Miksi nykyään koiria hankitaan?! Ennen koirat olivat paimenessa, vahteina, metsästys kavereita yms. Nykyään koirissa tärkeintä tuntuu olevan ulkonäkö! Ymmärrän kyllä näyttelyharrastuksenkin merkityksen, mutta toivoisin myös, että koiria arvostettaisiin myös koirina ja seuralaisina. Olen kuullut myös tarinoita siitä, kuinka koiria on lopetettu, koska niiden korvien asento yms. on virheellinen näyttelyjä ajatellen. Itse pidän koiriani ystävinä, perheenjäseninä, jotka ovat seuranani ja joista haluan huolehtia.
koiran tehtävä nykypäivänä
Lissu
12452
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllä koiria vielä pidetään kuten ennenkin, nyt vielä enemmän seuraksi kaupungeissa, kun ennenvanhaan niillä lähes poikkeuksetta oli myös jokin työtarkoitus. Minulla on kaikki olleet rotukoiria, mutta en ole käynyt näyttelyissä kuin toisten koiria ihailemassa. Eka koiramme kävi metsällä, nykyiset ovat sohvatyynyjä ja lenkkiseuralaisia, parhaita ystäviäni.
Kerroin vain siitä mitä itse olen ympärilläni koiramaailmassa nähnyt. Tiedän, että meitä on vielä ja tulee aina olemaan joille koira ei ole vai kaunis esine jota esitellään ympäri maailmaa. Minun vain käy sääliksi niitä koiria jotka eivät saa elää oikeata koiran elämää.
itse en henk koht näistä näyttelyhommista perusta ja toinen koiristani on rodultaan sellainen jota ei suomessa saa näyttelyttää(ei FCI:n hyväksymä)ja toisella ei oo papereita eli ei todellakaan näyttelytarkotukseen ole heitä hankittu...meillä koirat ovat ihan täysipainoisia perheenjäseniä, ystäviä ja talonvahteja...
kyllä se näyttelyhomma menee välistä vähän liian pitkälle...tosiaan jos koiralla on vääränlaiset korvat niin se on sillo arvoton...jonkun mielestä
mulle on aivan sama onko koirani muotovalio vai ei...sillä ei ole mitään merkitystä...rakkaita mun koirat on mulle jokatapauksessa..
Vaikka olenkin innokas näyttelyissä kävijä, niin loppujen lopuksi ei ulkonäöllä ole ratkaisevaa merkitystä. Itse pidän tärkeämpänä hyvää luonnetta ja terveyttä. Tiedän myös niitä ikäviä tapauksia, jossa koira on lopetettu tai hakattu kun ei ole näyttelyssä pärjännyt. Tällaiset ihmiset ei mielestäni koiraa ansaitse.
Kaikilla koirilla ole koskaan ollut metsästys/vartiointitarkoitusta.
On olemassa rotuja, jotka ovat aina olleet hienoston lemmikkejä vailla mitään "hyötykäyttöä"
Toki hienostokoiriakin on ollut mutta se ei ole koskaan ollut koiran ensisijainen käyttötarkoitus. Koiralle vartiointi ja metsästys on luontaista. Ne ovat tarpeellisia taitoja joita myös sudet käyttävät ja niistähän koirat polveutuvat. En kuitenkaan koskaan ole kuullut susien kauneuskilpailuista....
Käyttäytymisen, luonteen ja terveyden arviointi pitäisi aina olla etusijalla koiran parhaimmuutta arvioitaessa.
on näinkin, onhan oma nykyinen koiranikin maltankoira. Mutta suurin osa ihmisistä on kuitenkin olleet tavallista rahvasta ja kyllä ne kääpiöfifitkin hoitelivat "rottakoiran" hommaa, eli pitivät rotat kurissa niissä ylhäisöpalatseissa.
jokainen koira jota ei viedä näyttelyyn, saa siis hyvän elämän,on paras ystävä, jne? ja näyttelykoirien elämä onsurkeaa ja kurjaa, niistä ei välitetä kuin olkonäöstä? Ja höh, sanon minä.
ensimmäinen koirani eli 15 onnellista vuotta rakkaimpana aarteenamme ilman papereita, joita ei koskaan kaivattu. Nyt kuopuksemme kasvaa kohisten paperit piironginlaatikossa, mutta tämä poika tulee pian matkaamaan ekaan pentunäyttelyynsä. Jos tuomarit eivät tykkää koirastani, on se heidän ongelmansa. Näyttelyissä sitä tulen kuitenkin käyttämään, koska tulen ottamaan pojalleni oman tyttöystävän, joille tietysti toivon jälkikasvua. Jos koiriani ei ole käytetty näyttelyissä, miten osoitan tuleville pennunostajille, että koirani ovat rotumääritelmän mukaisia? Näyttelyissä vihaista koiraa ei arvostella lainkaan ja myös koiran luonteen on oltava rotumääritelmän mukainen. jos ostat rohkean vartiokoiran, etkö odota saavasi sellaisen? Arka ja pelokas koira ei koskaan menesty ULKOMUOTOarvostelussa, jos rodun edustajan kuuluu olla rohkea.
Koiranäyttelyt ovat rodunjalostuksen ja ennen kaikkea perinnöllisten sairauksien (esimerkiksi koiralle suuria tuskia aiheuttavan lonkkavian) ennaltaehkäisyssä tosi tärkeitä.
Ai niin. Rakastan koiraani yli kaiken ja se on tärkeintä minulle maailmassa - tulipa menestystä tai ei. Niin on useimpien koiranäyttelyssä kävijöiden kohdalla. Ja muuten. kaikkia sekarotuisia ja ei-näyttelykoiria ei rakasteta. osaa lyödään julmasti laimin ja jopa rääkätään. Valitettavasti.
Käytyäni taas pitkästä aikaa näyttelyssä tunsin itseni tosi pettyneeksi. Häntä pitäisi olla alhaalla, mikä ei sovi innostuneelle koiralle. Seisoma-asentokin on erikoinen, kukahan senkin on keksinyt. Näytti siltä, että näyttelyssä olleet konkarit olivat varsin ikävystyneitä koko hälinään. Esittelyä lukuunottamatta koirani viihtyi hulinassa aivan erinomaisesti. Se jopa unohti olla iso poika ja rähjäsi hyvin vähän. Sinänsä näyttelytoimintaan en innostunut. Mutta kun lupasin kasvattajalle, niin täytyihän sinne osallistua...
Seuraavaa koiraa harkitessani haluan, että koirat eivät ole pelkästään näyttelykoiria vaan, että niiden kanssa on harrastettu jotain. Se ei ole olennaista onko suurta menestystä vai ei.
...että minkänäkönen koira on!
Mulla on nyt kultsu jota olen halunnut koko lyhyen elämäni ajan ja olen siitä onnellinen kun sain sen.
Sitä pitää käyttää näyttelyissä koska, ostoehtoihin kuului juuri näyttelyissä käyttäminen.
Mutta mä itse pidän sitä ihan tyhmänä ja kauheena että jonkun koiran häntä tai korvat, tai molemmat typistetään vaan sen takia että se on ihmisestä kauniimpi!
Melkein sama asia jos mäkin saisin vauvan ja leikkelisin siltä korvan pois koska se on ruma jos sillä on kaksi korvaa!
Mulle mun koira on mun paras ystävä ja perheenjäsen!
ensimmäisen koirani perheenjäseneksi. Vuosien myötä syntyi kiinnostus näyttelyihin ja sitä myötä kasvatustoimintaan. Katson tarkkaan, millaista yksilöä käytän jalostukseen, mutta yhdestäkään koirasta ei ole luovuttu sen takia, ettei ole jalostukseen sopiva tai että näyttelymenestystä ei ole tullut. Se jää loppuelämäkseen lemmikiksi ja perheenjäseneksi. Kasvatustyö tulee jäämään vuosien myötä, mutta en usko, että luovun koirien pidosta.
Suurin osa koiraihmisistä todellakin rakastaa koiriaan ja näyttelyharrastuksessakaan ei ole mitään vikaa, jos koira siitä tykkää. Näyttelyt ovat myös kasvattajille tärkeitä, koska pennut menevät paremmin kaupaksi jos on edes jonkinlainen arvostelu koirasta.
Meillä koiran tehtävä on olla seurana ja leikkiä. Mutta emme sulje myöskään näyttelyitä pois, ainakaan jos aion teettää neidilläni joskus pentuja.
Luulen, että nämä koiransa kurittajat ja tappajat (jos koira ei näyttelyissä pärjää) ovat kuitenkin vielä vähemmistöä..