miten ihmeessä jonkun ottama iso asuntolaina tai pennitön uusi puoliso voi olla perusteena elatusavun pienentämiseen? Itse lähivanhempana en ikinä voisi ottaa niin isoa asuntolainaa etten pystyisi jo olemassa olevista velvotteista suoriutumaan, eikä tulisi mieleenkää hankkia lisää lapsia mikäli talous ei kestä niiden hankkimista. Ei tulisi mieleenkään vaatia etävanhemmalta lisää elatustukea sillä perusteella, että nyt on lisää lapsia/iso asuntolaina/ pennitön uusipuoliso elätettävänä. Eihän ns. ydinperheessäkään osteta asuntoja tai tehtailla lapsia joihin ei ole varaa...
jännäjuttu
lähivanhempi
21845
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
toisten näköjään tarvii kaikin keinoin koittaa kiertää velvotteet lastaan kohtaan,elatusmaksut,omahan on ongelma jos noinkin paljon lainaa ottaa ja uuden avopuolison elättää, ja lapsihan ei tarvi mitään. kyllä jos tuollaisen lainan yksin saa pitäis myös pystyä elatusmaksut hoitamaan jos vaan haluaa.
että talo oli jo mutta kun uusi muuttaa siihen niin heti muka kaikki puolittuu yuloista huolimatta ja elarit siitä syystä nousee!!!
Yrittäjäetä voi luistaa elatusmaksuista, kun investoi kaikki varansa työkoneisiin ja ottaa velkaa lisäksi. Työkoneita ei voi ulosmitata ja asuntokin voi olla firman nimissä, jos samassa on yrityksen tiloja ja halleja. Yrittäjä elää pimeillä tuloillaan ihan mukavasti kuitenkin. Lasten isä sanoi erotessamme, että hän ei ikinä tule maksamaan lapsille elatusta, koska minä olen lapset halunnut, joten minä ne saan ne myös elättää.
Hänen sanojaan: "teen pitkää päivää ja kerään omaisuutta niin kauan, että nuorimmainen on 18v. ja itse olen 50. laitan sitten kaikki kerralla myyntiin ja lähden viettämään eläkepäiviä lämpimään. Lapset osaavat tulla katsomaan vanhaa isää kaukomaillekin. Maksan sosiaalitoimelle painostettaessa välillä muutaman satasen, että pysyvät tyytyväisinä".
Elatusmaksusäästöjä hän ehtii keräämään ennen eläkkeelle jäämistään Portugalin talon verran eli 80 000 euroa.
Mietin vain, miksi lapset menisivät katsomaan vanhaa isää Portugaliin tms, jos isä ei tapaa heitä nyt, vaikka asumme parin km:n päässä hänestä.
Mutta tilastollisesti ne kuitenkin kuolevat yksin, unohdettuina. Ja usein ennenaikaisesti. Jätä äijä omaan arvoonsa, unohda, ja jatka elämääsi.
Katkeruus kun osuu vain omaan nilkkaan.
Saan kunnan minimielatustuen ja pärjään sillä ihan hyvin. Eipä tarvitse kitua mulkvistin vaikutuspiirissä enää ikinä.
Sossusta neuvoivat hakemaan korotusta elatukseen, mutta turhaa se olisi. Miehellä on niin hyvä kirjanpitäjä, joka on elatusmaksujen ja veronkierron rautainen ammattilainen, että lopksi voisi käydä niin että maksaisin exälleni taannehtivia elatuksia ja korvausta kivusta ja särystä =)
Niinpä niin, voisit ajatella tätä asiaa myös siltä kantilta, että etävanhemmalla on oikeus uuteen onneen ja myös uusiin lapsiin uuden puolisonsa kanssa. Ja kyllä, siinä vaiheessa kun perheeseen tulee uusi vauva ja puoliso jää esim. hoitovapaalle, niin ne perheen käytettävissä olevat rahavarat usein automaattisesti pienenevät. Näin käy kaikissa perheissä, oli kyse sitten ydin- tai uusioperheistä. Siinä vaiheessa sitten on vain pakko tinkiä kaikista menoista, myös sen entisen elämän lapsen osalta. Olosuhteet muuttuvat ja kaikkien osapuolten olisi joustettava mukana. Tätä rahanahneiden lähihuoltajien on usein niin kovin vaikea hyväksyä, saavutetuista eduista pidetään kiinni kynsin hampain, vaikka se sitten ajaisi etävanhemman konkurssin partaalle.
maksamaan,että saa sen uuden onnen aloittaa ja syyn hylätä entisen liiton lapset vaikka vaan elatuksen muodossa. En uutena onnena edes kehtaisi aloittaa ellei nykyinen puolisoni hoitaisi edellisen liiton lasten elatusta lasten näkemisestä puhumattakaan.
Kysehän oli nyt siis elatusmaksun alentamisesta, tai ainakin minä tarkoitin kirjoituksellani sitä. Ei tässä kukaan ole niitä entisen suhteen lapsia hylkäämässä tai tapaamisia vähentämässä mitenkään, elatusmaksua on vain kohtuullista hiukan alentaa, koska olosuhteet ovat muuttuneet.
Jos näin on, niin silloinhan pitäisi myös aina korottaa elatusapua, kun lähivanhempi hankkii lisää elätettäviä/liian kalliin asuntolainan.
se lähivanhempi näin teekin? Kyse onkin siitä kummalla on parempi elatuskyky. Jos molemmilla yhtä huono, niin sitten kunta maksaa elatustukea, piste! Ei kai se etänkään tehtävä ole maksaa itseään kipeäksi?!
vaikeeta,mutta pakko on elättää kun kerran lapsia hankitaan!
yhteiskunta maksamaan, jotta etävanhempi voisi perustaa useammankin perheen :))
etän luona kurjuus. Kärsiköön se paska ja eipähän lapsi enää halua mennä sen luo kun siellä ei ole ruokaa ja leluja!..Hienoa ja myös yhteistä lasta etän luona ajattelevaa talous/hyvinvointi politiikkaa!?
Saahan se pask......... sentään 80 e vuodessa verovähennykseen elatusmaksuistaan!
Minun topicistani asia lähti käyntiin,ninn haluan myös osallistua. Minä jätin entiseni EN LASTANI. Tämä asia olkoon kaikille kerralla selvä. Joka välissä saan katkeraa s.postia kuinka minä jätin HEIDÄT. Ei, minä jätin hänet. Ja uskon vakaasti lapseni olevan onnellisempi kun vanhemmat ovat erillään onnellisia. Mielestäni parempi niin kuin tulehtunut tilanne kotona,koska ollaan yhdessä vain lapsen vuoksi.
Huolehdin osani lapsen vaatteista,lääkkeistä ja muista menoista ja maksan elatusmaksuni koska se on velvollisuuteni ja haluan panostaa lapseni elämään.
Eikö minulla etävanhempana sitten ole oikeutta uuteen onneen? tai kotiin?
Minä tein oman päätökseni vain ja ainoastaan ajatellen lapseni parasta.
ETÄVANHEMMALLA on OIKEUS!! On oikeus uuteen onneen.Minkälainen oikeus lähivanhemmalla on edes siihen,että raha riittää kalasoppaan?
Tuntuu että etävanhemmalla on kaikki oikeudet ja lähillä ne velvollisuudet..
Tai ainakin omassa tapauksessa näin on,sillä että etä maksaa elarit ajallaan,hän saa vapauden tavata tai olla tapaamatta lastaan mielihalujensa ja omien aikataulujensa mukaan.
jos saat elaritkin ja silti ei rahat riitä....
Minä kun edes elareita pyytänyt ja silti sain ruuan pöytään ja joskus jopa pizzeriankin pöytään.
Ja ihan kotihoidontuella elelin yhden lapsen kanssa. Eikä etä pitänyt edes yhtä päivää kuukaudessa.
Ei ne tulot vaan ne menot ystävä hyvä.
Ja etän kuuluu maksaa elarit, olen samaa mieltä mutta on todella tyhmää väittää että rahat ei riitä mihinkään ilman elareita.
Lapsen elatus kuuluu kummallekkin vanhemmalle mutta ilmankin elareita pärjää.
Jokaisella on oikeus omaan onneen ja uuteen suhteeseen jos ensimmäinen kariutuu. Jokaisella on oikeus hankkia lapsia rakastamansa puolison kanssa. Jokainen maksakoon lapsistaan sen mitä pystyy. Saahan lähivanhempi joka tapauksessa ainakin minimielarit vaikka kunnalta jos etä ei voi enää niitä maksaa tai ei voi maksaa täysimääräisesti. Tämän takia on mielestäni ymmärrettävää että on ensin katsottava riittääkö vanhemman rahat niiden lasten elättämiseen joiden kanssa asuu ja sen jälkeen muihin lapsiin jos on varaa ja jos ei niin ei hätää, kyllä se kunta sen lapsen elättää. Vai onko ongelma se että elarit hui kauhistus ehkä tippuisivatkin kun uusi lapsi tulee kuvioihin? Kyllä se minimielari monelle riittää ja on pakko riittääkin miksi ei siis myös sinulle? Ja jos etävanhemman elareita pienennetään tai vapautetaan niistä niin sehän kyllä tarkoittaa että ei hän kyllä rahassa kieri eli turha olla kateellinen uudelle perheelle.
Kyllähän varattomat ydinperheetkin voivat tehdä vaikka kuinka paljon lapsia jos haluavat. Tällöin elämisen avuksi tulee toimeentulotuki jos omat rahat ei riitä elämiseen. Asunnon osto on nyt sitten eri asia ja kaikkien on pakko asua jossain mutta kenenkään ei ole pakko asua siinä kaliissa lainarahalla hankitulla omistusasunnossa joten sitä en katsoisi mihinkään välttämättömiin kuluihin tai oikeuksiin.
Eikö ole muuten myös jännä juttu että myös ydinperheen taloudellinen tilanne aina väistämättä kiristyy kun lapsia tulee lisää. Eli jos nyt oletetaan että pari ei olisi eronnut ja lapselle olisi tullut sisaruksia niin kyllähän se siinäkin tilanteessa olisi tuonut yhden ihmisen lisää perheeseen kuluttumaan ja hieman kiristämään jo ennestään olemassa olevien lapsen/lasten taloudellista tilannetta. Miksi siis näis ei saisi käydä lapselle/vanhemmalle silloin kun on erottu? Ja toden totta erolapsella voi olla vielä paremmat oltavat taloudellisesti kun ydinperheessa. Erolapsi saa sentään kunnan elatusavun mutta ydinperheen lapset/lapsi ei saa mitään elatusapua vaikka isä olisi kuinka matalatuloinen!
Juuri näinhän se menee. Mutta katsos kun itsekäs ja ahne lähivanhempi ei vaan siedä sitä, että HÄNEN elintasonsa laskee. Tuskin ne kaikki elatusmaksut menevät lapselle, vaan ihan exän omiin kotkotuksiin. Näin ainakin minun mieheni exällä...
Ole huoleti isosta asuntolainasta hyväksytään vain kohtuulliset asumismenot ja niistäkin puolet. Siis lastesi elatusapu on pienemässä ? Minkä verran se on nyt/kk. Tuskin vastaat. Pari arvelua.
Nyt 200 euroa laskisi 150 euroon, ja sinua harmittaa kun joudut itse osallistumaan enemmän elatukseen.
Nyt 130 euroa, laskisi 80 euroon ja sinua harmittaa, kun saisit kunnalta erotuksen eikä se rokottaisi etää.
Tuo mistä tää juttu lähti liikkeelle ei mitenkään liity omaan tilanteeseemme, vaan tuolta kuulostaa, kun tätä palstaa lukee.
Meillä etävanhempi maksaa 150 €/kk ja puolet suuremmista muista kuluista. Tapaamiset on joka toinen viikonloppu ja 1-2 iltaa/yötä viikolla. Etä hakee ja tuo(työmatkoillaan).
Etävanhemman asuntolainasta ei ole harmainta hajuakaa, mutta eiköhän se ole jo maksettu. Ja perheenlisäys etän perheeseen olisi oikein suotavaa, koska lapsi toivoo itselleen sisaruksia, siis jopa silläkin uhalla, että elatusmaksut pienenisivät.