sylikummi

on minun väärin valittaa, eikä siihen oikeutta ole.. Mutta mun mielestä sylikummiksi valittaisiin sellainen joka on vanhemmille läheinen.. Eikä sellaista puolituttusukulaista joka asuu neljän tunnin ajomatkan päässä...joka ehkä näkee seuraavan kerran kummilapsensa rippijuhlissa..

Ystäväni pyysi minua kummiksi.. Olin hänen kanssaan sairaalassa koko synnytyksen läpi. Mies ei päässyt paikalle. Tuskin edes halusi. Kuuntelin kaikki kiukuttelut ja huudot ja haukut. Niin kuin kuuluukin. En ottanut sitä minään.. Niin minäkin tein siinä tilanteessa. Hoitanut imeväistä aina kun on tarvinnut ja jopa silloin kun ei olisi edes niin tarvinnut. Aina ollut valmiina auttamaan ja tekemään ilman mitään vaatimuksia. Niin kuin ystävät tekevät. Enkä tehnyt niitä itsekkäistä syistä.. Mielessäni ei edes käynyt kummeus kun vasta sen jälkeen kun ystäväni pyysi.. Tottakai suostuin.. Ja leikilläni kysyin kuka tulee sylikummiksi... oletin, että siitä ei ole edes epäillystä että se olisi minä. Mutta petyin kun kuulin että ystäväni on ajatellut pyytää sylikummiksi exän pikkuserkkua, joka asuu enimmäkseen ulkomailla viettäen taiteilijaelämää. Käy kolme kertaa vuodessa suomessa.. Mulle henkilökohtaisesti on hyvin tärkeää sylikummeus.. Itse olen tarkkaan miettinyt kaksosillemme sylikummit ja häntäkummit. Mielestäni tein hyvät valinnat..mieheni kuoli raskausaikana auto-onnettomuudessa, joten pyysin hänen veljeään ja siskoa sylikummeiksi.. Mulla kun ei ole omia sisarruksia. Ystäväni tietää kyllä kuinka tärkeää tämä on minulle hlökohtaisesti.. Mutta minä en näköjään ole ansainnut tuota paikkaa. Anteeksi etukäteen kun valitan asiasta, joka ei saisi minua painaa ja minun pitäisi olla hyvin kiitollinen että minut on pyydetty kummiksi. Ja olenhan minä kiitollinen.. Vaikka en edes odottanu pyyntöä. Alkaa vain mietityttää asiat.