sielun polte
tuska
kuin veitsenä pistävä
poltteinen ikävä
korskeaa
rantamaininkien kohinaa
ihmissuhdekuraa
ruhjotun rinnan hiillos
kaipuun kukka
tuska
kuin veitsenä pistävä
poltteinen ikävä
korskeaa
rantamaininkien kohinaa
ihmissuhdekuraa
ruhjotun rinnan hiillos
kaipuun kukka
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei kunnon runoon riitä muutama sana, kuten tuska, veitsi, polte ja sielu. Tarvitaan koossa pitävä ajatus, että myös lukija voi ymmärtää sanottavan. Todella naiivia runoutta.
Kun mies suree, mustat linnut
kohoavat tummille siivilleen.
Miehen Rakkaus kun katoaa,
ei ole mitään, mihin elämä
takertuu. Rakkaus jäisi itämään.
Mies kun menettää, hän on
luopio taivaankannella. Auringon
polttama haaska jossain maan
kiertoradalla. Häntä ei enää ole
olemassa. Unohdettuna Rakkautena.
Miehen pitää sulkea sydämensä ja
peittää taakkansa. Kokea salaisen
Rakkauden hulluus. Tunteiden
näivettymisen kovuus. Uskomaton
miehinen paradoksi. Ikuisesti.
Ja sitten on täydellinen miehinen
Jumalan kuva. Zeus. Vaikka sydän
itkee ja sielu parkuu. Taivas mikä tilanne!
Puhua naisen arvostamisesta naivistisena.
Ja rakastaa pimeässä varjoja.
Jumalako loi hullun Rakkauden.
http://www.youtube.com/watch?v=8_fW93iizV4&feature=related
Kiitos runostasi.
Aitoa ja riipaisevaa.
Kiitos.
No niin. Näin nämä rakkausrunot vaikuttavat.
Jokainen meistä lukee runon omaan itseensä peilaten,
eikö niin...
Kiitos Teille molemmille palautteistanne, älkääkä nyt hermostuko kun kerron
”totuuden” tästä rakkausrunosta:
Eilen ”arvostelin” muutamia runoja täällä rakkausruno- ja runopalstalla pitkästä aikaa, ja ihan vaan sen vuoksi, kun teillä näkyi olevan joku kimuranttinen hiekkalaatikko- kakkua-naamariin juttu taas menossa. Jo viimeksi nahistellessanne en käsittänyt lainkaan missä mentiin ja aivan sama juttu taas.
.
Niinpä tänä aamuna taas vähän leikittelin, joten tuolta Kirjailijanalut –palstalta kohdasta:
Kerro mielipiteesi!
ja siellä chocol@ten tekstistä nappasin:
”Sielun polte, rakkauden polttava tuska, veitsenä pistävät, ikävä polttaa, kaipuun hiillos, ruhjottu rinta”
ja tekaisin tämän runon.
Olen harrastajakirjoittaja. Kirjoitan proosaa ja runoja.
En käy täällä nahistelemassa nimimerkkien kanssa,
en ole metsästämässä ihmissuhdekuraakaan,
sillä sitä minulla riittää riittävästi omiksi tarpeiksi.
En tunne Teistä ketään oikeasti.
Luen lähes päivittäin täältä runojanne, ja harvemmin laitan palautetta, koska se vie niin paljon aikaa. Moni runoistanne piristää päiviäni jo heti aamusta, kiitos siitä kaikille runoilijoille.
Runoilemisiin !
Sinun kannattaa jatkossa miettiä:
mikä on runoa?
Mikä on harhautusta?
mikä on toisen ihmisen
tunteiden hyväksikäyttöä?
onko viisasta tulla tänne
palstalle tekemään testejä
ja kokeita ihmisillä, joka
kirjoittaa runoja?
... minä opetelen kirijoittaman... runoja ja proosaa... minä opetelen...
¤
Minä rakastan minua
Sinä kaupparatsu.
Olit minun tosi-tv.
Sanoit, että voin muuttaa elämäni
päivittämällä ulkonäköni ja sisustukseni.
Myit minulle kokonaisen elämäntavan,
ja nyt minä rakastan minua.
Kun katson peiliin näen:
minä minä minä …
Eikä minulle mikään riitä,
olen niin levoton,
tahdon kaikki tänne heti nyt.
Nopeammin ja aina enemmän.
Pursuan elämäntapavalintoja,
ja mahdollisuuksia toteuttaa itseäni.
Olen peilinnälkäinen persoona,
en voi elää ilman huomiota.
Olen jatkuvasti mukautuva kameleontti,
voin oppia hetkessä uusia asioita,
ja omaksua uuden identiteetin.
On minun kertomukseni aika,
ja tässä tarinassa on aina voitettava,
on pakko pystyä parempaan,
on pelattava peli loppuun.
Ja tässä pelissä,
sinunkin on pakko rakastaa vain minua!
Scarabaeus: tämä kaiken mittapuun mukaan
on runo.Minä pidin,kiitos sinulle.
Mies57: lopeta tyhmät neuvomiset ja kyseenalaistamiset täällä.
Etkö jo tajua, että tämän palstan alennustila johtuu sinun aloittamastasi tyhmästä keskustelusta reilu kk sitten?
Kun katson sinua, näen valkoisen linnun.
Koen sinisen taivaan. Jotain sisälläni
nousee siivilleen. Tulee vapauden
kaipuu. Tahdon olla valkea lintu.
Hän joka pystyy lentämään. Olla
aerodynaaminen osa taivaan sinistä
mattoa. Lintu, jonka silmissä palaa
ikuinen viesti ystävyydestä.
Katseesaan inhimillisen olennon vapautta
ja riemua olemisestaan. Ei liikkua stabiilisti,
määrättyä kaavaa noudattaen, tiettyä
määriteltyä reittiä kulkien.
Vaan Jumalani, vapaana! Villinä ilmavirtojen
ja pyörteiden keskessä. Kahlitsemattomana
olentona ja luotuna. Ja sinussa minä
näen tuon kaiken. Ystävyyden sinetin.
Valkoisen linnun.
http://www.youtube.com/watch?v=sxqaw4UVvhM
Kiitos sinulle.
Olen otettu palautteestasi
ja arvostan sitä suuresti.
Oikein kivaa viikonloppua.