Hain apua masennukseen, ahdistukseen ja itsetuhoisiin ajatuksiin. Näistä kerroin masennuksen ja ahdistuksen (koska en halua tulla lukituksi mihinkään säilöntälaitokseen). Lääkäri tarjoili masennuslääkettä, josta "ehkä tulee huonovointisuuttaa parin viikon ajan". Otin yhden tabletin, ja kuusi seuraavaa tuntia olin paskahuussin vankina. Ei, se ei tullut yläpäästä, vaan sieltä toisesta. Aina en ehtinyt huussiinkaan. Lääkitys loppui kahden päivän paskahuussipassiin. Miten helvetissä työssäkäyvät pystyvät käymään työssä ja syömään samanlaista ripulilääkettä?? (en viitsi edes mainita 12 tuntia kestänyttä kuvotusta...)
Lääkityksen lisäksi tarjottiin keskusteluapua viikon, parin välein sairaanhoitajan kanssa. Kiitos, se kelpaa. Mutta mitä teen ne pari viikkoa siinä tapaamisten välissä? Eikö kukaan pysty auttamaan konkreettisesti??
Avohoito on vitsi
43
3082
Vastaukset
- .....................
Itse olen työssäläyvä, masennuslääkityksellä, useitakin erilaisia kokeillut, käynyt sivuvaikutukset lävitse. On jouduttu vaihtamaan kun ei ole sopinut tai auttanut.
"Mutta mitä teen ne pari viikkoa siinä tapaamisten välissä? Eikö kukaan pysty auttamaan konkreettisesti??" Oletko ajatellut esim. päiväsairaalaa? Jos pääset viikon, kahden välein, niin se on suht usein, kaikki eivät pääsee niinkään usein.- ap.
Haluaisin psykoterapiaa. Tiedän etten saa, koska en ole yhteiskunnalle "hyödyllinen". En tajua mitä hyötyä on käydä kahden viikon välein juttelemassa sairaanhoitajan kanssa, joka lähinnä tsekkaa olenko vielä järjissäni, kun kukaan ei auta minua käsittelemään tunteitani tai muuttamaan vahingollisia ajatusmallejani niin etten enää ahdistuisi niin helposti. Lääkkeet ei auta siihen, vaikka löytyisi sellainenkin missä ei ole sivuvaikutuksia. Ja sitten ne lääkkeet jotka auttaisi - bentsot - niitä en uskalla edes pyytää etteivät leimaa narkkariksi. Sen jälkeen ei saa mitään apua.
- eräs masentunut
ap. kirjoitti:
Haluaisin psykoterapiaa. Tiedän etten saa, koska en ole yhteiskunnalle "hyödyllinen". En tajua mitä hyötyä on käydä kahden viikon välein juttelemassa sairaanhoitajan kanssa, joka lähinnä tsekkaa olenko vielä järjissäni, kun kukaan ei auta minua käsittelemään tunteitani tai muuttamaan vahingollisia ajatusmallejani niin etten enää ahdistuisi niin helposti. Lääkkeet ei auta siihen, vaikka löytyisi sellainenkin missä ei ole sivuvaikutuksia. Ja sitten ne lääkkeet jotka auttaisi - bentsot - niitä en uskalla edes pyytää etteivät leimaa narkkariksi. Sen jälkeen ei saa mitään apua.
No mutta onpas sinulla ikävät kokemukset avohoidosta. Itse sain apua juuri siitä että sain käydä viikoittain puhumassa sairaanhoitajalle, enkä kokenut että hän vahtii minua. Minulla kai sitten oli hyvä onni kun sain empaattisen hoitajan? Osastopaikkaa tarjottiin monta kertaa mutta ei mina sinne väkisin laitettu vaikka olin kertonut suoraan kuolemantoiveistani. Ja lääkekokeiluita oli useita, koska mikään masennuslääke ei tuntunut auttavan. Ne veivät joko yöunet tai sitten nukuin kellon ympäri enkä jaksanut liikahtaakaan. Myös vatsaoireita oli. Sopiva lääke löytyi vihdoin, joka kylläkin lihotti minua 15-20 kg.Olen myös saanut Diapameja koska ne rauhoittavat hyvin jos tulee hirvittävä ahdistuskohtaus. Pääsin lopulta kunnalliseen terapiaan koska minulla ei ole varaa maksaa kelan tukeman terapian omavastuuta.
Ehkä se riippuu sekä tuurista että kunnasta saako apua ja minkälaista saa. Uskon myös että mikäli ei syystä tai toisesta kerro kaikkea, niitä ikävimpiäkin sekä hävettäviä tuntemuksia ja ajatuksia psykiatrille/psykologille, oikeanlaisen avun saaminen vaikeutuu koska hoitohenkilökunta ei pysty kartoittamaan tilannetta riittävän hyvin laatiakseen toimivan hoitosuunnitelman?
Jos vielä kuitenkin yrittäisit päästä edes kunnalliseen terapiaan? Tai pyytää päästä juttelemaan jonkun toisen sairaanhoitajan kanssa? Henkilökemioistakin riippuu kenen kanssa voi puhua ja kenen ei. Voimia sinulle! - kiteytettynä
ap. kirjoitti:
Haluaisin psykoterapiaa. Tiedän etten saa, koska en ole yhteiskunnalle "hyödyllinen". En tajua mitä hyötyä on käydä kahden viikon välein juttelemassa sairaanhoitajan kanssa, joka lähinnä tsekkaa olenko vielä järjissäni, kun kukaan ei auta minua käsittelemään tunteitani tai muuttamaan vahingollisia ajatusmallejani niin etten enää ahdistuisi niin helposti. Lääkkeet ei auta siihen, vaikka löytyisi sellainenkin missä ei ole sivuvaikutuksia. Ja sitten ne lääkkeet jotka auttaisi - bentsot - niitä en uskalla edes pyytää etteivät leimaa narkkariksi. Sen jälkeen ei saa mitään apua.
ap kirjoitti: "kukaan ei auta minua käsittelemään tunteitani tai muuttamaan vahingollisia ajatusmallejani niin etten enää ahdistuisi niin helposti. Lääkkeet ei auta siihen..."
minäkin tuhrasin tyhmyyttäni ja tietämättömyyttäni pari vuotta hyppäämällä sh:n tykönä "keskustelemassa". Aina esitin samat asiat, että näihin haluan muutosta, ja nyökyttelyä sain yli sietokyvyn. Ihan turhaa ajan ja rahan haaskausta. Saadaanhan tämmöisellä työllistettyä monta kunnallista viranhaltijaa. - niin kylläkin
kiteytettynä kirjoitti:
ap kirjoitti: "kukaan ei auta minua käsittelemään tunteitani tai muuttamaan vahingollisia ajatusmallejani niin etten enää ahdistuisi niin helposti. Lääkkeet ei auta siihen..."
minäkin tuhrasin tyhmyyttäni ja tietämättömyyttäni pari vuotta hyppäämällä sh:n tykönä "keskustelemassa". Aina esitin samat asiat, että näihin haluan muutosta, ja nyökyttelyä sain yli sietokyvyn. Ihan turhaa ajan ja rahan haaskausta. Saadaanhan tämmöisellä työllistettyä monta kunnallista viranhaltijaa.Sairaanhoitajalle jutteleminen auttaa niitä jotka tarvitsevat kuuntelijaa akuutttitilanteessa ja esim yksinäisille. Jos ongelman taustalla on esim. lapsuuden traumat tai muuten monimutkaisemmat ongelmat, sairaanhoitajan kanssa juttelu ei enää auta vaan pitäisi saada lähete terapiaan että asiat käsitellään ammattilaisen kanssa. En ymmärrä miksi ap. ja sinäkään et ilm ole saanut lähetettä. Onko se priorisoitia vain ammattitaidon puutetta?
- ap.
niin kylläkin kirjoitti:
Sairaanhoitajalle jutteleminen auttaa niitä jotka tarvitsevat kuuntelijaa akuutttitilanteessa ja esim yksinäisille. Jos ongelman taustalla on esim. lapsuuden traumat tai muuten monimutkaisemmat ongelmat, sairaanhoitajan kanssa juttelu ei enää auta vaan pitäisi saada lähete terapiaan että asiat käsitellään ammattilaisen kanssa. En ymmärrä miksi ap. ja sinäkään et ilm ole saanut lähetettä. Onko se priorisoitia vain ammattitaidon puutetta?
Ensisijaisesti priorisointia. En tuota yhteiskunnalle mitään koska en ole enää/tällä hetkellä työelämässä, ja niitäkin on joilla on "paremmat mahdollisuudet" hyötyä saamastaa hoidosta, ovat nuorempia tai paremmassa ammatissa. Kolmanneksi: Ketä muka oikeasti kiinnostaa minun ongelmani - ei ketään. Siksi ei löydy auttamishalujakaan.
- Anonyymi
ap. kirjoitti:
Haluaisin psykoterapiaa. Tiedän etten saa, koska en ole yhteiskunnalle "hyödyllinen". En tajua mitä hyötyä on käydä kahden viikon välein juttelemassa sairaanhoitajan kanssa, joka lähinnä tsekkaa olenko vielä järjissäni, kun kukaan ei auta minua käsittelemään tunteitani tai muuttamaan vahingollisia ajatusmallejani niin etten enää ahdistuisi niin helposti. Lääkkeet ei auta siihen, vaikka löytyisi sellainenkin missä ei ole sivuvaikutuksia. Ja sitten ne lääkkeet jotka auttaisi - bentsot - niitä en uskalla edes pyytää etteivät leimaa narkkariksi. Sen jälkeen ei saa mitään apua.
Tämähän se on se ongelma.
Yhteiskuntaa ei kiinnosta ihminen vain raha ja itsekkyys. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämähän se on se ongelma.
Yhteiskuntaa ei kiinnosta ihminen vain raha ja itsekkyys.Tämähän se ongelma on.
Yhteiskunta muodostuu ihmisistä, joista osaa kiinnostaa vain raha ja itsekkyys.
Aina kun miettii, että montako ihmistä ja millä tavalla on auttanut, niin on helpompi ymmärtää, siitä loppu yhteiskunnan toimintaa. - Anonyymi
Ihan totta moni potilas on toivonut sellaista että saisi alussa olla sairaalassa niin olo olisi turvallisempaan sairauden kanssa, mutta yhteiskunta ei ilmeisesti edes ymmärrä sitä tarvetta ja jos ymmärtää niin säästetään ,kaikiaåssa asioissa on raha aina esteenä
Luulennettä sellainen päivä sairaakamsysteemi olisi hyvä olla,olemassa että potilas tuntisi olonsa turvalliseksi , vaan ei näissä asioissa olla oikein pitkälle päästy vaikka tiede selittää nämäkin ongelmat .
Usein on myös antanut hyviä tuloksia juuri se että poiåtilas saa keskustella muidenkin potilaiden kanssa niin tuntee ettei ole yksin ongelmiensa kanssa . Monet masennus potilaat ovat vertaistuesta avulla pärjänneet ja saaneet terveyden takaisin - Anonyymi
kiteytettynä kirjoitti:
ap kirjoitti: "kukaan ei auta minua käsittelemään tunteitani tai muuttamaan vahingollisia ajatusmallejani niin etten enää ahdistuisi niin helposti. Lääkkeet ei auta siihen..."
minäkin tuhrasin tyhmyyttäni ja tietämättömyyttäni pari vuotta hyppäämällä sh:n tykönä "keskustelemassa". Aina esitin samat asiat, että näihin haluan muutosta, ja nyökyttelyä sain yli sietokyvyn. Ihan turhaa ajan ja rahan haaskausta. Saadaanhan tämmöisellä työllistettyä monta kunnallista viranhaltijaa.Ei useinkaan ole niin että joku sairaanhoitaja edes tietää mitä on se pohjaton tuska potilaalla
Eräälle ystävälle oli hoitaja ehdottanut että menisi vaikka sieni kursseille ja sitten metsään poimimaan sieniä kun on oppinut mitkä sienet ovat niitä ihmisille sopivia. Ensinnäkin ystäväni ei ollut mikään sellainen ihminen joka olisi edes ollut sienistä kiinnostunut, vielä vähemmän että olisi paniikki ongelmansa kanssa mennyt metsään poimimaan sieniä joita ei edes syönyt muutenkaan . Joten kaikkia sitä laitetaan hoitelemaan ihmisiä jotka tarvitseva ihan toisenlaista apua, ja sitä apua ei ilmeisesti anneta heille , koska kaikki maksaa, vertaistuki oikeilla menetelmillä auttaa kun potilas saa käsitellä asiaansa jonkun kanssa joka todella ymmärtää sen mitä potilas kärsii sisimmässään .
Kun hoito olisi auttavaa niin moni ihminen palaisi työ elämään aika pian, mutta kun sitä hoitoa ei ole.
Minun ystäväni sai avun lopulta kun pääsi ryhmä terapiaan jossa oli kymmenen ihmistä masennus diagnoosinsa kanssa , alkoholisteille kyllä löytyy apua ja hoitoa vaikka tiedetään ettei niihin auta ne hoidit pysyvästi vaan alkavat juomaan taas kun pääsevät omilleen ja taas saavat sitten uutta hoitoa kerta kerran jälkeen. Siihen näyttää olevan varaa yhteiskunnalla . Masennus potilaita pitäisi myös hoitaa koska kun. Tulevat terveeksi niin mini ei enää koskaan saa masennusta . Että silleen - Anonyymi
niin kylläkin kirjoitti:
Sairaanhoitajalle jutteleminen auttaa niitä jotka tarvitsevat kuuntelijaa akuutttitilanteessa ja esim yksinäisille. Jos ongelman taustalla on esim. lapsuuden traumat tai muuten monimutkaisemmat ongelmat, sairaanhoitajan kanssa juttelu ei enää auta vaan pitäisi saada lähete terapiaan että asiat käsitellään ammattilaisen kanssa. En ymmärrä miksi ap. ja sinäkään et ilm ole saanut lähetettä. Onko se priorisoitia vain ammattitaidon puutetta?
Edellytyksenä tietenkin että hoitaja ymmärtää mistä on kyse
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edellytyksenä tietenkin että hoitaja ymmärtää mistä on kyse
Ai kun savolaiset ja skitsofreenikot puhuu, niin vastuu on aina kuulijalla?
Eiköhän siihen tangoon tarvita aina kaksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan totta moni potilas on toivonut sellaista että saisi alussa olla sairaalassa niin olo olisi turvallisempaan sairauden kanssa, mutta yhteiskunta ei ilmeisesti edes ymmärrä sitä tarvetta ja jos ymmärtää niin säästetään ,kaikiaåssa asioissa on raha aina esteenä
Luulennettä sellainen päivä sairaakamsysteemi olisi hyvä olla,olemassa että potilas tuntisi olonsa turvalliseksi , vaan ei näissä asioissa olla oikein pitkälle päästy vaikka tiede selittää nämäkin ongelmat .
Usein on myös antanut hyviä tuloksia juuri se että poiåtilas saa keskustella muidenkin potilaiden kanssa niin tuntee ettei ole yksin ongelmiensa kanssa . Monet masennus potilaat ovat vertaistuesta avulla pärjänneet ja saaneet terveyden takaisinOmalla tavallaan kaunis ajatus, ja näinhän sen tavallaan pitäisi ollakkin.
Mutta kannattaa muistaa että tätä ideaa on jo kokeiltu lähihistoriassa, ja se johti vian ihmisten laitostumiseen.
Maailmalla on tietenkin olemassa lepokoteja joihin voi mennä jos haluaa. Miksi ei käyttää sellaista?
Ai niin, unohdin, että niissä joutuu maksamaan sen majailunsa ihan itse. - Anonyymi
ap. kirjoitti:
Haluaisin psykoterapiaa. Tiedän etten saa, koska en ole yhteiskunnalle "hyödyllinen". En tajua mitä hyötyä on käydä kahden viikon välein juttelemassa sairaanhoitajan kanssa, joka lähinnä tsekkaa olenko vielä järjissäni, kun kukaan ei auta minua käsittelemään tunteitani tai muuttamaan vahingollisia ajatusmallejani niin etten enää ahdistuisi niin helposti. Lääkkeet ei auta siihen, vaikka löytyisi sellainenkin missä ei ole sivuvaikutuksia. Ja sitten ne lääkkeet jotka auttaisi - bentsot - niitä en uskalla edes pyytää etteivät leimaa narkkariksi. Sen jälkeen ei saa mitään apua.
Ihan niin ikävä kyllä ne työkelpoiset saavat sitä apua ensin, ja senkin ymmärtää että ihmiset on saatava kuntoon että saavat olla töissä ja tienata elantonsa. siinä jää usein joku toinen ilman apua , pitäisi olla resusseja enemmän. Mutta kaikki vaan maksaa saa potilaat kuulla
- Anonyymi
kiteytettynä kirjoitti:
ap kirjoitti: "kukaan ei auta minua käsittelemään tunteitani tai muuttamaan vahingollisia ajatusmallejani niin etten enää ahdistuisi niin helposti. Lääkkeet ei auta siihen..."
minäkin tuhrasin tyhmyyttäni ja tietämättömyyttäni pari vuotta hyppäämällä sh:n tykönä "keskustelemassa". Aina esitin samat asiat, että näihin haluan muutosta, ja nyökyttelyä sain yli sietokyvyn. Ihan turhaa ajan ja rahan haaskausta. Saadaanhan tämmöisellä työllistettyä monta kunnallista viranhaltijaa.Moni kokee asian kuten sinä. Ei välttämätä avuksi, saavat noteerauksen journaaleihin
että ” hoitoa on annettu” jos siitä tehdään kysely. Sillä se ei välttämätä auta ketään.Ystäväni joka tarvitsi tätä apua, sanoi jälkeen päin että hän olisi paljon pätevämpi antamaan sitä apua mitä ihmiset tarvitsevat .
Joten monelle ovat nämä käynnit yhtä tyhjän kanssa .äo,kaipa sairaalat antamassa apua, kuten muissakin sairauksissa , sellainen jossa olisi koko ajan hoitohenkilökunta lähellä varsinkin alussa jolloin ihminen on hyvin hauras Ja pienikin tavallinen tekeminen aiheuttaa ainoastaan tuskaa. Mutta psyykkisten sairauksien hoito on vähentynyt huomattavasti , ja seurauksena on tuskaisia ihmisiä jotka kokevat ettei heitä edes huomata mitenkään
- Niin menet taas
seuraavana hetkenä niiaamaan vasta valmistuneita ammatti auttajia jotka kumartavat vain esivaltaa ja toinen toisiaan.Sinä olet vain välttämätön paha heidän tlipusseilleen.Mutta kumartele heitä vaan.Muiden kokemukset eivät sinua kiinnosta tippasakaan.Nuole vain heidän peesua,niin tunnet olosi ruhtinaalliseksi.
-
Tuollaistahan sen on.
Oletko pyytänyt (kirjallisesti) kirjallista hoitosuunnitelmaa ja kertonut (kirjallisesti), että haluat psykoterapiaa? Jos et ole, tee se ensitilassa. Lain mukaan asuinkunta (käytännössä sairaanhoitopiiri) on velvollinen järjestämään sinulle tarvitsemasi hoito (myös psykoterapia), ja heidän väitteensä "Me emme voi tarjota psykoterapiaa" on siis laiton. Jos sinulle sellaista kerrotaa, pyydä saada tuo tieto kirjallisena.
Älä muuten erehdy luulemaan hoitajan tapaamisia (ns. keskusteluapua) eli lässytys- ja nyökyttelysessioita psykoterapiaksi. Sitä se ei ole, vaikka julkinen terveydenhuolto usein potilaille sellaista uskotteleekin.
Päiväsairaala (ainakin Espoossa) on surkea vitsi; potilaat istuvat sohvalla tappamassa aikaa. Mitään järjestettyä toimintaa tai terapiaa ei ole päiväkausiin ja ketä hyödyttää kuunnella hoitajan lässytystä.
Aamupalalla hoitajat vuorottelevat lässytysaloituksissaan: "Mitenkäs meillä on tämä päivä alkanut..."- ap.
En ole tehnyt kumpaakaan. En ensinnäkään uskalla (en halua joutua silmätikuksi), ja toiseksi en pysty osoittamaan "tarvetta" psykoterapiaan. Ei se mitään auta vaikka pyytäisi vastaukset kirjallisena. Jos valitan jonnekin, joudun kärsimään. Pahimmassa tapauksessa hoito evätään kokonaan tai minut heitetään jonnekin suljetulle osastolle nöyrtymään.
Mutta muuten, jos sairaanhoitajan keskusteluapua olisi tarjolla edes pari kertaa viikossa, sen sijaan että sitä on parin viikon välein, se voisi auttaakin. Tietenkin riippuu hoitajan persoonasta onko siitä mitään hyötyä, mutta jos kemiat toimii, sekin auttaisi ensi hätään. Parin viikon välein tapahtuvaa kontrollikäyntiä en tajua. Mikä on sen tarkoitus? Kenelle siitä on hyötyä? ap. kirjoitti:
En ole tehnyt kumpaakaan. En ensinnäkään uskalla (en halua joutua silmätikuksi), ja toiseksi en pysty osoittamaan "tarvetta" psykoterapiaan. Ei se mitään auta vaikka pyytäisi vastaukset kirjallisena. Jos valitan jonnekin, joudun kärsimään. Pahimmassa tapauksessa hoito evätään kokonaan tai minut heitetään jonnekin suljetulle osastolle nöyrtymään.
Mutta muuten, jos sairaanhoitajan keskusteluapua olisi tarjolla edes pari kertaa viikossa, sen sijaan että sitä on parin viikon välein, se voisi auttaakin. Tietenkin riippuu hoitajan persoonasta onko siitä mitään hyötyä, mutta jos kemiat toimii, sekin auttaisi ensi hätään. Parin viikon välein tapahtuvaa kontrollikäyntiä en tajua. Mikä on sen tarkoitus? Kenelle siitä on hyötyä?-
ap. kirjoitti:
"En ole tehnyt kumpaakaan. En ensinnäkään uskalla (en halua joutua silmätikuksi), ja toiseksi en pysty osoittamaan "tarvetta" psykoterapiaan..."
Jos et uskalla pyytää (lue: vaatia), et takuuvarmasti mitään saakaan.
Psykoterapian tarpeen osoittamiseksi pitäisi riittää oma kertomus ja se, ettei muista hoitokeinoista (lääkehoito) ole ollut riittävää apua.
"... Ei se mitään auta vaikka pyytäisi vastaukset kirjallisena..."
Miten niin "ei auta"? Silloinhan sinulla on mustaa valkoisella siitä mitä sinulle on vastattu. Pelkkien puheiden varassa ei voi jatkaa hoidon vaatimista.
"... Jos valitan jonnekin, joudun kärsimään...
Se riskin siinä ottaa, mutta minkä kärsimyksen valitset?
"... Pahimmassa tapauksessa hoito evätään kokonaan tai minut heitetään jonnekin suljetulle osastolle nöyrtymään..."
Ei ihmistä sentään noin vain voida suljetulle kuskata. Ja hoitoa ei saa evätä silloinkaan kun potilas ilmoittaa tyytymättömyytensä nykyiseen hoitoonsa.
Tärkeää, tai suorastaan välttämätöntä) kuitenkin on, että kaikki vastauksen hoitopyyntöihin pitää vaatia kirjallisina!
"... Mutta muuten, jos sairaanhoitajan keskusteluapua olisi tarjolla edes pari kertaa viikossa, sen sijaan että sitä on parin viikon välein, se voisi auttaakin..."
Miksi lumehoito tehoaisi jos sitä saa pari kertaa viikossa? Samaa lässytystähän se on joka tapauksessa!
... Parin viikon välein tapahtuvaa kontrollikäyntiä en tajua. Mikä on sen tarkoitus? Kenelle siitä on hyötyä?"
Ei ole väliä onko hoitajan tapaamisista hyötyä potilaalle vai ei! Kunhan vain saadaan paperilla näyttämään siltä, että potilaille hoitoa tarjotaan!- ap.
kellastunut kirjoitti:
-
ap. kirjoitti:
"En ole tehnyt kumpaakaan. En ensinnäkään uskalla (en halua joutua silmätikuksi), ja toiseksi en pysty osoittamaan "tarvetta" psykoterapiaan..."
Jos et uskalla pyytää (lue: vaatia), et takuuvarmasti mitään saakaan.
Psykoterapian tarpeen osoittamiseksi pitäisi riittää oma kertomus ja se, ettei muista hoitokeinoista (lääkehoito) ole ollut riittävää apua.
"... Ei se mitään auta vaikka pyytäisi vastaukset kirjallisena..."
Miten niin "ei auta"? Silloinhan sinulla on mustaa valkoisella siitä mitä sinulle on vastattu. Pelkkien puheiden varassa ei voi jatkaa hoidon vaatimista.
"... Jos valitan jonnekin, joudun kärsimään...
Se riskin siinä ottaa, mutta minkä kärsimyksen valitset?
"... Pahimmassa tapauksessa hoito evätään kokonaan tai minut heitetään jonnekin suljetulle osastolle nöyrtymään..."
Ei ihmistä sentään noin vain voida suljetulle kuskata. Ja hoitoa ei saa evätä silloinkaan kun potilas ilmoittaa tyytymättömyytensä nykyiseen hoitoonsa.
Tärkeää, tai suorastaan välttämätöntä) kuitenkin on, että kaikki vastauksen hoitopyyntöihin pitää vaatia kirjallisina!
"... Mutta muuten, jos sairaanhoitajan keskusteluapua olisi tarjolla edes pari kertaa viikossa, sen sijaan että sitä on parin viikon välein, se voisi auttaakin..."
Miksi lumehoito tehoaisi jos sitä saa pari kertaa viikossa? Samaa lässytystähän se on joka tapauksessa!
... Parin viikon välein tapahtuvaa kontrollikäyntiä en tajua. Mikä on sen tarkoitus? Kenelle siitä on hyötyä?"
Ei ole väliä onko hoitajan tapaamisista hyötyä potilaalle vai ei! Kunhan vain saadaan paperilla näyttämään siltä, että potilaille hoitoa tarjotaan!"Psykoterapian tarpeen osoittamiseksi pitäisi riittää oma kertomus ja se, ettei muista hoitokeinoista (lääkehoito) ole ollut riittävää apua."
Ongelma on se, että saadakseen psykoterapiaa, pitäisi suostua kokeilemaan kaikki mahdolliset lääkkeet. Mukaan luettuna neuroleptit, koska niillä on "ahdistusta poistava vaikutus". On toki, neuroleptit tekevät ihmisestä zombien, minkä jälkeen terapiaa ei tosiaan tarvitakaan. Zombie ei yksinkertaisesti välitä. ap. kirjoitti:
"Psykoterapian tarpeen osoittamiseksi pitäisi riittää oma kertomus ja se, ettei muista hoitokeinoista (lääkehoito) ole ollut riittävää apua."
Ongelma on se, että saadakseen psykoterapiaa, pitäisi suostua kokeilemaan kaikki mahdolliset lääkkeet. Mukaan luettuna neuroleptit, koska niillä on "ahdistusta poistava vaikutus". On toki, neuroleptit tekevät ihmisestä zombien, minkä jälkeen terapiaa ei tosiaan tarvitakaan. Zombie ei yksinkertaisesti välitä.-
"ap." kirjoitti:
"Ongelma on se, että saadakseen psykoterapiaa, pitäisi suostua kokeilemaan kaikki mahdolliset lääkkeet..."
Ei tarvitse. En minäkään sentään kaikkia ole kokeillut, mm. mirtatsapiinia en ole edes kokeillut (en ole halunnut).
Neuroleptejakin olen kokeillut vain unettomuuteen ja siihenkin hyvin pienellä annoksella. Oma ilmoitus niiden toimimattomuudesta on myös riittänyt perusteluksi käytön lopettamiseen.
- alan ammattilainen
siinä olet täysin oikeessa - ihmiset ovat yksinäisempiä ja voivat huonommin kuin koskaan ja mielenterveyspalvelut (ja muutkin terveys-ja sosiaalipalvelut) ovat huonompia kuin koskaan
ja arvatkaa vaan kuka taas säästää kun lama taas alkaa - jossakin puheissa on jo väläytetty säästämistä peruspalveluista..... - Maanis-depressiivinen
En ole koskaan kuullut, että jollain psyykenlääkkeellä voisi olla sivuvaikutuksena ripuli. Siitä olen kyllä kuullut, että vatsa menee jännityksestä sekaisin. Kenties olit saanut samaan aikaan jonkin virustartunnan?
- ap.
Se oli Sertralin, mikä sen teki. Se alkoi noin puolen tunnin kuluttua tabletin ottamisesta, ja loppui kun en enää seuraavana aamuna ottanut lääkettä.
- olen useammastakin
masennuslääkkeestä saanut ripulin, mainitaan ihan haittavaikutuslistassakin monen masennuslääkkeen kohdalla=)
Että näin - Anonyymi
Usein on eräillä jo etukäteen ennakkoluuloja lääkkeestä se se aiheuttaa uuden jännistys tilan kehossa joka taas johtaa joko ripuliin tai ummetukseen.
Lääke kun alkaa vaikuttamaan nii alussa voi huonosti, kun sen tietää ja haluaa terveeksi niin myös kestää ne alkujaan vaikeudet,
Mutta kun olen lukenut näitä kirjoituksia niin huomaan sen negatiivisen asuåenteen lääkkeisiin nähden , niin ei ihme että ihmiset voivat huonosti kun evät edes luota lääke hoitoon, josta on ollut hyvä apu niin monelle.
Mutta eräät ( usein miehet ) eivät kestä niitä lääkityksen alkujaan vaikutuksia vaan päättävät kahden tabletin jälkeen ettei lääke sovi heille. Sekin on muuten osa sairautta, siis ennakkoluulot ja pelko lääkkeestä. Mutta kun vaan jaksaa sen alkujaan niin alkaa menemään hyvin jatkossa - Anonyymi
olen useammastakin kirjoitti:
masennuslääkkeestä saanut ripulin, mainitaan ihan haittavaikutuslistassakin monen masennuslääkkeen kohdalla=)
Että näinNo kun mainitaan niin sehän kuuluu vaan aloituksen haittavaikutukseen. Ja kun ei lue niin kovasti niistä haittavaikutuksista niin olokin on parempi .
Mutta eräillä on tapana lukea ensimmäisenä haitta vaikutukset kun saa jonkun lääkkeen ja se sitten tekee että varmasti saakin jotain ja päättää lopettaa lääkkeen heti alussa , ja taas uudestaan lääkäriin kovaa vauhtia.
Jokaisessa lääkkeessä on haittavaikutus lista , mutta enemmistö ihmisistä ei saa haittavaikutuksia ollenkaan. Ennakkoluulot antavat aina haittavaikutuksia . - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Usein on eräillä jo etukäteen ennakkoluuloja lääkkeestä se se aiheuttaa uuden jännistys tilan kehossa joka taas johtaa joko ripuliin tai ummetukseen.
Lääke kun alkaa vaikuttamaan nii alussa voi huonosti, kun sen tietää ja haluaa terveeksi niin myös kestää ne alkujaan vaikeudet,
Mutta kun olen lukenut näitä kirjoituksia niin huomaan sen negatiivisen asuåenteen lääkkeisiin nähden , niin ei ihme että ihmiset voivat huonosti kun evät edes luota lääke hoitoon, josta on ollut hyvä apu niin monelle.
Mutta eräät ( usein miehet ) eivät kestä niitä lääkityksen alkujaan vaikutuksia vaan päättävät kahden tabletin jälkeen ettei lääke sovi heille. Sekin on muuten osa sairautta, siis ennakkoluulot ja pelko lääkkeestä. Mutta kun vaan jaksaa sen alkujaan niin alkaa menemään hyvin jatkossaMasennuslääkkeet, sekä myös neuroleptit, aiheuttavat aika monille käyttäjille ummetusta.
Se on ihan faktaa.
- plattula
Avohoito on monitorointiin. Ei siellä neuvoja juuri anneta. Sitten ne monitoroivat sinua vielä tietokoneen- ja puhelimen käytön kautta. Kotiin voi tulla myös valvonta piiloon, jos ovat enemmän huolissaan. Lääkkeiden karkkikauppa on myös mahdollinen, mutta älä käytä pitkään.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3583705/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3476840/
https://medium.com/the-mission/do-antidepressants-and-other-psychiatric-drugs-kill-a-half-million-people-a-year-12b35f646ebc
Jos haluat keskustella, hanki ystävä. - psykolääkitysmurhaako
psykologit tuhoaa?:
sama pahuuden valta riistää köyhiltä tuhannet lapset vanhemmiltaan suomessa- huostaanotto?
lue maahanmuuttajan karmiva tarina aiheesta- ja tallenna heti- koska suomi24 jne poistaa linkit heti= sananvapaus uhattuna-
http://www.darkfinland.com/finnish-book/
english engkalnniksi
https://darksideoffinland.wordpress.com/
ps. turun pakkohoito-rikokset? paljastuivat?:
http://nwohavaintoja.blogspot.com/2016/05/kupittaan-psykiatrian-skandaalin.html
http://nwohavaintoja.blogspot.com/2016/05/kurvinen-turun-kaupungin-maine.html
http://nwohavaintoja.blogspot.com/2016/05/kurvinen-aloitti-matkan-kupittaalle.html
http://nwohavaintoja.blogspot.com/2016/05/juha-kurvinen-asetettiin-puhekieltoon.html
http://nwohavaintoja.blogspot.com/2017/12/lapsiensa-psyykelaakityksesta.html
http://nwohavaintoja.blogspot.com/2017/09/suomen-hallinto-haluaa-pistaa.html
http://nwohavaintoja.blogspot.com/search/label/psykiatria
http://nwohavaintoja.blogspot.com/2017/03/mielenhallintaoperaatioiden-valikointi.html
http://nwohavaintoja.blogspot.com/2017/12/tyottomien-aktiivimalli-kovassa.html
ps
http://www.thirdworldtraveler.com/Blum/US_Interventions_WBlumZ.html - era_r
Välttäkää ainakin Jaakko Paavilaista et jengiä Kupittaalta. Lääkkeiden ylistystä ja sitten jostakin kytätystä lauseesta tai reaktiosta saavat idean, että tämähän sinulla nyt on. Sitten keskittyy näihin mielikuvitusdiagnooseihinsa oikeiden ongelmien sijasta, jotka saisi yksinkertaisesti selville kysymällä.
- Anonyymi
Vaikee saada myös apuu
- Anonyymi
Auttaja olet SINÄ itse .
- Anonyymi
Nimen omaan!!
"Lääkityksen lisäksi tarjottiin keskusteluapua viikon, parin välein sairaanhoitajan kanssa. Kiitos, se kelpaa. Mutta mitä teen ne pari viikkoa siinä tapaamisten välissä? Eikö kukaan pysty auttamaan konkreettisesti??"
Mitä ihmeen konkreettista apua vaadit? eikö lääkitys ja kesksuteluapu ole sitä?
Mitä taivaallista kädenojennusta odotat, joka tulisi ja pyyhkäisisi ongelmasi taivaan tuulin?
Jotain taikasauvan heilutusta simsalabim ja kaikki on ihanaa ja silkkiä ja samettia vaan?
Kyllä se kaikki lähtee omasta itsestä.
Hoitoon ON motivoiduttava. On HALUTTAVA tehdä töitä oman itsensä eteen.
Kukaan maailmassa ei tule ja korjaa elämääsi, se on sinun omalla vastuullasi.
Lääkkeet ja keskustelut yms. on siinä tukena, SINÄ teet työn. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nimen omaan!!
"Lääkityksen lisäksi tarjottiin keskusteluapua viikon, parin välein sairaanhoitajan kanssa. Kiitos, se kelpaa. Mutta mitä teen ne pari viikkoa siinä tapaamisten välissä? Eikö kukaan pysty auttamaan konkreettisesti??"
Mitä ihmeen konkreettista apua vaadit? eikö lääkitys ja kesksuteluapu ole sitä?
Mitä taivaallista kädenojennusta odotat, joka tulisi ja pyyhkäisisi ongelmasi taivaan tuulin?
Jotain taikasauvan heilutusta simsalabim ja kaikki on ihanaa ja silkkiä ja samettia vaan?
Kyllä se kaikki lähtee omasta itsestä.
Hoitoon ON motivoiduttava. On HALUTTAVA tehdä töitä oman itsensä eteen.
Kukaan maailmassa ei tule ja korjaa elämääsi, se on sinun omalla vastuullasi.
Lääkkeet ja keskustelut yms. on siinä tukena, SINÄ teet työn.Älä ilkeile kirjoittajalle, äläkä ole hölmö. Kahden viikon välein annettava keskusteluapu ei riitä kenellekään, joka on vakavissa psyykkisissä vaikeuksissa. Terapiaa pitäisi tarjota kaikille sitä haluaville, vähintään 1-2 kertaa viikossa, koulutetulta terapeutilta jonka saa itse valita.
Psyk.polien ja terveyskeskusten harvatahtiset hoitajakeskustelut ovat vain laastari silloin kun on valtimo ratkennut. Tsemppiä kaikille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä ilkeile kirjoittajalle, äläkä ole hölmö. Kahden viikon välein annettava keskusteluapu ei riitä kenellekään, joka on vakavissa psyykkisissä vaikeuksissa. Terapiaa pitäisi tarjota kaikille sitä haluaville, vähintään 1-2 kertaa viikossa, koulutetulta terapeutilta jonka saa itse valita.
Psyk.polien ja terveyskeskusten harvatahtiset hoitajakeskustelut ovat vain laastari silloin kun on valtimo ratkennut. Tsemppiä kaikille.Anteeksi, olen tunnevammainen Kokoomuslainen, jota ei kiinnosta vittuakaan ihmiset muuta kuin hyödykkeenä.
- Anonyymi
Itse olen kärsinyt pakkoajatuksista, psykoottisesta masennuksesta vuosikausia, mutta avun sain vasta kun opin pysähtymään ja kohtaamaan tuntemukseni ja negatiiviset muistoni meditaation&joogan avulla.
Psykoottisuus ei ole mikään loppuelämän tuomio, siitä on mahdollista päästä eroon kunhan oppii pysähtymään ja saa lihasjännitykset sekä ajatukset tasapainoon. - Anonyymi
Kuule Suomen avohoito on sellaista, että siellä nämä virtsa-aivot päättävät keskenään, että mitä sinulle syötetään. Saatetaan järjestää vaikka tälläisä pikku teattereita että mitenkä mietimme tämän lopettamista, mutta nyt tulikin tämä, jos olet vaikka näitten mielestä jotenkin huonosti käyttäytynyt. Tietäkää, että jokainen tekemisenne ja viestimisenne on näitten ihmisten (ja mahdollisesti sosiaalitoimi yms. mukana), joitten tulokset on kyllä tässä systeemissä lähempänä kansanmurhaa kuin parantamista, täydessä valvonnassa ja esimerkiksi laitteet voidaan ottaa kontrolliin, jotta voidaan vaikka katsomianne nettisivuja muutella, jotta teidät saataisiin käyttäytymään "oikein" ja vihjailla mitä voisit tehdä. Ollaan myös yhteydessä sosiaaliseen piiriinne, jotta nämäkin saataisiin puppua sinulle syöttämään. Jos siellä jotain teille syötetään, niin lukekaa itse paremmista lähteistä asiasta. Oman kokemukseni mukaan aika herkästi syötetään jotain valikoituja paloja, jotka ovat täysin epätotta tai valehdellaan ihan suoraan, kun tämä on kuulemma sinun etusi mukaista, paitsi että ei tosimaailmassa. Sitten jos näistä jutuista ei tykkää, niin sinusta saatetaan vaikka diagnosoida tälläistä psykoottista epäluottamusta.
- Anonyymi
Kokoomus on tähän yleiseen pahaan oloon syyllinen, että jos haluat purkaa energioitasi johonkuhun niin siitä vaan.
- Anonyymi
Hirtä itsesi lähimpään koivuun.
- Anonyymi
Minulla tuli jotain harhaluuloja, kun vuosien lähinnä vain kamalasti johdetussa työpaikassa pyörin. Avohoidossa yhteensä 24 tuntia 3 tyyppiä jokainen istui. Työpaikka oli tutkijakoulupaikka. Puuttui väitöstyöryhmä, puuttui varaohjaaja, ohjaaja tapasi pari kertaa 20 minuuttia useimmiten lähellä keskiyötä antaen palautetta jostain kielioppivirheistä ja kuvasuhteista. Projektit olivat ongelmainen ja hiukkasen järjetön ja puolenkymmentä avustavaa aihealueet vähän ympäriinsä. Pelailtiin hiukkasen palkoilla, oikein mihinkään ei palautetta saanut ja valmistuessa tuli ohjaajalla tyypillisesti hirveä kiire ja artikkelien julkaisua pantattiin, jotta halpaa työvoimaa sai pidettyä pitempään ja vähän pimennossa pidettiin asioista. Muillakin oli tullut lähtöjä ja yhdellä mielenterveysongelmia. Kaikki, mitä sanoin, kai tulkittiin minun toimintakyvyn puutteeksi tai luulemiseksi eikä tälläisiä asioita osattu selvitellä yhtäkään, vaikka kaikkeen viestintään on ilmeisesti pääsy - näitä tulkintoja et sinä nähdä saa. Sitten tämä systeemi järjestelee selän takana vielä tälläisiä stressitilanteita sinun toimintakyvyn parantamiseksi yms. syystä, joita voi ruveta jossakin välissä huomaamaan, että näyttää kaikki menot olevan monitoroinnissa, ja tästäkin voidaan joku psykologinen ongelma päätellä, että luulee jotain. Siinä sitä verorahoille käyttöä löytyy, yhdellä noista taitaa aina 9 vuoden koulutus olla, ja ei taida enää tulkintoja vetää muusta kuin psykologian kirjasta.
- Anonyymi
Niinhän se usein in että eräät ihmiset kuvittelevat ettei lääke sovi heille , koska niissä on se aloitus hankalaa . Hoito puolelta sanotaan aina että alussa voi olla olo huonompi , mutta yleensä se joka jaksaa sen alku hankaluudet , saa lääkkeestä hyvän vaikutuksen. Mutta kun usein luullaan ettei lääke sovi ja lopetetaan.
Joten juuri se alku on aina jokaiselle hankalaa, mutta kun vaan jaksaa sen ajan ilman kuvitteluita ettei lääke muka sovi, niin alkaa sitten voimaan paremmin ja masennuskin häipyy . Siis alussa voi voida huonommin , mutta kun sen tietää niin jatkaa . Ykeensä naiset saavat avun äkkiämpää koska sitkeitä jaksavat ne alku hankaluudet. - Anonyymi
No ota ripuli pilleri jos luulet että juuri masennuslääke aiheuttaa sinulle ripulia. Sillä kun jaksaa ne ensimmäiset kaksi viikkoa olla hieman huonommassa kunnossa niin se menee ohitse. Kehosi alkaa hyväksymään lääkkeen . Tosin en ole koskaan kuullut että jollain olisi ripulia näistä lääkkeistä, mutta se voi olla myös yksi haittavaikutus. Ämasennus itsestään saattaa aiheuttaa ripulia koska keho on koko ajan jännitystilassa , kun autonoominen hermosto tekee tepposia
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .844531Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503115Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631363109Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4032192Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2201308Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito111213- 761197
- 651082
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde301074Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että111983