajat, jotka ei itse ole ohjelman varsinaisia kehittäjiä. OpenSource ja etenkin Linux-puolella testaajina toimii Jakelut, kuten esimerkiksi Debian.
Testaamisessa on tärkeää se, että ohjelmaa pyritään käyttämään tahallaan väärin, Testausvaiheessa ohjelma nimenomaan pyritään esimerkiksi kaatamaan tahallaan käyttäjän syötteellä. Ohjelman luotettavan toiminnan kannalta tärkeää se, että ohjelma toimii hallitusti ja oikein sellasissakin tilanteissa missä tapahtuu jotain odottamatonta.
Eli testauksessa on tärkeää pyrkiä käyttämään ohjelmaa siten että saadaan aikaan odottamattomia tilanteita ja nähdään miten ohjelma käyttäytyy niissä. Ohjelman testitapahtumia pitää myös ola riittävästi, että saadan ohjelma kattavasti testattua.
Yksi hyvä esimerkki on käyttäjän syötteet. Jos käyttäjän syötteet on selallaisia kuin ohjelmoija tarkoitti niiden olevan sillon ohjelma voi toimia aivan oikein. Mutta sitten, jos käyttäjä syöttääkin jotain odottamatonta tekstiä, sillon saattaa tapahtua esimerkiksi puskuriylivuoto ja se voi johtaa jopa tietoturva-aukkoon ja koko systeemin suojausten murtumiseen. Se voi myös kaataa jonkin toisen ohjelman, vaikka itse viallinen ohjelma toimisikin.
"Niitä ei vaan ole testattu miten toimii yhdessä tuhansien muiden kanssa tai yleensäkään laajempia käyttäjätestejä, että löytyy bugeja joita softan kehittäjä ei ole huomannut vaikka yksikkötestit olisikin menneet läpi."
Yksikkötestaus on vain osa testausta. Vaikka se onkin tärkeä osa koko testausta, se ei yksinään riitä mihinkään. Ohjelmia pitää ehdottomasti testata myös yhdessä muiden ohjelmien kanssa ja osana järjestelmää. Tämä on käytännössä linux-jakeluiden, kuten Debianin, tehtävä. Ohjelma voi näennäisesti toimia oikein, mutta jokin sen piilevä vika voi aiheuttaa ongelmia kun ohjelma on suuremman järkestelmän, kuten Linux-jakelun osana. Riippuen siitä mikä ohjelma/kirjasto/ajuri tai vastava on kyseessä, viallinen ohjelma voi aiheuttaa esimerkiksi kaatumisia, jumitteluja jne joita ei suoraan voi yhdistää itse ohjelmaan. Voi myös syntyä tietoturva-aukkoja. Tuollaiset epäsuoria oireita aiheuttavat viat on usein hankalia löytää, siksi tarvitaan aikaa koko systeemin testaamiseen. Se ei riitä, että itse ohjelmaa on testattu, vaan sitä pitää testata osana järjestelmää.
"Mutta Debianin käyttäjälle tuntuu olevan se Debianin stable olevan joku hemmetin uskon asia ja siitähän sitten pitää rähistä ja väittää muita bugisiksi ilman kunnon perusteita."
Ei kyllä pidä paikkaansa. Täysin perätön väite."Kyllä ne Debian Unstablen, ja siten myös Ubuntun paketit käytännössä on aikamoisen bukisia."
Paketit kun jäädytetään niin alkaa testaus, ja kyllä siinä kuukausien aikana niitä bugeja nuollaan pois. Ubuntu eikä Debian ole kumpikaan enää unstablea siinä vaiheessa kun käyttis julkaistaan. Ubuntun tapauksessa testauksessa jätetään lukuisia arkkitehtuureja pois, samoin keksitetyään siihen tärkeimpien Canonicalin tukiemien pakettien testaukseen, tosin kyllä niitä muidenkien pakettien bugeja fiksaillaan jos testausaikana törmätään niihin. Ne vain ovat lapsipuolen asemassa.
Ubuntun ratkaisu toimii siksi, että 90% ihmisistä käyttää juuri niitä oletusohjelmia. Ne 10% jotka muokkaa enemmän, voisi harkita toista käyttistä mikäli tulee ongelmia ja yleensäkin kannattaa se räplääminen pitää vähällä.
"Todellinen testaaminen tapahtuu sitten Linux-jakeluissa, jotka käyttää sitä ohjelmaa."
Kyllä.
"Ei kyllä pidä paikkaansa. Täysin perätön väite."
No toivottavasti on näin.- Ubuntu 8.10
M-Kar kirjoitti:
"Kyllä ne Debian Unstablen, ja siten myös Ubuntun paketit käytännössä on aikamoisen bukisia."
Paketit kun jäädytetään niin alkaa testaus, ja kyllä siinä kuukausien aikana niitä bugeja nuollaan pois. Ubuntu eikä Debian ole kumpikaan enää unstablea siinä vaiheessa kun käyttis julkaistaan. Ubuntun tapauksessa testauksessa jätetään lukuisia arkkitehtuureja pois, samoin keksitetyään siihen tärkeimpien Canonicalin tukiemien pakettien testaukseen, tosin kyllä niitä muidenkien pakettien bugeja fiksaillaan jos testausaikana törmätään niihin. Ne vain ovat lapsipuolen asemassa.
Ubuntun ratkaisu toimii siksi, että 90% ihmisistä käyttää juuri niitä oletusohjelmia. Ne 10% jotka muokkaa enemmän, voisi harkita toista käyttistä mikäli tulee ongelmia ja yleensäkin kannattaa se räplääminen pitää vähällä.
"Todellinen testaaminen tapahtuu sitten Linux-jakeluissa, jotka käyttää sitä ohjelmaa."
Kyllä.
"Ei kyllä pidä paikkaansa. Täysin perätön väite."
No toivottavasti on näin.Ongelmana on vaan se, että Ubuntun julkasut ei läheskään aina osu samaan aikaan kuin Debianin Testing-haara on jäädytetty. Esimerkiksi Ubuntu 8.04:n kehityksen aikana Debian Testing ei ollut jäädytettynä lainkaan. Ubuntu 8.10:n kehitysajasta noin puolet Debian Testing on ollut jäädytettynä, eli on hyvin mahdollista, että Ubuntu 8.10 on selvästi vakaampi kuin 8.04. Unstablen bukien määrä on tosin edelleen selvästi korkeampi, kuin se oli esimerkiksi Ubuntu 6.06:n julkasun aikaan. Ja 6.06 on vakaimpia ubuntujulkasuja.
Sillon kun Debianin Testing-haara ei ole jäädytettynä Debianin Unstableen, johon Ubuntu perustuu, tulee jatkuvasti uusia versioita sitämukaa kuin upstreamilla on niitä tarjota. Debianin Testing-haara on jo sillon Debian Unstablea vakaampi, koska paketteja testataan jonkin aikaa ennenkuin ne päätyy Testingiin. Testingiin päätyneitä paketteja testataan edelleen ja paketteja poistetaan Testingistä, jos niistä löytyy vikoja. Testingissä on jatkuvasti paljon vähemmän bukeja kuin Unstablessa. Samaan aikaan Unstable tosiaan saa kokoajan päivityksinä uusimpia ohjelmav versioita, Tuon takia Unstable tyypillisesti hajoaa moneen kertaan sinä aikana kun Testing ei ole jäädytetty.
Testing-haaran jäädyttäöminen tarkottaa sitä, että Unstablesta ei enää uploadata uusia paketteja automaattisesti Testingiin Unstablessa tehdyn testausjakson jälkeen. Lisäksi se tarkottaa sitä, että Unstableenkaan ei tule uusia versioita samaan tahtiin kuin muulloin. Unstablekin siis enimmäkseen jäätyy, muttei kokonaan, Mikäli Unstableen uploadataan jokin paketti jäädytyksen aikana, se ei siis päädy Testingiin ilman erillistä käsin hyväksymistä ja painavaa syytä. Jäädytyksenkin aikana Testingin bukien määrä pysyy huomattavasti alempana kuin Unstablessa olevien bukien määrä.
Unstable on siis testingin jäädytyksen aikana paljon paremmassa kunnossa, kuin se on jäöädytyksen ulkopuolella. Suurin osa Debianin julkasun kehitykseen kuluneesta ajasta kuitenkin kuluu tilassa missä paketteja ei ole jäädytetty.
Koska Ubuntu julkasee hjoka 6kk, ja Debianin tacvotteena on julkasu noin 18kk välein, niin väkisin käy niin että 2/3 Ubuntun jukasusta on tehty silon kun testing ei ole jäädytetty. - Ubuntu 8.10
Ubuntu 8.10 kirjoitti:
Ongelmana on vaan se, että Ubuntun julkasut ei läheskään aina osu samaan aikaan kuin Debianin Testing-haara on jäädytetty. Esimerkiksi Ubuntu 8.04:n kehityksen aikana Debian Testing ei ollut jäädytettynä lainkaan. Ubuntu 8.10:n kehitysajasta noin puolet Debian Testing on ollut jäädytettynä, eli on hyvin mahdollista, että Ubuntu 8.10 on selvästi vakaampi kuin 8.04. Unstablen bukien määrä on tosin edelleen selvästi korkeampi, kuin se oli esimerkiksi Ubuntu 6.06:n julkasun aikaan. Ja 6.06 on vakaimpia ubuntujulkasuja.
Sillon kun Debianin Testing-haara ei ole jäädytettynä Debianin Unstableen, johon Ubuntu perustuu, tulee jatkuvasti uusia versioita sitämukaa kuin upstreamilla on niitä tarjota. Debianin Testing-haara on jo sillon Debian Unstablea vakaampi, koska paketteja testataan jonkin aikaa ennenkuin ne päätyy Testingiin. Testingiin päätyneitä paketteja testataan edelleen ja paketteja poistetaan Testingistä, jos niistä löytyy vikoja. Testingissä on jatkuvasti paljon vähemmän bukeja kuin Unstablessa. Samaan aikaan Unstable tosiaan saa kokoajan päivityksinä uusimpia ohjelmav versioita, Tuon takia Unstable tyypillisesti hajoaa moneen kertaan sinä aikana kun Testing ei ole jäädytetty.
Testing-haaran jäädyttäöminen tarkottaa sitä, että Unstablesta ei enää uploadata uusia paketteja automaattisesti Testingiin Unstablessa tehdyn testausjakson jälkeen. Lisäksi se tarkottaa sitä, että Unstableenkaan ei tule uusia versioita samaan tahtiin kuin muulloin. Unstablekin siis enimmäkseen jäätyy, muttei kokonaan, Mikäli Unstableen uploadataan jokin paketti jäädytyksen aikana, se ei siis päädy Testingiin ilman erillistä käsin hyväksymistä ja painavaa syytä. Jäädytyksenkin aikana Testingin bukien määrä pysyy huomattavasti alempana kuin Unstablessa olevien bukien määrä.
Unstable on siis testingin jäädytyksen aikana paljon paremmassa kunnossa, kuin se on jäöädytyksen ulkopuolella. Suurin osa Debianin julkasun kehitykseen kuluneesta ajasta kuitenkin kuluu tilassa missä paketteja ei ole jäädytetty.
Koska Ubuntu julkasee hjoka 6kk, ja Debianin tacvotteena on julkasu noin 18kk välein, niin väkisin käy niin että 2/3 Ubuntun jukasusta on tehty silon kun testing ei ole jäädytetty.Lisättäköön vielä, että Debianin julkasut siis tehdään testing-haarasta, ei unstablesta.
Ubuntu 8.10 kirjoitti:
Lisättäköön vielä, että Debianin julkasut siis tehdään testing-haarasta, ei unstablesta.
Eipä ne Ubuntun julkaisut sellaisenaan siitä unstablesta tule. Unstable voi olla bugisempi silloin kun Canonical on sen jäädyttänyt, mutta sen jälkeen se on testingiä josta paketteja otetaan pois ja vaihdetaan sen lisäksi, että tulee tuhansia paketteja Canonicalilta.
Lopputulos nyt näkyy niin, että minulla ei ole Ubuntu 8.04.1 vielä bugittanut yhtään lukuunottamatta FF3:n kaatumista muutaman viikon välein. Jos sitten kävisin rassaamaan ikkunamanagereita ja työpöytiä ja säätäisin kaikkea niin tilanne voi olla eri.
"Suurimmalle osalle meistä ei ole alkuunkaan mikään ongelma se, että Debian on paremmin testattu ja vakaampi kuin Ubuntu."
Ei ole minullekaan, mutta paskapuheista en tykkää koska ei Ubuntu 8.04.1 ole mikään raakile. Olen asentanut sitä paljon ja toimii ongelmitta.
Debianin pitempi testaus nyt tulee siitä, että sitä käytetäänkin eri tavalla. Tästähän johdetaan uusia käyttiksiä ja kasaillaan paketteja miten huvittaa ja tuettuja arkkitehtuureja on paljon enemmän. Ubuntulla käytetään pääasiassa suppeampaa joukkoa ohjelmsista ja tämä on osasyynä siihen, että Ubuntusta on eri asennusversiot eri työpöydille ja jne. Ubuntua ei testata siltä osin että kuinka se toimii kun vaihdetaan ikkuna managereita ja työpöytiä yms. miten sattuu. Eikä tarvitse. Ubuntu on Ubuntu, Debian on Debian. Molemmat on hyviä eikä mitään hemmetin "raakileita".
"Sulle tuntuu kuitenkin olevan suorastaan kunnia-asia yrittää osottaa ettei Debian ole vakaampi kuin Ubuntu, ja tuossa menet kyllä metsään ja kovaa."
En ole tälläistä väittänyt IKINÄ. Lue se ketju uudestaan ja häpeä omia puheitasi! Väitän vaan sitä, että Ubuntu ei ole mikään hemmetin raakile, ja se toimii hyvin Canonicalin tukemilla paketeilla lisättynä muilla tarpeen mukaan. Debian käyttäjille tuntuu ennemminkin Ubuntu olevan jonkun sortin ongelma kun pitää kerran paskaa olla jauhamassa. Toisaalta olen nähnyt kyllä sitä, että joitakin Linux -pohjaisten käyttäjiä tuntuu häiritsevän se, että joku käyttis onkin suositumpi ja tämä sitten on joku syy käydä lässyttää paskaa. Kenen etujen mukaista tämä on sitten? Ubuntu on suosittu, mitä sitten? Jos se häiritsee niin sitten ottaa mallia ja auttaa kehittämään omaa suosikkiaan paremmaksi.
"Et tunnu ymmärtävän, että Linuxjakelut tarvitsee toisiaan."
Kyllä, ja ei. Linux -pohjaiset on yhteinen ekosysteemi, jolloin kaikki hyötyvät toisistaan. Mutta samanaikaisesti ovat myös kilpailijoita keskenään. GPL lisenssi on hieno asia. Se turvaa sen, että tällä lisenssillä julkaistuihin komponentteihin suunnatut menee automaattisesti kaikille niitä käyttäville. Silloin vedetään yhtä köyttä.
Sitten kun johonkin käyttikseen kehitetään omia ideoita ja parannuksia, omaa kehityssykliä tai infraa yhteisöllisyyteen niin silloin sitten kilpaillaan puolestaan toisiaan vastaan.
Kaikkien etujen mukaista on rehellisyys! Lähinnä vituttaa vaan kun on ihmisiä jotka hehkuttaa jotain "Linuxin auvoa" ja ummistetaan silmät siltä ettei huomioida, että Linuxeja on MONTA. Jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Suuri osa on myös täyttä paskaa (Debian on minusta hyvä, älkää vaan käsittäkö väärin) mutta kaikille on eduksi jos otetaan oikea käyttis oikeaan hommaan ja ymmärretään mihin käyttöön ne on suunnattu. Linux GNU läjä muuta muodostavat terveimmän softaekosysteemin mitä löytyy mutta valehtelu ja fanaattisuus ei ole kenenkään eduksi.
Ei ole myöskään mitenkään kenellekään haitaksi jos tarpeettomat/paskat Linuxit katoaa pois kun niitä ei käytetä. Kilpailua saa myös olla, siksihän niitä Linuxeja on niin paljon kun on ihmisiä joilla vahvat mielipiteet siitä miten hommaa pitää kehittää. Toimivat ratkaisut menestyy ja se on kilpailua, vaikka samaan aikaan vetääkin yhtä köyttä.- MKar
Sellaista käyttöjärjestelmää kuin Linux ei ole olemassa
- ..............
Ihmettelen tuota vakaushihhulointia. Olen kokeillut ja käyttänyt useita jakeluita ja kaikki ovat mielestäni vakaita. Varsinkin jos vertaa windowseihin. Usein joku valittaa, että ei saa sitä ja sitä tv-korttia yms. tuossa toimimaan vaan tässä jakelussa saa. Käsittääkö joku vakauden laitteistotukena?
Itse valitsin Ubuntun vain siksi koska se miellyttää eniten käytettävyydeltään ja siihen saa omalla äidinkielellä helposti apuja. Ubuntu myös istui kivuttomammin "käteen" eli tarkoitan aikaa joka menee distron perusjuttujen oppimiseen. Valintaani ei vaikuttanut kenenkään puollustavat tai distroa mollaavat mielipiteet, itse kokeilemalla sen tietää mikä on hyvä.
M-Kar kenenkään mainetta tai ryhmän mainetta pilaa. Tyypillä on asiallisia mielipiteitä ja sitten hiukan pilkunviilaamista, mutta mitäs sitten. Hyvä, että keskustelua käydään ja sanan säilä soi. Debian palstan ketju josta puhut on taatusti kehittävämpää lukea kuin sodat palstan paskanjauhannat. - ihan asian ytimessä.
Turhaan haukkuvat tietämättömät Ubuntua bugiseksi ja sitten kun näyttöä bugeista kysytään, niin niitä ei sitten osatakkaan esittää, vaan jatketaan inttämistä.
Debian käyttäjät luulevat, että heidän "Oi täydellisesti toimiva, aito ja oikea Linux näkemys" Debian on bugiton ja toimii kaikilla 100% Jos ei satu jollakin toimimaan on vika käyttäjässä ja hän on asetukset sössinyt. Ei toimi Etch ja Lenny ainakaan mulla kunnolla, mutta Ubuntu sentään toimii.- Ubuntu 8.10
"Debian käyttäjät luulevat, että heidän "Oi täydellisesti toimiva, aito ja oikea Linux näkemys" Debian on bugiton ja toimii kaikilla 100% "
Kukaan ei ole tommosta väittänyt, paitsi sinä.
- FaniPoika
- Debian.toimii
Ubuntu nyt on täysi paska mikä on moneen kertaan osoitettu toteen. Turha tässä yhtä nimimerkkiä on alkaa syyttelemään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tykkään sinusta tosi tosi paljon
Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska513487- 1562109
Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli2061805Mitä tehdä asialle?
Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill1341716- 801165
- 2341104
Mitä helvettiä pakolaisille pitäisi tehdä RAJALLA?
Jos Venäjä työntää rajalle pakolaisia ja tekee Suomelle selväksi että heidän puolelleen ei ole pakolaisilla asiaa - mitä2851071- 130999
Olen pahoillani mies
Olen surullinen puolestasi, ettet saanut kaipaamaasi naista. Yrititkö lopulta edes? Teistä olisi tullut hyvä pari52939- 72895