Tämä rekkajonojen aiheuttama kaaos koko etelä-karjalan/kymenlaakson alueella - jotein mikä ratkaisuksi??
EHDOKKAAT
RATKAISKAA
5561
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaupungin hallitus antaa maanantaina lausunnon asiasta.
http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/2008844-4.HTM
Tässä seuraavaksi työntekijäjärjestöjen kannan otto asiasta. Se on tähän mennessä ainut hyvä ratkaisu.
Kaakkois-Suomen SAK:n, STTK:n ja Akavan aluetoimijoiden vaatimus Suomen hallitukselle puuttua Kaakkoisen Suomen raskaan liikenteen aiheuttamiin ongelmiin.
Venäjän yksipuolinen päätös lopettaa autonkuljetusrekkojen kulku Vaalimaan raja-aseman kautta on Etelä-Karjalan ihmisille ja elinkeinoelämälle täysin käsittämätön ja kestämätön.
Päätöstä on perusteltu Vaalimaan raja-aseman erikoistumisella tullaamaan erikoisajoneuvoja ja –rahtia.
Päätös johti siihen, että autonkuljetusrekkojen virta Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikoilla kasvoi räjähdysmäisesti. Ongelman syvyyttä kuvaavat rajan yli vuonna 2007 kulkeneitten henkilö- ja pakettiautojen määrä, joka oli yhteensä 1 788 023 ajoneuvoa. Vaalimaan kautta autoista kulki 799 807 ajoneuvoa, Nuijamaalta 587 600 ja Imatralta 400 600. Lisäksi transiittoliikenteen osuus oli 679 000 henkilö- ja pakettiautoa 119 600 rekan kyydissä. Yhteensä rajan siis ylitti noin 2 600 000 ajoneuvoa tavalla tai toisella.
Vaalimaan ollessa suljettuna autokuljetuksilta kuormitus kohdistuu kokonaisuudessaan Nuijamaan ja Imatran raja-asemille.
Liikennemäärien kasvu aiheuttaa ainakin seuraavassa kuvattuja ongelmia.
Tiestön kuluminen vauhdittuu selkeästi, ja laskun tästä maksavat kohonneina tienpitokustannuksina suomalaiset veronmaksajat. Valtatie 6:n ”väliaikaiset” rekkaparkit, ja niillä päivästä toiseen seisovat rekkajonot, lisäävät ympäristön saastumista ja likaantumista aivan luonnollisistakin seikoistakin johtuen.
Liikenteen sujuvuus kärsii, koska rekkajonot pakottavat pudottamaan nopeuksia. Lisäksi valtatie 6:n perusparannus Lappeenrannan kohdalla, ja tulevaisuudessa Joutsenon-Imatran välillä, tulee aiheuttamaan jatkuvasti vaaratilanteita. Etenkin liukkauden tullessa syksyisin mukaan liikenteeseen.
Poliisin työajankäytöstä useiden poliisipartioiden aika kuluu sinällään ihmisten turvallisuuden kannalta tärkeään, mutta poliisin kannalta toisarvoisiin tehtäviin rekkoja ohjaillessa, ja esim. ylinopeuksien valvonta heikkenee. Myös ennalta ehkäisevän rikollisuuden torjunnan resursseja hukkaantuu valtatie 6:n rekkaruuhkiin.
Alueellisten pelastuslaitoksien osalta ehkä pahimpana ongelmana on raskaan liikenteen yhä lisääntyessä raskaan pelastuskaluston ja koulutuksen puute. Puutteet lisäävät kansalaisten turvattomuutta.
Tienpitäjällä ei ole muuta keinoa turvallisuuden lisäämiseksi, kuin nopeuksien pudottaminen, esimerkiksi 6 tiellä Luumäellä Jurvalan taajaman molemmin puolin, sekä valtatie 26:lla välillä Taavetti-Hamina. Jurvalan kohdalla arkiliikenteessä kulkee yli 10 000 ajoneuvoa, joista yli 3000 on rekkoja. Millään yksiajorataisella liikenneväylällä Suomessa ei ole kuvatunlaista liikennemäärää.
Nopeuksien pudottaminen tulee vaikeuttamaan elinkeinoelämän toimintaa, koska kuljetusajat pitenevät, ja tämä taas tulee vaikuttamaan alueelle tehtäviin investointipäätöksiin.
Suomen valtion on lisättävä painetta Venäjää kohtaan sähköisen tullauksen ja –laskutuksen järjestelmien käyttöön ottamiseksi pikaisesti, jotta liikenteen sujuvuutta saadaa parannettua ja harmaata taloutta kitkettyä rajaliikenteessä.
Eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä olevassa liikenneselvityksessä ei ole vuoden 2011 jälkeenkään mainintaa valtatie 6 perusparantamisesta välillä Taavetti- Lappeenranta, eikä myöskään valtatie 26:n parantamista välillä Taavetti-Hamina. Tällä menolla Etelä-Karjalan ihmiset ja elinkeinoelämä joutuvat odottamaan mahdollisia perusparannuksia jonnekin 2020 tienoille. Tilanne on täysin kestämätön.
Edellä kuvatuilla perusteilla Etelä-Karjalan palkansaajakeskusjärjestöt vaativat valtionhallintoa ja ministeriöitä ryhtymaään välittömästi ponnekkaisiin toimiin liikenneongelmien ratkaisemiseksi.
Jukka Kärnä Leila Korte Erkki Vallenius
SAK Kymen STTK Kaakkois-Suomen Akavan Kaakkois-Suomen
aluejohtaja aluetoimikunnan pj aluetoimikunnan pj
Kun googlettaa Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistaminen ja päivittäminen, niin saa suunnitelman, mihin päätös perustuu.
Jos joteinkin saataisiin sinne Venäjän tulliin muutema SUOMALAINEN Työntekijä - Huom. Työntekijä!! - niin alkais homma toimimaan....Piste!!
pidetään rekkajonot venäjän puolella.Venäjältä pääsee Suomeen rekka kun Suomesta poistuu rekka Venäjälle.Yks yhteen ja homma pelaa.
Kyllä ne rekkakuskitkin kärsivät jonottamisesta ja ehkäpä vielä enemmän kuin muut.
Kuntatalouden kohentamiseksi pitäisi Imatran tiepätkälle pistää tietulli, niin kyllä se ohjaisi rekkoja ilmaisille reiteille. Kojut vaan pystyyn.