mua kyrsii että miksi minä jouduin tähän tuoliin kaksikymppisenä, jota on jatkunut 30v. ja siihen kyllä kuolenkin. tyhmyyttäni tähän jouduin. ei ole mukava katsoa onnellisia käveleviä miehiä, onnellisten vaimojen kanssa, itse en pysty antamaan naiselle sitä jota ne seksissä haluaa.
pirun tuoli
leksa
231652
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
"temmi" toimii luulet kaiken olevan kiinni?Kyllä jos minulta kysytään,niin luulen että kyllä siihen että kenet kukakin kumppanikseen (kun naisista puhutaan) valitsee vaikuttaa vähän muukin kuin se että "ottaako eteen" ja minkä kokoisena.Tai jos valintakriteerinä alkaa olla ainoastaan tuo,niin onhan näitä naisille miespuolisia huoriakin,että sieltä vaan sitten "seuraa" etsimään jos pelkkä "jynkyttäminen" on se pääasia ilman ilman että haluaa sitoutua.Ei ihminen sentään tunteeton möykky lihaa ole,puhutaan nyt sitten miehistä tai naisista yleensäkin jos vaikka pyörätuolia,tai mitä hyvänsä apuvälinettä liikkumisen helpottamiseksi joutuukin käyttämään.
M-34
Tuolla asenteella et ainakaan pysty antamaan naiselle sitä mitä se haluaa... Nainen haluaa, että mies on suht itsevarma, pää pystyssä kävelevä tai rullaava (ihan sama) sanalla sanoen MIES... Sillä ei ole niin tajuton merkitys jos kemiat synkkaa että onniistuko seksi perinteisessä mielessä... Mutta vaikka seksi onnistuiski ni itsesääli saa naisen katoamaan, toki kaikilla on välillä tosi paskamaisia päiviä, jossa siinä oikein rypee kuin mutakylvyssä ikään, olit sitten terve tai vammautunut, mutta jos se ruikutus jää päälle sitä ei kestä kukaan ja se ei johda mihinkään.. Ny pää pystyyn mies..=)
NO EI NE TERVEETKÄÄN ole sen tyytyväisempiä. Syytä vain tuolia, mutta ei täällä ole kukaan onnellinen. Kaikilla on omat ongelmansa - ja niitä on paljon.
Biff,
olet kanssani yllättävän samoilla linjoilla. Kaikkien ihmisten elämä on rankkaa, eikä kukaan pääse täällä siipeilemään ilman ongelmia. Onnellisuus on kuitenkin kaikille yhtä mahdollista. Se, onko onnellisuus pelkkä hetken hurma, illuusio vai elinikäinen kokemus, on jokaisen omasta asenteesta kiinni. Ingberg ilmaisi asian varsin kuvaavasti.
Valittavat vammaiset, haistakaa perkele paska! Jos te olisitte terveitä/vammattomia niin ENEMMÄN teillä olisi ongelmia ulkonäön, seksin, ym kaiken kuvitellun kanssa.
Miten te kehtaatte edes vaatia mitään, irvikuvat?
sanoit noin pahasti? eikös jokaisella ole oikeus valittaa? jos joku asia ei ole mukavaa niin kaikilla on oikeus kertoa miltä tuntuu.
Suomessahan on itsemurhatilasto aika korkealla, joten tuollaisella asenteella olet erittäin tyly ihminen.
Parempi purkaa ikävät asiat ulos kuin pitää ne sisällään.
Tosiasia on, että kyllä seksiin löytyy erilaisia keinoja, kunhan vain käyttää mielikuvitusta ja terveen asenteen.
Toivotan Sinulle parempaa elämää ja oppisit kirjoittamaan aikuisen tavoin.
muka jotenkin hienompaa/parempaa jos ongelmia onkin jonkun kuvitellun takia? Miksi oletat että vammaisilla ei voisi olla samoja ongelmia kuin vammattomilla ulkonäön sun muun takia?
Ei se, että jos katsoo p-tuolin olevan ongelman ydin, sulje pois muita ongelmia.
Toiset ottavat ongelmansa raskaasti ja toiset kevyemmin.
Suomalaiset ottavat ongelmansa (esim. pyörätuoli, ulkonäkö, kävelykeppi jne) usein turhan raskaaksi. Ajattelisivat asiaa kauemmaksi, että onhan muitakin asioita, jotka tuovat iloa elämään.
Kaikkihan riippuu siitä miten itse suhtautuu itseensä. Eikös sisäinen kauneus ole ratkaisevin asia?
ja toivoisi olevan. Ulkoinen kauneus rapistuu vuosien varrella meillä itsekullakin.
Mikaela Ingberg kertoi eräässä haastattelussa että hänen mottonsa on: Attitude is a small thing but it makes a big difference.
Mikä saa sinut luulemaan, että seksin toimiminen johtaa onnelliseen avioliittoon? Eikö molempia tyydyttävä ihmissuhde todella tarvitse mitään muuta kuin primitiivistä toimintaa?
Ja mikä estää sinua antamasta naiselle täydellistä seksikokemusta? Nautintoon ei aina vaadita fyysistä kapasiteettia, ja sinun kannattaakin ottaa yhteyttä seksuaaliterapeuttiin, joka osaa neuvoa, miten fyysisyytesi toimii harmoniassa sinun ja naisen seksuaalitarpeiden kanssa.
Aivot ovat suurin ja tärkein sukupuolielin...
Täällä jälleen foorumin raadonsyöjät, Mägigal&co, täysin vailla empatiakykyä, tikkana paikalla nokkimassa heikompansa hengiltä. Tyydyn katselemaan julman toimituksen sivummalta.
raadonsyöjä kommenttisi mielestäsi asiallinen? Mitä raatoja tässä on tullut syödyksi? Aika eläviltä kaikki minusta vaikuttaa.
Kenenkään empatiakyvystä et voi varmaankaan tietää mitään kirjoitusten perusteella. Aika epäreilua mennä edes epäilemään etteikö empatiakykyä muka löytyisi.
Vaikka ihminen olisi kuinka empaattinen niin ei se tarkoita, että tarvitsisi olla samaa mieltä muiden kanssa kaikessa. Eikö ole parempi, että ymmärtää toista menemättä mukaan toisen pahaan oloon täysillä. Rakentavamapaa on esittää vaihtoehtoista näkemystä.
Mikä sinut saa uskomaan, että puheenvuoron ensimmäinen aloittaja olisi muka heikompi kuin joku toinen?
Kaikilla meillä tulee heikko hetkemme, jolloin kaikki tuntuu ylivoimaiselta, mutta ei se tarkoita, että olisi heikompi kaikessa kun joku toinen. Kysymyshän on, että jääkö kiinni siihen pahaan oloon vai yrittääkö sen yli päästä.
olisi läpikotaisin heikko, hän ei olisi täällä 30 vuotta vammutumisen jälkeen kirjoittamassa enää.
Tiedän omakohtaisesti vallan hyvin, miltä tuntuu kun kuvittelee, että on joutunut luopumaan kaikesta, mikä kuului ns. entiseen elämään.
Tämä tarjoaa oman haasteensa. Ei kannata juuttua siihen, mitä ei enää voi tehdä vaan katsoa mitä voi tehdä. Helpommin sanottu kun tehty, tiedän. Onko sinulla, Puistatus, tarjottavana parempaa vaihtoehtoa?
Ei kannata ja ei kannata, kraah kraah. Etkö ymmärrä jo ettei kaikki ole yhtä vahvoja kuin sinä.
Vähemmästäkin tuntee olonsa heikoksi kun Magigal&co saapuu huoneeseen.
sinä minun vahvuudesta tiedät? Mitä sinä tiedät mitä minä ymmärrän ja mitä en. Et sinä tiedä edes murto-osaa minun kokemuksistani. Minä ymmärrän todellakin, että kaikki eivät ole kuin minä. Ymmärrätkö sinä, että kaikki eivät ole kuin sinä ja että kaikki ei ole heikkouden osoittamista vaikka täällä purkaisikin mieltään painavia asioita. Ei se tarkoita välttämättä, että kirjoittamansa asiat painaa jatkuvasti mieltä mutta joku pieni tapahtuma voi laukaista hetkittäisen huonon olon ja silloin näkee sen tuolin ongelmiensa syynä.
Anna kuulua, mitä ihmisen tulisi tehdä? Ilmeisesti sinulla on kattava neuvo annettavana. Nythän sinulla on tilaisuus neuvoa niitä, joita pidät läpikotaisin heikkoina. Ilmeisesti meillä muilla ei ole riittävästi elämänkokemusta emmekä osaa reagoida oikein kun emme mene mukaan sääliä tihkuen.
Mitä itse teet kun kohtaat vaikeuksia? Annatko niiden lannistaa itsesi ja purat huonoa oloasi nimittelemällä niitä, jotka eivät toimi kuten sinä.
Kuka on vastuussa sinun onnellisuudestasi? Sinä vai ulkopuoliset?
ole MagiGal&co vaan sinä itse. Miksi etsiä syitä muista? Tuohan on kaikkein helpoin ja pelkurimaisin keino. Tiedän, että ei ole helpooa kohdata itseään ja pelkojaan. Pakeneminen ja muiden syyttely ei kuitenkaan auta. On helppo löytää vikoja muista kun ei uskalla katsoa itseään peilistä.
Tämäpä oli iloinen yllätys: minua ei olekaan ennen verrattu korppikotkaan. Aina sitä oppii itsestään uusia ominaisuuksia. Mietin tässä kuitenkin sitä, missä haaskamme on... Minun on hieman hankala porskuttaa suihini saalista ellen edes tiedä kuka/mitä ja missä se on...
Olen syvästi imarreltu siitä, että minulle on jo kuviteltu jengikin. Ikävä totuus on toisaalta se, etten henkilökohtaisesti tiedä ainuttakaan, jotka tähän Companyyn kuuluvat... Minulla on oma asennoitumistapani, ja on kovin ikävää jos joku leimataan minun toimintani perusteella.
Olen kuitenkin järkyttynyt foorumilaisten ymmärryksen tasosta: Miten ihmeessä lukijoille on tullut sellainen kuva, että olisin tunnevammainen? Ja mikä vielä pahempaa, mistä ihmiset ovat saaneet käsityksen, että täällä olisi "vahvempia" ja "heikompia"?
Tuntuu ikävältä, että persoonallisuudestani tehdään kylmiä ja paikkansapitämättömiä päätelmiä, jotka perustuvat sarkastisuuden ja kyynisen realismin värittämiin kirjoituksiini. Tarkoitukseni täällä on herättää "normaalia" ajattelutapaa ihmisissä, joita elämä on kolhinut mutta jotka ovat hienosti selvinneet läpi eilisten. Kyse ei siis ole "nokkimisesta", vaan järkevyyden peräänhuudosta.
Käänteinen rasismi on enemmän tai vähemmän tiedostettu ongelma - häpeällistä on kuitenkin sen avoin kieltäminen.
Oletko, Puistatus, koskaan miettinyt sen syvemmin, mikä saa sinut tuntemaan olosi heikoksi kun minä ja (olematon) jengini saavumme huoneeseen? Mikä saa sinut kuvittelemaan että minä - siis me - olisimme jollain tavoin vahvempia kuin muut?
Mikäli todisteluita haluat, myönnän avoimesti olevani hyvin heikko. Ehkä sellainen sopii toisille, mutta ei minulle. Ja niin typerältä kuin se kuulostaakin, pidän sellaisen ajattelun muuttamista eräänlaisena missionani.
Jokainen luo omat harhansa. Ikävintä on se, että ne kohdistuvat totuuteen.
heippa, raikuvat aplodit sinulle!
Aggressiivista, mutta syvällistä. Raakaa, mutta totta.
Leksa unoha koko helvetin tuoli,mä oon istunu
34v. elän silti tasapainosta elämää.Naisia joskus
saan ja joskus en.Tyytytän ne omalla tavallani eikä oo kukaa tullu valittaa.Jotkut on jopa pitä
neet tavastani.Onks sulla auto? jos on voit ajella niin paljo ku huvittaa ilman aikatauluja!
Unohda koko rälläkkä ja elä!!!!!!!
olen tuolissa loppu ikäni, mitä te ruikutatte, en toivo enään mitään, kaikki menny , kun kuolisin nopesásti kaikki hyvin , kaikkea hyvää teille
vammainen sanoo suoraan miltä tuntuu, kuten sinä ja Leksa. Joskus tuntuu ettei vammainen SAA sanoa millaista elämä vammautumisen jälkeen todella on, eiväthän ihmiset sitä halua kuulla. Oksentamiseen saakka saa kuunnella miten urheita kaikki ovat vammastaan huolimatta, tuovat iloa muillekin, ovat esimerkkinä, vahvoja, ylipäänsä voisi luulla että vammautuminen on tuonut heille elämää suuremman onnen. Näin ei aina taatusti ole, mutta toivottavasti kukin pääsee asiasta yli omalla tavallaan. Hyvähän terveiden on täällä riekkua antamassa elämänohjeitaan miten selviytyä.