Kuka saa eniten siitettyä kakaroita ja näin ollen maata kotona kakaralaumansa turvin.
Tästähän ämmät tappelee kuka saa pidempään maata kotona äijän elättäessä. Kukaan ei välitä mitä niistä kakaroista tulee kunhan jonkun mulkun kanssa niitä siittää. Joillain ei ole elämässä muuta tarkoitusta kuin elää perinteiden mukaan käyttämättä omia aivojaan ollenkaan. Kunhan vain alapäässä pelaa...
Ja näitä koulu kiusaajia ja muita häirikköjä tulee lisää yksinkertaisille vanhemmille jotka eivät välitä mistään mitään. Hyvin monet vanhemmat ovat päästään vialla ja vaihtavat kumppaniaan kuin sukkiaan jos niinkään harvoin.
uusperheen perustamisen ymärrän jos puoliso on kuollut mutta muussa tapauksessa en. Eri perheiden lapsien niputtaminen on aina sokkitilanne vaikka vanhemmat huumassaan kuinka yrittäisivät. Kukaan ei siitä selviä ilman traumoja jos joku niin kuvittelee.
Mikä vittu siinä on että täytyy tehdän heti kakaroita suhteeseen joka ei toimi tai luullaan niin alkuhuumassa? Naisissa suurin syy koska he ensimmäisenä itsensä paksuksi hankkiutuu pitääkseen jonkun äijän retaleen. Heikko itsetuntoiset pyrkii sillä kakaralla pitään jonkun suhteen kun muutenkaan eivät onnistu.
Vanhin keino on heti tehdä kakara kun muitakaan keinoja ei ole miehen saamikseksi koukkuun. Tää on just rumien naisten keino ja mies viedään mistä vaan kunhan jostain joskus saa.
Tästähän ämmät tappelee kuka saa pidempään maata kotona äijän elättäessä. Kukaan ei välitä mitä niistä kakaroista tulee kunhan jonkun mulkun kanssa niitä siittää. Joillain ei ole elämässä muuta tarkoitusta kuin elää perinteiden mukaan käyttämättä omia aivojaan ollenkaan. Kunhan vain alapäässä pelaa...
Ja näitä koulu kiusaajia ja muita häirikköjä tulee lisää yksinkertaisille vanhemmille jotka eivät välitä mistään mitään. Hyvin monet vanhemmat ovat päästään vialla ja vaihtavat kumppaniaan kuin sukkiaan jos niinkään harvoin.
uusperheen perustamisen ymärrän jos puoliso on kuollut mutta muussa tapauksessa en. Eri perheiden lapsien niputtaminen on aina sokkitilanne vaikka vanhemmat huumassaan kuinka yrittäisivät. Kukaan ei siitä selviä ilman traumoja jos joku niin kuvittelee.
Mikä vittu siinä on että täytyy tehdän heti kakaroita suhteeseen joka ei toimi tai luullaan niin alkuhuumassa? Naisissa suurin syy koska he ensimmäisenä itsensä paksuksi hankkiutuu pitääkseen jonkun äijän retaleen. Heikko itsetuntoiset pyrkii sillä kakaralla pitään jonkun suhteen kun muutenkaan eivät onnistu.
Vanhin keino on heti tehdä kakara kun muitakaan keinoja ei ole miehen saamikseksi koukkuun. Tää on just rumien naisten keino ja mies viedään mistä vaan kunhan jostain joskus saa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
hyvät naurut heti alkuunsa, kyllä tää pelasti mun viikonlopun
Mulla on 3 lasta, kahden eri miehen kanssa
Mä myös teen töitäkin, eli elätän myöskin perhettäni yhtälailla kuin aviomiehenikin...että revi siitä
Ikävää että olet noin kyynistynyt näkemään pelkän nurjan puolen elämästä. Ei asiat noin ole kaikilla - onneksi. Ehkä tiedät esimerkin jolla on, valitettavasti niitä esimerkkejä huonosta ja lapsia ajattelemattomasta perhe-elämästä löytyy vähintäänkin yhtä paljon myös ydinperheistä. Tietyntyyppiset aikuiset vain eivät osaa nähdä omaa nenäänsä pidemmälle, haluavat kaiken heti ja nyt, tinkivät yhteisestä hyvästä oman etunsa vuoksi, eivätkä sopeudu/kypsy olemaan vanhempia ehkä koskaan.
Uusperhe on uusi mahdollisuus onnellisempaan elämään. Monilla se onnistuu - joillakin ei.
Toivon että löydät uudelleen elämästä myös kauneuden, se ei ole pelkästään sitä, mutta ei myöskään pelkästään rumaa.
Monasti lapset kärsii ja ovat heittopusseina, tämä näkyy häiriökäyttäytymisenä kouluissa. Ydinperheet ovat yhtä lailla ihan hukassa, he eivät välitä jälkikasvustaan mitään kunhan vaan uutta pukkaa kahden vuoden välein niin ettei ämmän tarvitse töihin mennä.
Tämä nykyajan vitun laiskuus vain ajaa kakarantekoon monia kun ulkomailta olisi tulossa ihan eri työmentaliteelilla varustettuja ihmisiä. Suomalaiset sairastaa koko ajan ja lapsettomat tekee heidän työnsä, kauneutta tässä tuskimpa kukaan näkee. Jos jollain uusperheestä ura urkenee niin miksi ei ydinperheestä jo???
Täytyy olla vitun tyhmä ihminen joka monta perhettä aloittelee eikä ensimmäistäkään hallitse!
Elämä ja kokemukset opettavat. Useimpia meistä inhimillisistä ihmisistä.
"Ei ne sanat vaan ne teot.
Toiset ymmärtävät kyllä kypsyessään, mitä ovat valmiit lupaamaan, mitä eivät. Elämä on aina yllätysmomentin kohdattavissa, toinen voi kuolla tai mitä tahansa. Niin ei kuitenkaan voi elää elämäänsä eteenpäin, että aina pelkää pahinta.
Nuoruuden liitot kaatuvat useimmiten kypsymättömyyteen. Ei ymmäretä puhaltaa yhteen hiileen, vaan riidellään siitä, kumman tarpeet paremmin tulevat täytetyiksi ja kumpi on enemmän oikeassa. Kun pitäisi olla parhaita ystäviä sen rakastavaisuuden lisäksi, mutta huomataankin että ollaan pahimpia kilpailijoita siinä, mitä itse saa. Ja jos toinen aina alistuu, toinen katkeroituu, eikä siitäkään seuraa mitään hyvää. On oltava tasavertaisia ja huomioitava kummankin toinen toistansa. Nuoruudessa ei aina tätä ymmärretä. Mennään kun Perttikin/Kaisakin menee ja vähät välitetään siitä, että järjestettäisiin laatuaikaa yhdessä. Parisuhdetta ei hoideta, vaan oletetaan sen säilyvän hyvänä ilman tahtoa, jota alttarilla vannottiin. Parisuhdetta on hoidettava, kummankin, tehtävä sen eteen uhrauksia kuten perheensäkin, eikä oletettava että esim. vuoroin baarissa ramppaamisesta vuoroin lastenhoitamisesta seuraisi mitään muuta kuin turhaa surua.
Toiset kypsyvät parisuhteeseen. Kypsyvät vanhemmuuteen. Toiset eivät.
Meidän liittomme on jo kestänyt vuosia, sovimme yhteen ja olemme toistemme parhaita ystäviä rakastavaisuuden lisäksi. Riitelemme kun tarvitsee, mutta useimmiten pärjäämme keskustelemalla asiat puhki. Nautimme yhteisistä ja toisen lapsista, elämämme on sujuvaa ja hyvää. Kumpikin meistä tiesi toisensa kohdatessaan, että tämä on elinikää varten. Haluamme vanheta yhdessä, haaveemme tulevaisuuden suhteen ovat samoja linjoja kulkevia. Tätä emme kumpikaan olleet kokeneet aikaisemmassa elämässämme. Tämä on ainutlaatuista, ja täysin jokaisen eron kokeneen saavutettavissa. On vain osattava nähdä myös sydämellä, surtava surunsa ja paikattava haavansa - tultava onnelliseksi ensin itsensä kanssa, jolloin tietää mitä elämältään tahtoo - ja kun sen jälkeen löytää toisen samanlaisen, joka jakaa saman näkemyksen elämän suhteen, on mahdollista löytää jotain paljon parempaa kuin entinen.
Rohkeutta teille jotka ette uskalla päästää menneistä raunioista irti, tai pelkäätte satuttavanne itsenne uudelleen. Jos sydäntään ei laita kokonaan tarjolle, ei toki voi tulla loukatuksikaan, mutta ei myös saada mitään kokonaista. Löytäkää onni ja hyvä olo ensin itsestänne, niin toisen samanlaisen kanssa jaatte yhdessä suuren onnen. Ja kun tunne välillä ailahtaa, tahto paikkaa sen, ja taas on päästy yli karikkojen."
Tekemiin lapsiin. yhteinen on pakko saada yhteenkuuluvaisuuden tunteen takia ja edelliset lapset heitetään sivuun kun vanhat rukkaset.
Tämä ns, onnellisuuden toitottaminen on ihan turhaa kun kärsijöitä on uusperheissä ihan liikaa. Te keskitytte vain itseenne ja muilla voi olla ihan muut käsitykset yhteisöstänne.
Koskaan ei kannata pitää mitään niin ainutlaatuisena itsensä kannalta kun se voi olla joillekkin muille kärsimys. Usein rakastuaéssaan ihminen sokaistuu täydellisesti ja mistä itse saa nautintoo niin voi jollekkin muulle olla kärsimys. Tiedän kokemuksesta kun inhosin isäpuoltani mutta äidin onnen takia se piti väkisin hyväksyä. Jus niin mustavalkoista ja simppeliä asiat eivät ole niin kuin luulet.
Ei mikään ole simppeliä. Kysy silti itseltäsi, olisiko oikeasti esim. petollinen aviosuhde tai muuten vain jatkuvat riitelyt ja kyvyttömyys elää toisensa kanssa persoonista johtuen parempi ilmapiiri lapselle kuin eroamisen myötä sen loppuminen?
Toiset aikuiset onnistuvat syömään toisensa loppuun niin monin tavoin ja pahasti, ettei ole mahdollista enää palata entiseen, ja samaan jääminen aiheuttaa vielä isompaa tuskaa kuin eroaminen. Ymmärrän että sinulle on jäänyt kiukkua vanhempiesi erosta, lapsena et ole voinutkaan ymmärtää mitkä kaikki syyt ovat johtaneet sen syntymiseen. Sinä olet nähnyt vain mitä itse olet menettänyt. Se on surullista, eikä kenellekään lapselle suotavaa - siksi olisi tietenkin parasta, jos vanhemmiksi ryhtyvät oikeasti joutuisivat neuvolassa käymään pakolliset parisuhdeterapia sessiot, jotta lapsiperheet eivät rikkoutuisi.
Vanhempasi sitten. Kyllä heillä on ollut oikeus yrittää löytää sen, mistä nuoresta asti ovat haaveilleet, onnellisen parisuhteen. Et voi olettaa että jonkun pitäisi olla tuomittu elämään yksin elämänsä, koska on tehnyt virheitä menneisyydessään. Jollekin se toki voi itselleenkin sopia. Olen läheltä seurannut nyt jo liki 6-kymppisen tuttavani elämää. Hän erosi puolet eliniästään sitten, ja hänen murrosikäinen tyttärensä teki kaikkensa, jotta hän ei voinut perustaa enää uutta suhdetta. Tämä äiti on yhä yksin, mutta hänen tyttärensä ei ole yhtään onnellisempi kuin sinäkään kirjoitustensa pohjalta. Lisäksi tytär on potenut huonoa omaa tuntoa siitä, että äitinsä on todennäköisesti yksin koko lopun elämänsä, koska ei vähän nuorempana voinut yrittää löytää uudelleen onnea. Hän jos kuka kokee olleensa itsekäs.
Sinä puhut kuin ihminen ei voisi olla erehtyväinen tai saisi saada uusia mahdollisuuksia muuttaa alunperin huonojen valintojen tuskaiseksi tekemää elämäänsä. Kukaan ei ole täydellinen.
Ymmärrän, että nuoruudessasi et voinut hyväksyä isäpuolta. Jos totuudenmukaisesti asioita mietit, kyse tuskin kuitenkaan oli isäpuolesta ihmisenä, vaan siitä, ettet voinut selvitä erosta ja kokemuksestasi oman isän menettämisestä arkielämästä. Sinä olisit tarvinnut apua siitä selviämiseen.
Jokainen uusperhe ei kuitenkaan ole tuota mitä kuvaat omalta kohdaltasi. On uusperheitä, joissa välitetään toisistaan ja voidaan hyvin, - kyllä lapset myös. Oikea onnellisuus ei synny siitä että joku kärsii. Äitisi kohdalla sinä edellytit oman onnellisuutesi perustuvan siihen, että äitisi olisi kärsinyt, ja äitisi onnellisuuden perustuvan siihen, että sinä et sietänyt hänen uutta kumppaniaan kodissanne. Ei siis ollut millään muotoa mahdollista löytää kumpaakin onnelliseksi tekevää ratkaisua.
Lapset ovat rakkaita läpi elämän, mutta eivät he asu ja elä kanssamme läpi elämän.
Retkut pysyvät retkuina - ei sellaista kukaan normaali itseleen halua.
Normaaleista miehistä ei taas tapella. Normaalin miehen kanssa tavataan, tutustutaan, ihastutaan, rakastutaan - jos niikseen on, ja mennään yhteen, perustetaan parisuhde ja mahdollisesti perhe. Se on molemminpuolista, kenen kanssa siinä pitäisi tapella. Yksinään saat tapella itseksesi jos se sinua huvittaa, et ehkä vain huomannut, ettet ole enää samassa boxissa sen miehen ja hänen valitsemansa kumppanin kanssa.
Tappeleminen on epäsosiaalisten ihmisten tapa toimia.