Lokakuinen ilta.
Kuun silta.
Kaartaa ylitseni.
Ajatukseni huokaa.
Hänet lähemmäksi tuokaa.
Oi tähteni.
Kadotinko sieluni.
Sydämeni kumppanin.
Hänet jota rakastin.
Vertavuotavin kyynelin.
Luokseni hamusin.
Kuiskaan hiljaa vain.
Tuuleen haavettain.
Tule lähemmäksi rakkaani.
Kylmyys käy luihini.
En vielä luopuisi.
Tahdon niin.
Tutkia vielä saaresi.
Olla rakkaasi.
Painaa pääni.
Nukahtaa.
Olla onnellinen.
Rakastaa.
Sinua.
Kuun silta.
Kaartaa ylitseni.
Ajatukseni huokaa.
Hänet lähemmäksi tuokaa.
Oi tähteni.
Kadotinko sieluni.
Sydämeni kumppanin.
Hänet jota rakastin.
Vertavuotavin kyynelin.
Luokseni hamusin.
Kuiskaan hiljaa vain.
Tuuleen haavettain.
Tule lähemmäksi rakkaani.
Kylmyys käy luihini.
En vielä luopuisi.
Tahdon niin.
Tutkia vielä saaresi.
Olla rakkaasi.
Painaa pääni.
Nukahtaa.
Olla onnellinen.
Rakastaa.
Sinua.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nämä runosi paranee hetki hetkeltä, jos näin vois sanoo.
Tämäkin tuntui käsiin niin särkyvältä, hennolta pyynnöltä - Oi tähteni!
Hyvä rytmitys ja ajatuksen juoksu - ei karannut vaan kantoi!
Kiitos, Gitta tästä upeasta runostasi!
Ja mukavaa viik.lop jätkoa vaikka lehtien...luvulla! ;)
Lämmitti....
Runo kun syntyy sielusta.
Sielu ja sydän kertoo tarinan.
Sormet koskettimella vain kirjoittaa.
Rakkaus, sen monisärmäisyys.
Elämän syvyys kaikkinensa.
Silmät kiinni, haaveillen.
Silmät auki kulkien.
Maailma avoinna.
Runosuoni puhtoisena.
Kyyneleiden kostuttamana.
Niin siitä syntyy.
Se hetki, jolloin runo on uniikki.
En korjaa en väännä.
En käännä en koske.
Annan olla.
Se on joko nolla tai sitten ei.
Se on osa minua.
Mut kaunis kiitos Sinulle.
Olet aina siellä jossakin ,,,,,,,,,,
tämä selityksesi runon synnystä oli vähintäänkin yhtä hyvä kuin varsinainen kommenotitava runosi. Se osui NIIN tarkkakan siihen kipuhkohtaan,missä meikäläisenkin tekeleet syntyvät. Kiitos selityksestäsi.
Tätä juuri tähdensin dolanille äsken!
Lukija aistii kyllä runohengen
Ja kun sinäkin taidat sanojen 'paikat',
ei voi kuin todeta tehneensä enemmän - siis sen -
joka liikuttaa jotain lukijan sisällä. :)
Tunteiden tuulahduksia ja iloista syyspvää kaiken kaikkiaan , vilkuttaa Muru! :)
Lukija.
MURUKULTA,,,,,,Sinä saat aina hyvälle tuulelle, ja peijooni käden käymään tummalle suklaalle.
Hellin kaiketi itseäin.
Kun näin sitä salaa nauttien,
Mukamas, huh kuka sitä ees huomas,,,,nauraa nyt
Naatitaan sano savolaisukko,,,tiiä sit mitä tarkoitti:)
Voih Gitta,,,
,,,mä eläydyin runoosi
ja sai mut klyyneliin,,
,,nyt tarvitaan nestuukia,,
,,,,,,,Gitta, runosi on upea!!! :)
rakkauvella yotirpunen**