Kuvasin eilen illalla lähes täyden kuun valossa kylpevää yömaisemaa. Silmin maisema näytti täysin mustavalkoiselta eli värejä ei näkynyt. Kuvittelin, että kuunvalon värintoistoindeksi on hyvin heikko.
Kamerani on Panasonicin DMC-FZ7. ISO 80, aukko 2.8 ja 60 s, manuaalitarkennus, polttoväli 36 mm (35 mm vast), valkotasapaino AUTO.
Miksi kamera sitten löysi ja poimi syksyisen luonnon värit, erityisesti pellosta?
Eikö ihminen näe värejä näin heikossa valossa vai korjaako kamera väritasapainon vai mitä?
Laitoin kameran mv-moodiin ja otin sitten ilman värejä, koska sellaisena maiseman itse näin. Onko mitään kikkaa millä saa ilman mv-moodia "oikeannäköisen" kuumaiseman?
Kamerani on Panasonicin DMC-FZ7. ISO 80, aukko 2.8 ja 60 s, manuaalitarkennus, polttoväli 36 mm (35 mm vast), valkotasapaino AUTO.
Miksi kamera sitten löysi ja poimi syksyisen luonnon värit, erityisesti pellosta?
Eikö ihminen näe värejä näin heikossa valossa vai korjaako kamera väritasapainon vai mitä?
Laitoin kameran mv-moodiin ja otin sitten ilman värejä, koska sellaisena maiseman itse näin. Onko mitään kikkaa millä saa ilman mv-moodia "oikeannäköisen" kuumaiseman?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kissat ovat pimeässä harmaita. Todellakin ihmissilmä näkee hämärässä vain valon. Silmässä on neljänlaisia soluja, joista sauvasolut aistivat valon ja kolmenlaisia tappisoluja, jotka ovat herkkiä vain osalle näkyvän valon alueelle (syy miksi meillä on RGB-näytöt :-)
Kuusta tulee siitä heijastunutta auringonvaloa, joten luultvasti siinä ei ole yhtä jatkuvaa spektriä kuin auringossa. Veikkaan, että kuunvalossa maailma näyttää vääränväriselta vaikka kamera suostuisikin kuvaamaan sen väreissä.
"Onko mitään kikkaa millä saa ilman mv-moodia 'oikeannäköisen' kuumaiseman?"
Kuvankäsittelyn ohella voit suodattaa yönvaloista pois kaksi osaväriä, jolloin valotusaika kasvaa.
Kuvaa yö sellaisena kuin itse näet sen. Aihe on vaativa mutta harjoittelulla ja kokeilemalla pääsee tuloksiin. Jättäisin kikkailun syrjään.
Esimerkiksi Antero Takalalla on loistavia yö ja kaamos MV kuvia, hän muistaakseni puhuu "pimeästä valosta" (Kannattaa käväistä Googlessa katsomassa)
Yöllisessä maisemassa on paljon heikkoja sävyjä mutta kameralle tuottaa vaikeuksia toistaa ne ilman kohinaa. Itseasiassa hyviä yöllisiä värikuvia ei taida olla kovin paljoa. On sinisiä hetkiä, kaupunkikuvia, tai kuvankäsittelyllä tehtyjä mutta niitä et tarkoittanekaan.
> Silmin maisema näytti täysin mustavalkoiselta eli värejä ei näkynyt.
Vika on kamerassa, joka osaa jäljitellä vain ihmisen päivänäköä. Silmässähän on kahta eri tyyppiä olevia soluja (sauvat & tapit), joista toiset erottavat värejä ja toiset, pelkästään valon määrää "mittaavat", toimivat myös vähässä valossa. Seuraus: värinäkö menetetään, kun valoa on todella vähän.
Tuohon väliin mahtuu myös sellainen tilanne, missä värinäkö vielä toimii jotenkuten, mutta päivänäöstä poikkeavalla painotuksella - herkkyys lyhytaaltoiselle = siniselle värille on suurempi kuin normaalisti. Tällä on taas se seuraus, että kamera näkee punaiset revontulet punaisempina kuin "yömoodissa" toimiva silmä, joka on virittetty paremminkin vihreille reposille sopivaksi.
> Kuvittelin, että kuunvalon värintoistoindeksi on hyvin heikko.
Ja mistä sitten kuvittelit kuun valon olevan peräisin? Kuu-ukkojen autonvaloista?
Kuu ei heijasta tai siroa kaikkia värejä samalla lailla, koska tietääkseni se ei ole valkoinen tai peilipintainen.
Eli sulla meni pieleen - ja pahasti!
> Kuu ei heijasta tai siroa kaikkia värejä samalla lailla, koska tietääkseni se ei ole valkoinen tai peilipintainen.
Aika säälittävä pätemisyritys sulla. Auringonvalokin on aika liukuva käsite, koska mm. värilämpötila voi olla mitä vaan vajaan 3000 K ja reilun 5000 K väliltä, riippuen auringon korkeusasemasta taivaalta tuleva hajavalo, jonka välilämpötila on 8000 K.
"Auringonvalokin on aika liukuva käsite, koska mm. värilämpötila voi olla mitä vaan vajaan 3000 K ja reilun 5000 K väliltä, riippuen auringon korkeusasemasta taivaalta tuleva hajavalo, jonka välilämpötila on 8000 K."
Eikö auringon valo enää tarkoitakkaan auringosta tulevaa säteilyä? Sinun logikkasi mukaan riihessä auringonvalo on mustaa, sillä siitä on suodatettu pois valo :-)
> Eikö auringon valo enää tarkoitakkaan auringosta tulevaa säteilyä?
Ei tarkoita. Jos tarkoitan vain ja ainoastaan suoraa auringonvaloa, osaan myös sanoa, mitä tarkoitan. Normaalisti pakettiin kuuluu myös sironnutta & heijastunutta valoa... tämä suorakin on, auringon korkeusasemasta riippuen, enemmän / vähemmän suodatettua.
>Sinun logikkasi mukaan riihessä auringonvalo on mustaa, sillä siitä on suodatettu pois valo :-)
Ahaa. Sinun logiikallasi riihen sisälle maaperästä yms. heijastumalla päätyvä valo on auringonvaloa, mutta kuusta heijastuva ei. Asia selvä.
"Jos tarkoitan vain ja ainoastaan suoraa auringonvaloa, osaan myös sanoa, mitä tarkoitan."
Sanojen merkitys ei valitettavasti ole se mitä tarkoitat vaan se, minkä muut sillä ymmärtävät. Perussanakirjan mukaan auringonvalo on "auringosta säteilevä valo". Suodattamalla tai heijastamalla voidaan muuttaa valon koostumusta, mutta aniharva meistä puhuu auringonvalossa kuvaamisessa, jos tarkoittaa kuvaamista varjossa, jossa kaikki valo on sironnutta tai heijastunutta. Tietenkin satenkaari on auringosta peräisin olevaa valo, mutta onko se auringonvaloa?
"Sinun logiikallasi riihen sisälle maaperästä yms. heijastumalla päätyvä valo on auringonvaloa, mutta kuusta heijastuva ei."
Oletko koskaan käynnyt riihessä? Kun suljet ovet ja räppänyt jää jäljelle vain mustan kappaleen säteily, jossa kuvaaminen ei onnistu sen paremmin filmille kuin digikameralla.
"Silmin maisema näytti täysin mustavalkoiselta eli värejä ei näkynyt."
"Miksi kamera sitten löysi ja poimi syksyisen luonnon värit, erityisesti pellosta?"
Kameroiden kennot näkee kuvan harmaasävyisenä ja värit muodostetaan pikseleiden värisuotimilla ja laskualgoritmeilla. Jokaisen pikselin edessä siis on joko sininen,punainen tai vihreä suodin. Lisäksi kamera muodostaa jpg-kuvan noiden ja insinörtin tekemän kuvaprosessoinin yhteistuloksena. Kameran tallettama kuva ei raw-muodossakaan ole mikään absoluuttinen totuus vallitsevasta olosuhteesta vaan kameravalmistajan näkemys sellaisesta tilanteesta. Joku kamera antaa yökuvissa todellisemman kuvan, toinen kamera taas auringonvalossa jne. Siksi tarvitaan yleensä aina jonkinlainen jälkikäsittely jolla saadaan haluttu lopullinen kuva.
"Kameroiden kennot näkee kuvan harmaasävyisenä ja värit muodostetaan pikseleiden värisuotimilla ja laskualgoritmeilla. Jokaisen pikselin edessä siis on joko sininen,punainen tai vihreä suodin. Lisäksi kamera muodostaa jpg-kuvan noiden ja insinörtin tekemän kuvaprosessoinin yhteistuloksena."
Mitenkähän väri/diafilmi käyttäytynee kyseisessä asiassa? Onko filmissä eri väreille oma kerroksensa?
Värifilmissä on sininen, vihreä ja punainen kerros mutta ne on koko alueella päällekkäin, samalla periaatteella kuin Sigman Foveon-kenno. Lisäksi filmin ja kennon ero on siinä että kennolle kuvaa voidaan tallettaa vain niihin kohtiin joissa on pikseli, ei pikseleiden välissä oleviin tyhjiin kohtiin. Filmissä kuva voidaan piirtää mihin tahansa kohtaan koska siellä ei ole tyhjää keskellä filmiruutua vaan filmiin tehdään valotuksen aikana "pikseli" siihen kohtaan missä sitä tarvitaan. Tämä ero näkyy silloin kun kuvaa suurennetaan paljon, digikuva muuttuu suorista linjoista sahalaitaiseksi. Filmiä reilusti suurennettaessa rakeet tulee esiin mutta ne ei ole symmetrisessä asetelmassa vaan aina siellä missä valotusta on eniten tapahtunut ja sahalaitaisuutta ei esiinny.
Tässä en ota siihen väittelyyn kantaa kumpi on parempi kenno vai filmi koska molemmissa on ovat hyvät puolensa. Yhdessä asiassa kenno tuskin vielä sataan vuoteen syrjäyttää filmiä, siinä että filmillä koko pinta-ala on vastaanottavaa aluetta, kennolla vain osa pinta-alasta ja siinäkin pikseleiden paikat on aina etukäteen määritelty.