Onko kukaan asunut 50-luvulla silloin rakennetussa kerrostalossa? Itse asuin vuosina 1950-1955 vanhempieni kanssa. Talo valmistui vuonna 1950. Nyt asun myös vanhassa 1953 rakennetussa peruskorjatussa talossa. Jonkin asian kautta tuli mieleeni muutamia asioita. Meillä oli silloin kaksio, jossa oli keittokomero ja huone, jossa oli alkovi. Eteisen toisella puolella oli yksi huone, jota pidettiin olohuoneena. Siinä oli kaappi. Nykyisessä asunnossani on myös olohuoneessa kaappi. Tuli mieleeni, oliko silloin tavallista rakentaa olohuoneeseen vaatekaappia? Toinen asia, mikä mietityttää on se, että missä säilytettiin pilaantuvia ruokia, esim. maitoa? Jääkaappeja ei kai silloin ollut, ei ainakaan meillä. Minkäänlaista mielikuvaa minulla ei ole kellarista, ilmeisesti en ikinä joutunut käymään. Enkä voi verrata tähänkään taloon, kun tänne on laitettu koneellisesti kylmenevä kellari. Taatusti sellaista ei ollut alunperin. Pesutuvan muistan, kaksi betonista allasta. Samanlaiset on tässäkin talossa. Sitä taas en muista, oliko silloin pesukonetta. Tähän taloon on ainakin sellainen laitettu.
Taisi olla silloin asuntopula, kun asuttiin niin pienessä asunnossa, isä, äiti, minä ja siskoni. En tiedä paljon oli neliöitä, mutta arvioisin, että jotain 50-55 neliötä. Onko siis kenelläkään muistoja 50-luvun kerrostaloista?
Taisi olla silloin asuntopula, kun asuttiin niin pienessä asunnossa, isä, äiti, minä ja siskoni. En tiedä paljon oli neliöitä, mutta arvioisin, että jotain 50-55 neliötä. Onko siis kenelläkään muistoja 50-luvun kerrostaloista?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Muutin v-55 Hesaan ja muistelen, että ikkunanvälissä niitä pidettiin kylmillä. Mitenkähän kesällä?
Toisaalta muistelen, että taloissa oli ns. kylmäkaappi, joka ei ollut niin eristetty, joten talvisin ruoka säilyi siellä, mutta ne kesät? Nehän oli tunnetusti pitkiä ja kuumia, toisin kuin nyt.
Kaiketi oli myös kellarit, ainakin tädeilläni muistan sellaiset.
Itse olen kyllä lapsena ravannut kellarissa ja äitini neuvo on edelleen mielessä. "Vie mennessäs, tuo tullessas". Minulla kun muisti pätki jo silloin, kun ohjeet oli, mitä piti tuoda ja mitä viedä.
Samoin niitä kylmäkaappeja, talvella piti tukkea räteillä sitä ulos menevää ilmastointi rööriä, muuten jäätyi tavarat, ja veti sisälle kylmää. Niitä oviahan ei ollut mitenkään eristetty.
Ikkunoiden välissä myös tosiaan säilytettiin.
Kauppoja oli silloin vähän joka nurkalla, ostettiin 100g voita, kannuun maitoa juuri sen verran kun päivässä kului.
100-200g jauhelihaakin vain kerralla.
Kylmäkellarit talvella kyllä perunat, mehut ja hillot säilyttivät, niistähän oli röörit ulos, kesällä niissä ei mitään säilynyt.
Itse asuin -20 rakennetussa talossa lapsena, pesutuvassa oli pata ja lipeällä keitettiin lakanat valkeiksi. Oli siinä viruttelemista. Pesukoneet alkoivat taloyhtiöissä yleistymään -50luv alussa.
Pihalla poltettiin roskat, oli iso säiliö, sinne kipattiin roskat, ja alhaalla oli luukku, minne tuli sytytettiin.
näin hesassa.
Kaupat Helsingissä samassa korttelissa ainakin.
Josta haettiin tarvittavat päivän pilaantuvat tarpeet syömiseen,ai niitä ihania aamulla paistettuja sämpylöitä ja maitoa joka mitattiin litran mitalla maitopystistä.Siitä maidosta sai viellä tehtyä viiliäkin omaan tarpeeseen.
Kylmäkaappi ulkoseinässä josta putki johti ulos.
Pesutupa pesupatoineen puilla lämmitettäviä ja ne mankelit,hienoa puutyön ja sähkötekniikan yhteistyötä.Nämä oli ennen 50 lukua rakennetuissa taloissa.Kaupunkikaasu liesiuunin lämmittämiseen poletit kaasumittariin jotka ostettiin lähikaupasta.
Joskus kun maailmalla käydessäni melkein samanlaisissa oloissa. Hei mä oon kotona -50 luvulla.
Ihmisiähän asutettiin sodan jälkeen "väkisin" jos oli vähänkin isompi lukaali, piti alivuokralaisia ottaa.
Ei vielä -60luv päässyt nelihenkinen perhe isompaan arava asuntoon kuin kaksio.
Olipa sitten vuokra tai omistus arava.
Varmaan siksi ne kaapit sinne oh,n puolelle laitettiin, kun mh oli kerrossängyt, laverien lisäksi.
Asuin kans 90 luv 53 rakennetussa talossa, 4 kaappia oh.
Ostin sitten mh kaapit myös.
Ns, kylmäkaappi oli keittiön kulmassa, mutta oli jo putki ulos tukittu.
Pesutupa ollut siinä alusta asti, ja SAMA kone oli vielä silloin. Silloin tehtiin kestävää laatua. Altaat oli kyllä teräksiset.
tuttava perhe oli asunut samassa talossa silloin 53, isä äiti ja kolme lasta=kaksio.
Kun erosivat, jäi äiti kolmen muksun kanssa oh asumaan, ja se toinen huone vuokrattiin kahdelle opiskelijalle.
Stadis oli yleistä asua alivuokralaisena viel -60 luv, 2-4 opiskelijaa jakoi huoneen, monesti omistaja nukkui keittiössä. Tavarat oli laatikoissa sängyn alla.
Oli nostalgista lukea noita muistelmia. Me asuimme vonna 1950 rakennetussa VR:n vuokratalossa maalla. Koska olimme viisihenkinen perhe, meillä oli 3 huonetta ja keittiö. Yksi huoneista oli sellainen ikkunaton välihuone kamarin ja olohuoneen välissä. Kyllä silloin oli hienoa asua talossa, jossa oli WC ja amme.
Niitä komeroita oli joka huoneessa, olohuoneessa yksi, välihuoneessa 2, kamarissa yksi, eteisessä yksi ja keittiössä se kylmäkaappi. Talossamme oli myös kellari, jossa muistaakseni kesällä säilytettiin myös maito, tai ehkä muistan väärin.
Minulla oli yksi hylly käytössä kamarin komerossa. Nyt ei vaatteet sovi enää mihinkään määrään komeroita ja kaappeja, vaan pursuavat ulos! Onko se varallisuuden kohoamista vai väärin sijoitettuja rahoja!
Niin tai näin, se talo taisi olla aika moderni rakennus. Sähköhellaa ei kuitenkaan ollut, vaan puupinot seisoivat jokaisella asukkaalla ulkona lähellä rata-aluetta ja kuivat kalikat kellarikerroksessa. Lämmintä vettä tuli joka päivä talviaikana mutta kesällä vain joinain päivinä. Vinttikomerossa oli iso saavi puolukoita täynnä ja talvella sopivan kohmeessa. Vintille vietiin myös kesällä talvivaatteet ja talvella päinvastoin. Yhteisessä vinttitilassa kuivattiin pyykit talvella.
Pesutupa oli samantyyppinen kuin tuolla edellä kerrottiin, pata, betoniallas ja toisia altaita sinkistä tai jostain muusta aineesta, en muista. Pyykit (ainakin lakanat) vietiin edellisessä iltana likoamaan Pyykkikoneet alkoivat tulla itsekullekin 1950-luvun puolivälissä ja ne raahattiin sitten pyykkipäivänä paikalle. Ajatelkaa, nyt pyykkikone pyörii silloin kun on tarve eikä ole enää kokonaista pyykkipäivää.
Lapsena talo tuli tutuksi kellarin pannuhuoneesta katolle saakka. Joskus vielä unissani saatan kuljeskella siellä.
Jääkaappi tuli meillä joskus -60 alussa.
Pulsaattoripesukoneen sain vasta kotiin -65. Oli hienoa, kun olin jo pari vuotta lapsen vaipat ja vaatteet pessyt vadeissa, vaipat keitettiin hellalla, mutta olivatpa valkoisia.
joka viikko oli pesutupa varattuna, 2-3h, mutta silti sitä nyrkkipyykkiä riitti.
Samoin lapsena juostiin talojen katoilla, ja kellareissa. Huh, nyt jos näkisi lapsen 6kerroksisen talon katolla, pyörtyisi varmaan.
1960-luvulla asuin Helsingissä 1908 rakennetussa kerrostalossa. Huoneisto oli ollut iso ja se oli jaettu vuokralaisille kolmeen osaan. Meillä oli keittiö, iso huone, jossa makuualkovi sekä kylpyhuone. WC oli yhteinen naapurin kanssa, se oli huoneiston eteisen yhteydessä. Meillä oli jääkaappi, joka täytyi kerran vuodessa pitää vuorokausi ylösalaisin, sitten toimi taas. Kaasuliesi oli ja vesi lämmitettiin kaasulla keittiössä. Sieltä oli pitkä letku kylpyhuoneeseen. Keittiössä oli puilla lämmitettävä kamiina. Ostimme kuorman halkoja, ne kipattiin pihalla, josta heittelimme ne luukusta kellariin. Olohuoneen uunissa oli sähkövastukset. Ilmeni, että huoneistossa oli lutikoita. Niistä päästiin eroon, kun seinät tapetoitiin uudelleen ja liisteriin pantiin myrkkyä. Asuntopula oli kova ja opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta yöpyä perheen olohuoneessa ja olla poissa muulloin. En tuntenut ketään, joka olisi näin yöpynyt, mutta asunnon välittäjillä oli näitä tarjolla.