Hyvä katkeroitunut ex! Sinulle on mahdotonta hyväksyä, ettei mies halunnut jatkaa elämäänsä kanssasi. Yritän helpottaa asian ymmärtämistä yksinkertaisella esimerkillä.
Kuvitellaan autonvaihtotilanne (yleensä ainakin vanha auto vaihdetaan parempaan). Miehelläsi oli vanha Mosse – luotettava, paksupeltinen ajopeli, jolla nuoruudessa tehtiin monet mukavat leirintäreissut. Aika on kuitenkin ajanut Mossen ohi ja kaikenlaista pientä ja isompaa häikkää on alkanut ilmetä. Pahaa meteliä Mosse on aina pitänyt, mutta nyt se on alkanut oikutella ja piiputtaa ihan liian kanssa. Lukuisista korjauskerroista huolimatta harmi jatkuu vain. "Turhaa rahanmenoa ja vaivaa, tätä ei jaksa enää kuunnella", tuumaa mies.
Miehesi mieleen alkaa hiipiä ajatus uudesta Fiatista. Kerran kauppareissulla hän näki sellaisen ja kuva jäi pysyvästi hänen mieleensä. Vaikka Mossessa on istuttu tuhannet kilometrit, siitä luopuminen alkaa olla päivänselvää miehelle. Sinä korostat, miten edullista sen pitäminen on, miten ei kannata välittää rutinoista ja pahanhajuisista päästöistä – viis siitä, jos naapurit nauravat.
Mutta miehesi on jo tehnyt päätöksen: hän haluaa Fiiun. Linjakkaan, sporttisen, hyvin kiihtyvän, ja Mosse on muisto vain.
Sinä jäit romuttamon aidan viereen vaihtamattomiin öljyihisi haisemaan, kun mies kaasutteli Fiatinsa baanalle. Et suostu myöntämään, että olet miehelle historiaa, ja siitä aiheutuvat kaikki ongelmasi.
Itse olin nuoruuden rakastetulleni Mosse, mutta Elämäni Suurelle Rakkaudelle Sitikan Iso Kissa. ;) Jos nousisit öljylammikostasi, voisit vielä olla vaikka jonkun Mersu!
Kuvitellaan autonvaihtotilanne (yleensä ainakin vanha auto vaihdetaan parempaan). Miehelläsi oli vanha Mosse – luotettava, paksupeltinen ajopeli, jolla nuoruudessa tehtiin monet mukavat leirintäreissut. Aika on kuitenkin ajanut Mossen ohi ja kaikenlaista pientä ja isompaa häikkää on alkanut ilmetä. Pahaa meteliä Mosse on aina pitänyt, mutta nyt se on alkanut oikutella ja piiputtaa ihan liian kanssa. Lukuisista korjauskerroista huolimatta harmi jatkuu vain. "Turhaa rahanmenoa ja vaivaa, tätä ei jaksa enää kuunnella", tuumaa mies.
Miehesi mieleen alkaa hiipiä ajatus uudesta Fiatista. Kerran kauppareissulla hän näki sellaisen ja kuva jäi pysyvästi hänen mieleensä. Vaikka Mossessa on istuttu tuhannet kilometrit, siitä luopuminen alkaa olla päivänselvää miehelle. Sinä korostat, miten edullista sen pitäminen on, miten ei kannata välittää rutinoista ja pahanhajuisista päästöistä – viis siitä, jos naapurit nauravat.
Mutta miehesi on jo tehnyt päätöksen: hän haluaa Fiiun. Linjakkaan, sporttisen, hyvin kiihtyvän, ja Mosse on muisto vain.
Sinä jäit romuttamon aidan viereen vaihtamattomiin öljyihisi haisemaan, kun mies kaasutteli Fiatinsa baanalle. Et suostu myöntämään, että olet miehelle historiaa, ja siitä aiheutuvat kaikki ongelmasi.
Itse olin nuoruuden rakastetulleni Mosse, mutta Elämäni Suurelle Rakkaudelle Sitikan Iso Kissa. ;) Jos nousisit öljylammikostasi, voisit vielä olla vaikka jonkun Mersu!
Vastaukset 47
Vanhimmat
Toisten ei tarvitse kirjoitella tämmöisiä vertaukuvajuttuja tänne itsetuntonsa kohotusmielessä. Ihmettelen.
käytänhän korkokenkiä! Hi hii.
Ei maar, ajattelin vain nostaa omaasi, Maire. Kenenkään ei tarvitse jäädä Mosseksi. Ei sinunkaan.
itsetunto ongelmaa. En vain ymmärrä hihittelyäsi, enkä pilkkaamistasi.
että pidät kirjoitusta pilkantekona. Kerronhan siinä olleeni itsekin Mosse. Miksi se kosketti sinua niin, Mai...jaliisa?
rauhassa arvuutella vaikka koko ihanan viikonlopun!
jos jää roikkumaan, jää nykyhetki elämättä. Lapsillekin on kamalaa, jos äiti märehtii menneessä.
menneessä...kyllä meillä lapset sitä touhua ihmeissään katsovat.
Ei oikeen nappaa nyt, vaikka olis miten perjantai.
Ajeles nyt ihan rauhassa vaan....
ystävättäreni joskus totesi "hänenkin Mersustaan tulee joskus Ooppeli";)
muttei kuitenkaan mosse ;)
hauska..ainakin itse tulin moisesta tekstistä hyvälle tuulelle..elämä on.
Se, miten jotkut kokevat kirjoituksen loukkaavana tai ällöttävänä, kertoo aika paljon heistä.
ihan pilkkaa ja ivailua kaikki tyyni. Kyllä tämä kertoo minusta ainakin sen että ajattelen toisten tunteita.
toisten tunteita mutta ei elämästä tule mitään ilman huumoria. Mun mielestä ainakin hauska teksi vaikka se vanha mosse olenkin.
Kirjoittaja itse sanoo olleensa mosse!!!!!! ???????
Huumorintajuton eksä taitaakin olla se pahin tapaus.
Viat alkaa aina ilmetä vasta tietyn ajan kuluttua ja varmasti vikoja löytyy ensi huuman jälkeen jokaisesta romusta. Mutta vaihtaahan voi vaikka lopun ikänsä, tuskimpa mikään suhde on helppo kenenkään kanssa oli se sitten suhde autoon tai mihinkä lie.
Vaihdelkaa parin kuukauden välein, sehän on muotia ja penska alulle aina kun vain joku siitoskykyinen kohdalle sattuu, eikä väliä kenen piikkiin se menee. Kierrätysajatusmallihan että yks jättää toinen ottaa...on aivan mahtavaa ex tremeä. Extaasi elämyksiä kun ei muuten saa :)
Katsokaapa vanhoja hyvinpidettyjä autoja, ne ne vasta kauniita ovatkin.
Tietysti on myös rupsahtaneita vanhoja, mutta hyvällä huolenpidolla auto pysyy kunnossa ja tunnearvo vain kasvaa.
Kymmenen vuoden koeaika olisi jokseenkin sopiva jotta tuntee kumppaninsa. Nämä pika liitot ovat ihan naurettavia ja mitä nuoremmista on kysymys niin nehän loppuu ensihuuman jälkeen kaikki järkenään. Ei ole syytöntä ja syyllistä vaan kummatkin ovat virheitä tehneet ja vastuu kummallakin. Ei joku voi vain pestä käsiään ja sanoo että syy vain toisessa, minä itse täydellinen! Kaikki ovat epäonnistuneet jos suhde ei toimi ja yleensä jättäjä tuntee itsensä niin täydelliseksi ettei tajua omia vikojaan, hakee vain vioilleen sopivampaa uhria joka alistuu. Jättäjällähän on niin heikot taidot ettei kykene kinkkisistä ongelmista selviytyyn vaan hakee jotain helppoutta jota ei ole. Näin ollen he ovat heikompia ihmisiä mitä tiedän ja koskaan en heidänlaisiaan arvosta. Jos johonkin projektiin lähtee niin se täytyy viedä loppuun asti kunnialla.
Autossa ei arvo nouse ellei ole antiikkia luullakseni. Itsestä se riippuu kuinka hyvin pitää itseään, ei siihen ketään tarvita.
Vanhoja hyvinpidettyjä autoja puleeraakin ihan poikamiehet joilla ei naisia olekkaan sillä se vie kaiken vapaa- ajan. Ja päinvastoin kuin luulet niin Aira Samulinilla ja Kirsti Paakkasella ei tietääkseni ole miestä ja he ovat tosi kauniita ikäneitoja. Jos katukuvassa näkyisi yhtään niin tyylikkäitä naisia niin nauttisin mutta todellisuus on todellakin järkyttävän ankeeta.
Suomalaiset ovat todellakin kamalan näköisiä, epäsiistejä nuoria myöten. Ylipainoisia plösöjä jos suihkusta tulleen näköisiä ja likaiset rytkyt päällä. Joillain kamalat yököttävät rastat ja valkoinen nahka. Tyyli tökkii tosi monilla yli äyräiden ja minä en ole koskaan ollut kiinnostunut peltilehmistä, ne ovat vain kulkuneuvo, ei sen enempää.
sanoin, että "hyvällä huolenpidolla auto pysyy kunnossa ja tunnearvo vain kasvaa".
Jos oikein hyvin pitää, sillä voi ajaa loppuelämänsä.
ihmiset esineellistetään ja heistä tehdään kulutushyödykkeitä. Eikö se ole äärettömän surullista ja osoita syvää tunnevammaa? Jotakin hyvin huolestuttavaa osoittaa sinusta se, että vertauksessasi mies on mies, ajatteleva, toimiva olento, mutta nainen vain passiivinen peltiromu. Huomaathan, että puhut myös itsestäsi.
Traagiseksi tilanne muuttuu, jos perheessä on lapsia kärsimässä.
Mersukin vanhenee, koi syö ja ruoste raiskaa. Myös mies vanhenee ja siirtyy jossakin vaiheessa luonnon kiertokulkuun horsmaa kasvattamaan.
Tällä viikolla kävelin kauniina syyspäivänä Espalla ja vastaani tuli ehkä puolenkymmentä korkeaan ikään ehtinyttä pariskuntaa, jonka toinen osapuoli, mies tai nainen, työnsi toista pyörätuolissa. He nauttivat yhdessä syksyn viime säteistä. Tuntuu surulliselta, jos sellaista rakkautta ja sitoutumista ei enää ole.
Hylkäisitkö mies, josta kerrot, myös vanhan koiransa? Entä pitäisikö naisen potkia pois impotentiksi tullut lastensa isä?
Ajatelkaa, ihmiset, ja sinäkin. Nyt olet ehkä iso kissa, mutta pian pelkkä ruostunut Popeda.
kirjoittaa toivomallasi tavalla. Humoristiseksi tarkoitetun kirjoituksen selittäminen jälkikäteen on aina huono vaihtoehto.
Ymmärrän, että kirjoitukseni kosketti sinua ja päätit tulkita sen materialistisella tavalla. Siihen Sinulla on täysi oikeus. Vertauskuvalliseksi tarkoittamassani kirjoituksessa yritin kuitenkin sanoa sen, että se puoliso, joka todella haluaa erota, ei enää välitä puolisostaan. Sen myöntäminen itselleen on helpotus. Et koskaan voi pakottaa toista rakastamaan itseäsi. Mitä enemmän pakotat ja ahdistat häntä, sitä enemmän hän sinua inhoaa.
Helpotuksekseni huomaan, että joillekuille tämän palstan kirjoittelijoille pointtini tuli kyllä ymmärretyksi selittämättäkin. Saattaa olla, että Sinulle ei vieläkään – on vaikea nähdä itsensä toisen silmissä vastenmielisenä. Itseäni olen pystynyt katsomaan sen silmin, joka minua ei enää rakastanut.
ainoa ja oikea, herää hyvä ihminen todellisuuteen! Olen seuraillut kirjoituksiasi useasti, olet todella epämiellyttävä tyyppi näine aloituksinesi, ei voi mitään.
on se koiranvirka. Harva kestää toden puhujaa, ja siitä oma kirjoituksesi on oiva esimerkki.
jatka haukkumista vaan!
heitetään silloin, kun muuhun ei pystytä.
Aiemminkin olen kertonut, että helpottaa, jos pystyn nauramaan itselleni (ja tähän olet aiemminkin kommentoinut sinulle tyypilliseen tapaan), ja uskon sen pätevän myös muihin.
Ymmärrän kyllä, että haluat valehdella itsellesi olleesi niin täydellinen, ettei erosta voida syyttää sinua. Jostakin kumman syystä kuitenkin roikut täällä ja purat ilmeisen pahaa oloasi muita syytellen – erityisesti niitä, jotka sinun mielestäsi ovat sinun onnesi varastaneet.
Jos ja kun et kyennyt lukemaan aiempia kirjoituksiani etkä oletettavasti tätäkään, liitän kirjoitukseni kaikkein tärkeimmän lauseen tähän loppuun omaksi osiokseen, keskity siihen:
"Itseäni olen pystynyt katsomaan sen silmin, joka minua ei enää rakastanut." Suosittelen saman harjoittelua Sinullekin.
ikäväkyllä tämän ja edellisetkin.
Sallinet, että lainaan säkenöivää sanan säilääsi.
sanoo, niin sydän tuntee!
katsot itseäsi sen silmin, joka sinua ei enää rakasta?
Oletko niin täydellinen...
Mitenköhän kuvittelet narsisti ex-mieheni minut näkevän??
tämäkään. En koskaan odottanutkaan, että antaisit vastauksen. Itsetuntosi ei riitä siihen.
Kun katson itseäni sen silmin, joka minua ei enää rakasta, näen kokemattoman, naiivin, itsekeskeisen, ehdottoman, hemmotellun, mustavalkoisen ja liian idealistisen nuoren naisen, jolla ei ole pienintäkään käsitystä parisuhteesta eikä tosielämästä, pelkkiä ihanteita ja haavekuvia vain.
toisen narsisti-exän?
pitävä juttu vieläkin :-)
Et voi tehdä diagnoosia minua tuntematta...
laitoin loppuun kysymysmerkin. ;) Minähän sinua en tietääkseni ole jättänyt, ja kysymyskin kuului: mitä näet, kun katsot itseäsi sinut jättäneen silmin?
Vastaamaan harva pystyy, et sinäkään. Se osoittaa, että sinulla on vielä paljon kipeitä asioita käsiteltävänä.
Voisimme muuten ehkä keskustella ihan yhdellä viestillä kerrallaan, mutta vastaan nyt tuohon toiseenkin kirjoittamaasi.
toinenkin olis viisas", sanoi eräs henkilö avioerostaan. Ei voi kuin siteerata.
Mistä sinä tuollaisen käsityksen olet saanut? Ja alkuperäinen kysymyksesi oli:mitä näet kun katsot itseäsi sen silmin joka sinua ei rakasta, nyt olin jo jätewtty.
Minulla ei ole mitään kipeitä asioita käsiteltävänä, ex-miehelläni on.
Olipa ikävä lapsus minulta. No, kysymykseni huolimaton muotoilu selittänee, miksi jätät vastaamatta.
vastaa tähän helposti ennakoitavissa olleeseen ilkeyteen – ymmärrän kyllä yskän. ;)
Kyllä näistä kuvaamistani yhä löytyy luonteenpiirteitäni, mutta näiden parinkymmenen vuoden aikana olen pyrkinyt pyöristämään kulmiani muutenkin kuin fyysisesti. Eli enää en ole niin nuori ja nyt tiedän jo jotakin elämästä ja parisuhteestakin, kiitos minulle oivallisesti sopivan, rakastavan kumppanini.
ei fiiattii eikä pemarii, hän huoli mut ja mun skootterin.
Hauskasti kirjoitettu, tosin en pidä siitä että naisia esineellistetään, mutta tämähän olikin tehty huumori mielessä sisältäen totuuden jyväsen :)?
kuitenkin oli, että vaikka olet yhdelle Mosse, voit olla toiselle Mersu....
...tai Volkkari tai Popeda tai skootteri tai Maserati tai Porsche tai mitä ikinä haluaakaan parhaimmillaan olla, esineellistettynä siis. ;)
Kunhan vain ymmärtää, että sille, jonka puolison haluaa vaihtaa, tämä ei enää ole vaalimisen arvoinen. Mutta sehän se juuri vaikeaa onkin.
*nauraa* AIVAN MAHTAVA!!
BUUUUAAAAhahhhahhhaaaa
luulis. ;)
olla katkera ja kenelle?