Väitetään että sanaristikoiden täyttäminen auttaa päänupin pysymään paremmin järjestyksessä.
Olen harrastelija tässä asiassa ja usein vaikeat jää kesken. Kieltämättä keskenjääneet vaivaa ja otan ne esiin uudelleen ja uudelleen yrittäen selvittää pulmakohdat. Olisi mukava vaihtaa mielipiteitä ristikkojutuista ja miksei muustakin.
Olen harrastelija tässä asiassa ja usein vaikeat jää kesken. Kieltämättä keskenjääneet vaivaa ja otan ne esiin uudelleen ja uudelleen yrittäen selvittää pulmakohdat. Olisi mukava vaihtaa mielipiteitä ristikkojutuista ja miksei muustakin.
Vastaukset 27
Vanhimmat
nykyisin, kaikkein mukavinta se on oikeastaan porukassa!
Täällä ei taida olla sanaristikonharrastajille omaa keskustelupalstaa?
Voisit ehdottaa sellaista ylläpidolle jos tahdot, sitä kautta saisit varmasti mukavaa juttuseuraa näiden tiimoilta ja voisitte vaihtaa kysymyksiä joita ei itse keksi?
Tuo on hyvä tulla esiin etsimään seuraa :)
ainakin kerran päivässä ratkon ristikoita ja voi miten olen jäänyt koukkuun noihin japanilaisiin elikä silhuetti-ristikoihin
ne ne onkin mukavia tehdä
tilasin jopa sen silhuetti ristikkolehdenkotiin asti itselleni
täyttelen sen aina niin mielelläni ja nopeesti
sopivan kinkkisiä ratkottavia
ja valitettavasti en vielä niin taitava ole että osaisin kokonaan ratkaista kaikkia
Monesti pidän vaikean ristikon kohdalla paussia ja sitten palailen siihen uudelleen ja jotenki se on sittenuseimmiten taas helpompaa jatkaa eteenpäin
Mukavia syysiltoja kaikille silloin neonkin parhaita ajanviettoa noi ristikot tai sitten aamukahvilla tai ennen nukkumaan menoa
siis lähes milloin vain mukavaa
pulmakohdat? Ovatko tietoa tarvitsevia, haetko netistä vastauksia kinkkisimpiin?
Ratkon vain Iisakin vaikeita. Mielenkiintoista touhua, vaikka välillä rasittaa kauheesti, kun mistään "langasta" ei tunnu saavan kiinni.
Esim. Aulis Lehdon laatimat ristikot, kuukauden erikoinen" ovat niin hankalia, että huutaa riemuhuudon, jos saa sen täytettyä.Yleensä en saa sitä täytettyä.
Inhoan sellaisia ristikoita, johon saa suoralta kädeltä laitettua sanoja niin nopeaan, kuin pystyy kirjoittamaan. Pohtiminen ja oivaltaminen ja puurtaminen ja onnistuminen tuottaa mukavaa mielihyvää :)
Erityisesti pidän Pekka Joutsin laatimista ristikoista.
Keskenjääneisiin ristikoihin palaan uudelleen ja kun on hetken ollut niitä miettimättä ja kun uudelleen ottaa esiin, niin hups, yhtäkkiä langat alkavat selviintymään.
Ratkon ristikoita ainoastaan sängyssä, ennen nukkumaan menoa. Joko kädessäni on kirja tai ristikkolehti.
Kivempia selvitessä kuin tietoon liittyvät, kuten paikka kartalla!
Harmi kun jäi joku vuosi väliin täytöissä, sen huomaa heti käytännössä siinä, ettei homma suju enää entisenlaisesti vaikken hyvä ole ollut noissa koskaan mutta tykännyt olen
ristokkaja pitkissä täysistunnoissa ja jos ei uni tule niin istunnot venyvät pitkiksi yöaikaan.
...ihan harmittaa, kun yö etenee ja pää ei suostu lopettamaan ratkomista. Joskus taas päätän, että on PAKKO saada vielä esim. 5 sanaa ristikkoon, ennenkuin sammutan valot ja alan nukkumaan. ja jos ristikko on melkein täynnä ja viis pitäis keksiä, enkä meinaa millään keksiä, niin johan ottaa päähän.
Täysistunnoissa en kykene käyttämään molempia päitä yhtäaikaa:)
aikanaan koetettiin tauolla ratkoa kimpassa ristikoita ja voi vietävä kun joitain piti kumilla pyyhiskellä kun ei meinannut millään tulla oikeita sanoja, lähes puhkimennyttä pareria siinä sitten koetettiin pitää kuosissaan :)
...muutaman vuoden paussi mieheni kuoleman jälkeen. En kyennyt lukemaan kirjaa tai ratkomaan, vaikka monta kertaa yritinkin.
Kyllä sen huomas, että oli mennyt "takapakkia" ratkomistaidossa, kun aloin taas ratkomaan.
Nyt on "hyvä vaihe" menossa, ratkominen tuntuu kivalta.
Sitten pidän myös "Piilosanoista", täysin erilaista ratkomista. Sanoilla leikkimistä täysin hullulta kuulostavilla lauseilla, joissa ei ole mitään mieltä, kunnes "löytää" sen "mielen".
Kartalla olevat joet, kaupungit jne... ovat tylsiä. Kuten myös lipun kuvat tai selvät etu-tai sukunimet, joihin pitäisi "keksiä" nimi.
...joskus "kielen päällä" on oikea sana, mutta ei kertakaikkisesti saa sitä ulos. Joskus soitan kaverille ja yritän, että hän saisi sen sanan vedettyä mun suustani pois :)
Oonpa joskus lähettänyt tekstiviestin: Mikä on.... Kuus kirjainta toka A viides S.
En saa "elävää rauhaa", ellen keksi sanaa.
Joskus naurattaa, kun on ymmärtänyt kuvan tai sanan TÄYDELLISESTI väärin ja yrittää sillä väärällä kuvalla/sanalla keksiä vastausta. Sitten kun hoksaa, että mistä on kysymys, niin huokaa itselleen ja sanoo, että johan taas tuli oltua tomppeli-tomppeli :)
mikä muurahaislajike kun kuva oli ristikossa,
lopuksi se olikin mopo, ylhäältä kuvattuna :)
http://www.sanaristikot.net/
linkistä
HYVIN mielenkiintoista.
Kiitos :)
Vessassa minulla on keskitason ristikko.
Liian helppo houkuttelee kirjoittamaan yhtäjaksoiseti täyteen.
Liian vaikea menee turhauttavaksi pätkimiseksi.
Lentsikassa istumista varten kelpaa melkein mikä vain. Mieluummin hankalammasta päästä.
Seutulassa ostan Iltalehden tai -sanomat ja luettuani täyttelen niiden ristikot.
Muuten täytän joutilaisuuteni muilla menetelmillä.
Kerran ostin puolen vuoden ajalta kaikki palkintolehdet ja lähetin ne.
Yhtään voittoa en saanut. Postimaksut olisivat vaatineet useammankin 8,5E. 200E olisi jo kattanut kustannukset.
Lohdutuksena sitkeästä yrittämisestä lähettivät kaksi ristikoiden maailmanmestaruuskongressi Suomi 2002 t-paitaa.
Joo on tutkitusti hyvää aivojumppaa.
Oletko kokeillut sudokuja.
Niitä on nopeempi täytää.
Tietysti vaikeusasteesta riippuen.
Tykkään niistä just sen takia, että ovat äkkiä valmiita ja voi puuhailla paljon muutakin.
Olin yhteen aikaan niin masentunut, etten pystynyt mihinkään ja tunsin itseni niin saamattomaksi. Sitten sain käsiini ristikon ja rupesin ratkomaan innostuen aina vaan enemmän - ostin ristisanomalehtiäkin ja hain käsiini kaikkien lehtien ristisanatehtävät - ja heureka, masennukseni haihtui vähitellen tipotiehensä. Nyt olen piintynyt ristikkofani ja masennuskin pysynyt aika loitolla!
vievät mennessään.
Minäkin tein yhteen aikaan ristikoita, oli aina laukussa varsinkin kun tiesin että täytyy jossain odottelemaan kauan.
ennen kuin hurahdin rakkausrunojen kirjoittami-
seen, täytin ahkerasti ristikoita. Mieluummin
ratkon krypton, kuin tavallisen ristikon, mutta
molemmat käy. Toisinaan täytän nettiristikoita,
vaikka minulla on vino pino tuolla paperiversi-
oitakin.
Keskivaikea on mulle ihan jees, kun tavallisista
puhutaan.
jees vaikka konetta vastaan joskus kun saa säätää vaikeusasteen ja aina voittaa :)
...vuosia, vuosia sitten innostuin Shakista aivan hirveesti. Sain joululahjaksi shakkipelin, jota pelasin konetta vastaan.
Nuorimman pojan kanssa pelasin paljon myös ja erään ystäväni kanssa.
Silloin tällöin pelaan pojan kanssa vieläkin.
ihmistä vastaan on paljon paljon mielekkäämpää.
...paaaaaljon mukavampaa pelata ihmistä vastaan.
Siinä on sekin ilo sitten, että kun/jos voittaa, niin saa pikkasen kiusotella ja pöyhistellä rintaa vastapelurin harmitellessa häviötään :)
Ja kun itse häviää, niin voi ruveta sepostelemaan ERITTÄIN hyviä syitä siihen, miksei tällä kertaa oikein ollutkaan pelivireessä.
Samat jutut pelikorttipeleissä. Se on kans yks tosi kiva homma, toi korttipeli.
kootut selitykset miksi suksi ei luistanut:)
tein hyvinkin paljon sanaristikoita.
Työpäivän jälkeen, juuri ennen nukkumista,
oli hyvä nollata itsensä päivän asioista ja
ristikot oli tosi hyvä ratkaisu siihen.
Viimeisen puolentoistavuoden aikana on jäänyt
vähäisemmäksi ristikot, kun aloitin tämän kirjoittamisen täällä.
Pitää muuten paikkas. Vaikeit ristikoi en pysty tekeen, koska aloitin taas pitkän keskeytyksen jälkeen uudelleen. Noi Apu- ja Seura lehist käyp.
Toinen juttu, että teen niit latillani sänkyssä. Kun valaisin on oikealla, siinä parissa tunnissa joutuu kurottamaan toispuolisesti.
Edesmennyt appeni oli hyvä ristikoissa, hän käytti apuvälineitä aiheessa; tietokirjoja yms. Silloin ei ollut vielä olemassa helppoa nettiä.