kaikki tulis valmiina nenän eteen,
aina on joku paijaamassa ja silittelemässä.
Kertomassa kuinka sulonen oot, kuinka uskollinen
ja ihana.
Se osaa antaa pusuja, se halaa, se nukkuu kaina-
lossa ja tuhisee. Näkee unta, ja juoksee unissaan
ulisten, ehkä näkee pahaa unta. Mutta aina on
emäntä turvallisesti lähellä. Vie ulos, antaa
mun juosta nuoruuden innolla.
Ei ole muuta murhetta, kun odottaa ruokaa ja
illan kohokohtaa - possunkorvaa. Sitten voi taas
käydä onnellisena nukkumaan, ja odottaa että se
emäntä tulee viereen.
Ollappa koira, vai ?
aina on joku paijaamassa ja silittelemässä.
Kertomassa kuinka sulonen oot, kuinka uskollinen
ja ihana.
Se osaa antaa pusuja, se halaa, se nukkuu kaina-
lossa ja tuhisee. Näkee unta, ja juoksee unissaan
ulisten, ehkä näkee pahaa unta. Mutta aina on
emäntä turvallisesti lähellä. Vie ulos, antaa
mun juosta nuoruuden innolla.
Ei ole muuta murhetta, kun odottaa ruokaa ja
illan kohokohtaa - possunkorvaa. Sitten voi taas
käydä onnellisena nukkumaan, ja odottaa että se
emäntä tulee viereen.
Ollappa koira, vai ?
Vastaukset 46
Vanhimmat
vähän tylsää
jos olisin koira,,,,haluisin vaeltaa vapaana ...
vaistojeni johtamana...laumassa
nähden nälkää
kokien haasteita ja
vaaroja
vainun terästyessä pinkoa kohden jotain....
mmielenkiintoista..
tapella eli...haastaa voimain mittelyyn....jonkun lajitoverin..taisitten matriarkkana hallita laumaa
antaen suosiota milloin kenellekin...halujeni mukaan
enpä minä välittäis urbaanikoiran osasta ;/
sen tietty noinkin ajatella.
Miksi ihmeellä haluaisit nähdä nälkää ?
Haasteiden kokemiseen voin kyllä yhtyä täysin,
vaaroihinkin. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoisia
ajatuksia Sinun koiran maailmassasi.
En kyllä urbaanikoira haluaisi minäkään olla,
maaseutu on mielestäni ainoa oikea paikka koiral-
le.
koirankin olo, - entä jos sattuu ilkeä isäntä tai emäntä? :/
Joka päivä opin koirastani uusia asioita, joita voin käyttää hyödykseni jatkossa.Opin lukemaan lemmikkiäni, kun vain otan hänet huomioon kaikissa tilanteissa ja menen hetkiseksi koiran pään sisälle... ihmisen kyvyillä tietenkin!
Vain aidoilla tunteilla varustettu ihminen on kelvollinen koiran omistajaksi. Narsistit ja useat muut tunnevammmaiset eivät sovi koiran omistajiksi.
Itsekin koen olevani jonkin sortin tunnevammainen, mutta perusominaisuuksiini kuitenkin kuuluu eläinrakkaus.
Toivon hartaasti, että kaikilla koirilla olisi rakastava koti!
ja olen valitettavan monta tapausta nähnyt itse,
joissa koira on kuin luutturätti, välttämätön
paha. En edes ymmärrä ihmisiä, jotka ottavat koi-
ran, jos eivät todellisuudessa välitä niiden hy-
vinvoinnista vähääkään. Meillä koira on perheen-
jäsen siinä kuin kuka muu tahansa, ja sillä on
varmasti niin hyvät oltavat, että moni koira ka-
dehtisi jos osaisi.
että jokaisella koiralla olisi rakastava koti,
ihan niin kuin kaikilla lapsillakin. Mikään olen-
to ei ole yhtä uskollinen kuin koira. Se kuunte-
lee Sinun murheesi, itkusi. Ei milloinkaan sano
niin kuin ihminen ' helvettiäkö siinä valitat '
tai jotain muuta vastaavaa. Se ottaa Sinut aina
ilomielin vastaan, kun kotiudut.
Eikö sille silloin ole oikeutettua antaa rakkaut-
ta ja hoivata sitä parhaalla mahdollisella taval-
la ? Mielestäni kyllä.
kylmä nenä takapuolessa...
ja sen mielestä se on ihan normaalia, varmaan
jopa toivottavaa.
Enpä osannut ajatella tuollaisesta näkökulmasta
asiaa, en sitten ollenkaan.
Juosta jolkotella vesisateessa, räntäsateessa. pakkasella. Nukkua saa riihennurkan alla tai kuusenjuurakossa. Ainoat ystävät ovat rannan puli-ukot, saattavat antaa makkaranpätkänkin. Paremmat ihmiset potkivat ja heittävät kapulalla, kun hollille pääsevät. Vaikka kuin etsii ruokaa, aina on nälkä. Joitakin ilonaiheita on. Kun hienon rouvan villakoira on miestä vailla, ja rouvan silmä välttää, niin voi miten ihanalle tuntuu, kun näkee villakoiran lemmestä huokailevan. Sitä en ymmärrä, kun jälkeläisiä menee katsomaan, niin rouva kirkuu ja huutaa kun paloauto, ja ajaa luudan kanssa pois. Mistä nytkin ruuanmurun saa, ja millaisen kolon löytää, minne yöksi käpertyy, huoks.
ei juurikaan noita kulkukoiria ole. Ja jos sel-
laisia jossain vaeltaa, niin kyllä poliisi hoitaa
ne yleensä löytökoteihin, ja niin saa moni orpo
kodin. Ja yleensä täällä tuollaiset tapaukset on
kuitenkin karanneiden koirien tapauksia.
Vähän niin kuin nämä kesäkissat, joita en ymmärrä
ollenkaan. Sitä, että ihminen ottaa kesäksi kis-
san, ja tunteettomasti voi jättää sen sen jälkeen
oman onnensa nojaan, ei mene jakeluun.
Lauloimme duettoja briardini Dinan kanssa.
Se osaasi tietysti puhuakkin.
Matikassa se oli haka, laski neljään (pidemmälle en uskaltanut kokeilla).
Vain kerran haki kapakasta kotiin (todistajat on).
Eron tullessa koitti ero Dinastakin.
"Ei hulttiolle voi koiraa antaa."
Eikä hotelli ollut koiria varten, vain koiruuksia.
Mielenkiintoinen tarina,
mutta yhdyn mielipiteeseen
' ei hulttiolle voi koiraa nataa '
luulee että olet jumala kun annat sille ruokaa ja rapsutat sitä :=)
KISSA luulee olewansa jumala kun hänelle tuodaan ruokaa ja sitä rapsutetaan :=)))
mulla on ollut molemmat ja toinen on wieläkin periaatteessa tjn
ja molemmissa tapauksissa NE on suojellut minua?
kooni & myrsky :=)
koira pitää aina ruokkijaansa kuninkaana/kunin-
gattarena. Tietenkin ihminen on sille tärkein
linkki elämässä, siitähän se elää ja saa huomion-
sa.
Minulle tulee väkisinkin mieleen tuosta kissaju-
tusta, arvaas mikä * nauraa *
En kerro ääneen, taidan kirjoittaa siitä Sinulle.
Varmasti he ovat suojelleet ja Hän suojelee Si-
nua, rakastaa. Olet onnellinen Hänestä ja Hän
varmasti Sinusta. Nautttikaa, antakaa arvo toi-
sillenne.
tjn =)
haluaisin olla uroskoira. Ei tarvitsisi miettiä näitä hankalia miesjuttuja, joiden parissa parhaillaan painiskelen.
Ei vaan, aika tuoreena koiranomistajana voin sanoa, että koira on maailman paras keksintö. Kuka lie keksinyt?
Onnea koiran hankinnasta, se on ehdottomasti ih-
misen paras ja uskollisin ystävä.
Miesjutut, voi helkkari kuule. Eipä paljon vaiki-
ampaa aihetta elämässä olekkaan, ota niidenkin
ajatusmaailmasta tolkkua * huaks *
Kuka koiran sitten onkaan keksinyt, niin me
saamme nauttia täysin rinnoin keksinnöstä.
Pupun elämä on paljon hauskempaa.
Ymmärrän kyllä koiran näkevän painajaisia pupusesta, joka taas pääsi unessa karkuun. Sitä se kaiken yötä ajaa takaa, mutta ei koskaan saa kiinni.
Aikanaan koira herää painajaisestaan ja alistuu kohtaloonsa järsien possunkorvaa paremman riistan puuttuessa.
porkkanalla ja kaalilla elä. Sitä inhottaa kaikenmaailman hiiret, päästäiset, ja tuo roskakasojen tonkiminen. Kyllä kesänjäljitä hyvässä kunnossa oleva pupupaisti tekisi terää.
on vaikiaa kyllä verrata, kumman elämä on muka-
vampaa. Varmaan kummallakin on ne omat hyvät het-
kensä, ja jos ne osaisi ajatella kuin ihminen,
osaisivat silloin ehkä sen ' olis paljon
mukavampaa olla pupu ' tai toisin päin.
Ja kyllähän ainakin koirat näkee painajaisia,
sanoo nimimerkki kokemusta on.
Ei tarvitse ajatella eläimen
se tuntee nälän niinkuin sinäkin
kylmissään myös tärisee, palelee
pulman ratkaisee ilman sanojakin
pelko tuttua sille vaaran uhatessa
omiensa kanssa mielestään turvassa
vieraita, vihollisia vastaan taistelee
pedon juhlapäivällispöydästä pakenee
pennut leikkivät kuten ihmisten lapset
niidenkin opeteltava selviytymistaidot
Eri rooleissa elävät luonnoneläimet
omat roolinsa kehittäneet ihmiset
Eläimillä elekieli puhuu puolestaan
sen opetella voimme tulkitsemaan
Mikäs sen hauskempaa kuin tuumailla, mitä eläimellä on mielessään ja me tuumailemme sanoin. Esim. koirasi näki unta, mutta sinun on pääteltävä itse, mistä, koska koirasi ei kykene sitä itse heräettyään kertomaan. Selitin vain tulkinnan koirasi unesta. Voisi hyvinkin olla.
Me ihmiset selittelemme ihan selittelynhalusta. Olis se kyllä aika kiva olla kirjoittava ja puhuva pupu, ei senpuoleen :)
Sinäkö olit se takkuturkkinen, nilkuttava ja kapisen näköinen otus, jonka näin maatessani päiväunilla ruohikossa kylläisenä ja tyytyväisenä lämpimänä loppukesän päivänä? Sydämeni hakkasi ainakin kahtasataa kun ilmestyit viereeni helpon paistin toivossa. Onneksi jalkani ovat vielä vahvat ja nopeat ja heräsin viime hetkellä unelmistani.
Vieläkin puistattaa, kun muistan sen hetken. Jos en olisi herännyt, olisin ollut juhlapäivällisesi.
kirjoittava, puhuva pupu =)
Elekielihän se on se, millä me koiria tulkitsem-
me, ja koira tulkitsee meitä äänenpainoilla, tie-
tysti myös eleilläkin.
Olen huomannut samankaltaisuutta koirassani, kuin
mitä lapseni aikoinaan koki. Kun oli ollut oikein
raisu päivä, hän kävi tapahtumia unissaan läpi
unissapuhumalla ja nauramalla. Koira kun reuhaa
' tyttöystävän ' kanssa tunnin-pari, niin silloin
sekin sätkii unissaan, ulvoo tai murisee. Siinä
se taas nähdään, kuinka paljon lapsissa ja koi-
rissa on samaa. Ja sekin, yhtä rakastettavia ovat
molemmat.
Ihanaa omistaa koira.
Koira on ehdottoman uskollinen, aina kaipaava ja odottava sekä riemullisen iloinen kotiin tulosta. Koiraa parempaa ja enemmän uskollisuuden inhimillisiä piirteitä omaavaa kotieläintä en tiedä, ehkä hevonen voisi olla seuraava. Minulla on aina ollut koiria, on nytkin.
Em osaa sanoa mitä on olla koira, minä ainakin pidän sitä ehkä liiankin hyvänä;)
että koiraa voi milloinkaan pitää liian hyvänä,
se on ansainnut kaikki hellyydenosoitukset ihmi-
seltä mielestäni juuri sen uskollisuuden vuoksi.
Kolmas cockeri on täällä menossa, nyt 5 wee.
Kaksi edellistä eli melkein 12:ta vuotiaiksi,
vaikka molemmat sairasti. Jos tämäkin elää yhtä
kauan, olen onnellinen jos saan elää itse sen
kanssa kaikki ne vuodet.
Profiilisi on muuten ihana !
Eipä varmaankaan liian hyvänä koskaan koiraakaan tule pidettyä, mutta kyllä mä sitä tosi hyvänä pidän. Me käydään yhdessä metsässä ja kun se palaa jahtimatkaltaan niin on se silloin tosi iloinen ja riemukas kun taas tavataan.
Ai profiili? Kivaa kun pidät:)
että ollaan sitten sammaa kastia noiden
lemmikkien hyväilymäärien suhteen. Kyllä se tääl-
läkin saa aamusta iltaan haleja, pusuja ja sili-
tyksiä, ettei ole mitään määrää sillä. Kovasti
se niistä nauttii, mutta saman tekee antajakin,
kuka se milloinkin on. Se on niin hellyttävä hiu-
kan surumielisillä silmillään, että eihän sitä
voi muuta kuin paijata.
Juu, harvinaisen miellyttävä ja mieleenpainuva
on profiilisi.
olisin mieluummin, niitä palvellaan ja palvotaan.
Sanotaan, että koira on ihmisen alapuolella, sika samalla tasolla ja kissa yläpuolella:)
Että sika muka samalla tasolla koiran kanssa,
tuosta rohkenen olla eri mieltä.
Mutta yhtälailla mielestäni koiraa palvellaan ja
palvotaan kuin kissaakin. Ja vaikka pidän
kissoistakin, siltikin ottaisin nytkin koiran jos
pitäisi valita.
Siinä sanottiin, että IHMISEN kanssa sika on samalla tasolla, koira on alapuolella molempia:)))
Tuo ei ole minun keksimääni, vaan olen lukenut jostakin;)
On meilläkin ollut koira, mutta tällä hetkellä on kissa.
Sorry, taisin olla hiukka hätäinen :(
Ja lemmikit mieltymysten mukaan,
niinhän se menee.
helppoa, elämä. Paitsi sillon kun on kylvyn aika, tai kynsien leikkuun.
Ja ollappa vielä meikäläisen koira, saisi ylimääräisen annoksen lellittelyä.
Mitä, enkö olekkaan ainoa, joka nukkuu koiran vieressä. Siihen tuo aina asettautuu jalkoja lämmittämään.
kyllä se koiran elämä on oikeesti helppoa, mutta
suon sen ilomielin sille, koska se antaa itselle-
ni niin paljon iloa olemassaolollaan.
Juu, et ole ainoa koiran vieressä nukkuja. Täällä
on sama meininki, se työntää leukansa kaulalle ja
ja tassun kuin halauksena rinnan päälle. Ihanaa
kuunnella sen tuhinaa, onnellista elämää.
Toihan vastaa tänpalstan miehiä ;)))
Saman tilan ja passauksen ottavat.
Passaa ken passaa.
no, mielipidehän se on tuokin.
jolla kissan päivät :)
täällä sensuroi?
Palstan seriffinä ei ole ketään, ei ainakaan näy merkintää. Silti asialliset viestit poistetaan samoin kuin autopalstaltakin, jos ne eivät satu olemaan seriffin mielen mukaisia.
Miten/minne tehdään valitus asiattomasta sensuroinnista? Tällä menettelyllä päästään siihen, että keskustelu näivettyy vain seriffin mieleiseksi hymistelyksi. Kuka sellaista kaipaa?
minulta kysyt?
Autopalstasta en tiedä mitään, hmmmmmmm????
' kissanpäivät ' pätee kyllä koiraankin, silloin
ainakin kun se on ja elää onnellisessa ympäris-
tössä.
mistä puhut. Mutta onhan palstalla seriffi, ja
hän toimii niillä valtuuksilla, jotka hänelle on
suotu. Täällä on ilmeisesti ollut joitain pois-
toja, joista minä en tiedä mitään.
Ylläpidolle tehdään kaikki valitukset, kyllä
siellä ne päätökset tehdään joihin meidän on tyy-
tyminen. Niin kuin minunkin aloitukseni täältä
eilen siirrettiin rakkausrunojen puolelle. Sefu
katsoi, että tämä forumi oli sille väärä paikka.
Sitähän minä en tiennyt, ettei täällä suvaita ru-
noa, mutta kantapään kautta senkin nyt sitten
opin.
onnellinen ympäristö koiralle, kissan ympäristö on mulle enemmän tuttu?
maaseutu, jossa se elää lähes tulkoon vaaratta
ainakin liikennettä ajatellen. Saa juosta metsäs-
sä vapaana ja nauttia. En oikein edes ymmärrä,
miksi ihminen ottaa kaupunkiasuntoon koiran.
Paitsi siinä tapauksessa, jos on olemassa kesä-
mökki ja siellä sekin saa toteuttaa itseään -
nauttia siitä vapaudesta.
...pitäisi vielä olla koira...
Sukupuolenvaihdosleikkaus mahdollistaa, että tätistä voi tulla setä ja setästä täti. Jos alat puhumaan sen puolestä, että tätistä voi tulla koira, niin mainitsetko myös sen puolesta löytyvän kiinnostusta, että setästä voisi tulla kissa.
tämäpä yllätys, että täältäkin löytyy joskus
Tomcat.
Aikas velmun palautteen kirjoitit,
mutta ajattele oikeesti kuinka koiran elämä on
ihanaa. Kaikki tulee valmiina eteen, ei mistään
muusta murhetta kuin murkinasta, ja taas voi jat-
kaa unia tai kerjätä rapsutuksia.
Mahottoman mukavaa lauantaita sateesta huolimat-
ta Sinulle Tomtom.
mutta mun mielestä koira pitää ottaa koiran takia eikä itsensä. Ei sen takia että tulisi käytyä lenkillä tai jotain. Koiralenkki on koiran juttu eikä omistajan. Minkään kokoinen koira ei ole pieni ihminen vaikka kuinka haluaisi, vaan se on koira kaikkine vaistoineen ja juttuineen. Se on omistajasta kiinni millainen kaveri, jos on huono niin vika on narun toisessa päässä. Silloin kun koira hyppii ihmistä vasten, se on ihmisen mielestä huonotapainen. Koiran mielestä se käyttäytyy ihan asianmukaisesti ja toivottavasti, koska pyrkii nuolemaan korkea-arvoisemman suunpieliä. Ennen kuin ottaa eka koirulin, kannattaa vähän tutustua koiraoppaisiin niin ymmärtää paremmin näiden sydämensärkijöiden aatosmaailmaa. Oma koirulini tuli meille pentuna, vei sydämen ja särki sen kuollessaan 12-vuotiaana.
...kaikkea ole ketjusta lukenut.
Sinulle vastaan, että vastauksesi oli mielestäni hyvä. Minäkin ajattelen samoin.
vie sydämen ja särkee sen poistuessaan,
sellainen on koira.
Nimenomaan, omistajasta se on kiinni, minkälainen
se talutettava on. Jos sillä on kaikki hyvin,
se voi hyvin ja on kuin ihmisen mieli.
Ja aina kannattaisi tutustua rotuihin lukemalla,
ennen kuin ensimmäisen koiran ottaa. Huomioida
kaikki, sekin onko se lapsiystävällinen, seura-
koira vaiko vain kaunistus kodissa.