24mb HIDAS!

"Elisan 24Mbit/s liittymä antaa yli 23 Mbit, eikä taloon tule minkään sortin valokaapelia."

Onko mitattu Ficoran virallisella Nettimittarilla? Teoreettinen käyttäjälle näkyvä hyötynopeus on maksimissaan 90% nimellisestä, eli 24M tapauksessa 21,6M.

sfssdfsfd kirjoitti:

"Elisan 24Mbit/s liittymä antaa yli 23 Mbit, eikä taloon tule minkään sortin valokaapelia."

Onko mitattu Ficoran virallisella Nettimittarilla? Teoreettinen käyttäjälle näkyvä hyötynopeus on maksimissaan 90% nimellisestä, eli 24M tapauksessa 21,6M.

Lue lisää

Joopajoo. Mutta vastaanpa kerrankin tyhjentävästi.

Testasin siirtämällä 16x 1GB FTP:llä (wget ftp://ftp.funet.fi/dev/1GBnull), mittaamalla siirretyn datan määrän /proc/net/dev eth0:n tilastoista Receive bytes 60000 millisekunnin välein (eli tarkalleen yhden minuutin). Käytin aikaleimoihin CPAN-moduulia Time::HiRes. Siirretyn datan määrä kopioitiin perl-skriptissä suoraan muuttujiin, jottei kovalevyn nopeus vaikuta.

Tiedän, että tällä tulee TCP:n hukka, mahdolliset ICMP-viestit yms. ylimääräinen mukaan, mutta ADSL:n läpi nekin tulevat. HTTP-siirtojen tarkoituksena on lähinnä vain kuormittaa yhteys äärirajoilleen mittausta varten.

Konfiguraatio:

Alink RR-24 ADSL modeemi oli konfiguroitu sillatuksi, eli langaton, NAT ja palomuuri olivat pois päältä ja modeemi toimi "tyhmänä" siltana, tällä oli iso ero saavutetussa nopeudessa. Cat. 5e SFTP-kaapeli koneen ja modeemin välillä. 100 Mbit, full duplex. Intelin emolevy, Core 2 Quad Q6600 prosessori, 4 GB muistia, Intelin integroitu NIC (eli ethernet). Käyttöjärjestelmänä Ubuntu Linux 8.04. Kernel 64-bit 2.6.24-19-generic. Graafinen käyttöliittymä ja kaikki tarpeettomat palvelut pois päältä. Myös NTP, ettei järjestelmän aika muutu kesken mittauksen.

Ilman ftp-siirtoja vastaanotetun datan arvo pysyi hyvin lähelle samana.

Jos RR24:n NAT ja palomuuri oli päällä, nopeus vaihteli modeemin senhetkisen mielialan mukaan, hidastuen mitä pienempiä paketit ovat (jolloin paketteja oli myös enemmän) ja mitä enemmän samanaikaisia yhteyksiä auki.

Jos keksit tarkemman ja paremman keinon mitata todellista nopeutta, kerro ihmeessä! Tämä keino pystyy mittaamaan vaikka gigabitin nopeuksia, jos ei muuten niin ainakin kuormaa lisäämällä / hajauttamalla. Ficoran testi kun ei kykene edes mittaamaan Welhon 110M yhteyksiä...

Mahdollisia käyttäjien nopeusongelmia ovat nämä:
1) Monta konetta ja laitetta samassa yhteydessä, jostain syystä oletetaan että jokainen saisi maksiminopeuden. Näin ei ole, tietynhetkinen nopeus on jaettu kaikkien kesken.

2) Langaton yhteys tai huono ethernet-kaapeli. 802.11g "54Mbit" teoreettinen maksiminopeus PHY-tasolla on noin 26 Mbit virheenkorjauksen vuoksi, täydellisellä yhteydellä. Käytännön nopeudet vaihtelevat 1Mbit-24Mbit/s välillä omien kokemuksieni mukaan. 2.4GHz kaistan jakavat mm. Bluetooth, mikroaaltouunit ja monet muut kodin langattomat laitteet kuulokkeista itkuvahteihin. Huonot nettikaapelit ovat myös arvaamattomia - olenpa nähnyt sellaisenkin cat.5 kaapelin josta meni vain 64kbit/s läpi! Käyttäkää hyvät ihmiset nettikaapeleina tyyppejä cat. 5e tai cat. 6 STP:tä (Shielded twisted pair eli suojattu). Eli ei niitä halpoja cat. 5e UTP:itä (Unshielded twisted pair, eli suojaamaton). STP-kaapeleita myydään myös merkinnällä SFTP, F tarkoittaa, että siinä on myös folio.

3) Alink RR24 kokemuksien perusteella myös hitaan reitittimen käyttö (NAT/palomuuri). Antavatko operaattorit tarkoituksella hidastavia reitittimiä kaupanpäälle?

4) TCP-ikkunat ja pakettihukka (packet loss). Tiedonsiirtonopeuden katto TCP-yhteyksissä (eli myös HTTP) on latenssi kertaa TCP-ikkunan koko. Eli jos TCP-ikkuna on 64 kilotavua, ja edestakainen latenssi 250 ms, yksi TCP-yhteys voi siirtää maksimissaan 256 kB/s, eli 2Mbit/s. TCP aloittaa pienellä ikkunalla ja ikkunan koko kasvaa tiettyyn raja-arvoon saakka. Mutta jos paketteja häviää matkalla (paketti on bulkkisiirrossa yleensä sama kuin MTU, eli maximum transfer unit, 576, 1492 tai 1500 tavua), on siirtonopeuden kannalta hävikki paljon enemmän kuin menetetyn paketin koko - TCP pienentää ikkunan kokoa pahimmillaan MTU:n kokoiseksi! 250 ms latenssilla 1500 tavun paketilla siis vaivaiset 250 ms * 1500B = 375 tavua sekunnissa, eli hiuksen alle 3 kbit/s. Jos pakettihäviö loppuu, yrittää TCP kasvattaa ikkunan kokoa jälleen. Pakettihäviötä bulkkisiirrossa voi yrittää mitata traceroute:lla (tracert Windowsissa) ja pingillä. Esim. tracert www.google.com, katso ensimmäinen IP joka ei ole muotoa 10.x.x.x tai 192.168.x.x, ja kirjoita ping -n 200 -l MTU-100 IP. Eli olettaen ensimmäinen IP oli 123.123.123.123, ja tiedät MTU:n olevan 1492: ping -n 200 -l 1392 123.123.123.123. Komento ilmoittaa pakettihäviön bulkkisiirrossa prosentteina 200 rivin tulostamisen jälkeen. Tämä tekijä siis asettaa maksimin yhdelle TCP-yhteydelle. Jos mahdollista, monta yhtäaikaista tcp-yhteyttä voi auttaa tätä ongelmaa.

5) Väärin rakennettu/asennettu tietokone tai huono NIC (verkkokortti), jossa on liian pieni puskurimuisti. Jos kone ei ehdi käsitellä paketteja ennen kun verkkokortin FIFO (puskurimuisti, johon käsittelemättömät paketit jäävät odottamaan) on täynnä, on tuloksena pakettihukkaa. Yleensä FIFO tyhjennetään esim. 1-10000 kertaa sekunnissa, keskeytyksessä (interrupt). Kun puskuri on tarpeeksi täynnä, verkkokortti tekee ns. keskeytyksen (interrupt), jolloin käyttöjärjestelmä lukee ja tulkitsee uudet ethernet-paketit. Jos käyttöjärjestelmä ei ole ajoissa jostain syystä, verkkokortti heittää uudet sisääntulevat paketit pois. Tämä aiheuttaa siis pakettihäviöitä. Toisinaan keskusyksikkö ei pääse palvelemaan keskeytystä, koska se suorittaa toista keskeytyspalvelupyyntöä samalla hetkellä. Näin voi käydä esim. huonojen laiteajureiden tai viallisen osan vuoksi, tai esimerkiksi käyttöjärjestelmän odotellessa virtuaalimuistisivun siirtoa kovalevyltä keskusmuistiin. Eli operaatiosta jota usein kutsutaan "swäppäykseksi" tai kovalevyn rouskuttamiseksi. Yleisiä keskeytyslähteitä ovat mm. USB ja kaikki PCI/PCI-X/AGP/PCIe-väylän laitteet, kuten näytönohjain, tv-kortit, äänikortit ja piirisarjan / emolevyn laitteet, kuten kovalevyohjaimet ja erinäiset ajastimet. Jos häiriöitä keskeytyksien käsittelyssä tapahtuu usein, saavutettavat nopeudet TCP-siirroissa voivat jäädä hyvinkin alhaisiksi!

-------------------------------

Internetissä lähetetään tietoa paketteina, joilla on tietty koko tavuina. Paketeissa on monta kerrosta, hieman kuin maatuskoissa: Ethernet-paketit, joita kulkee tietokoneen ja modeemin välillä. Näissä paketeissa on sisällä IP-paketteja, jotka kertovat minne ja mistä data on matkalla. Tämä vie 20-60 tavua, yleensä 20. IP-pakettejen sisällä taas on yleensä TCP-paketteja, nekin ovat 20-60 tavua, yleensä 20 tavua. Eli 'valehtelin' aiemmin hieman MTU:sta. Yhdessä MTU:ssa voi mennä 40-120 tavua hukkaan, tosin lähes aina noin 40-52. Tästä siis tulee tyypillisesti hävikkiä bulkkisiirrossa 40-52/1500, eli 2,7%-3,5%. Jätin tämän tarkoituksella kertomatta kohdassa 4 asian yksinkertaistamiseksi. Huom. hävikki on *huomattavasti* pienempää PPP-yhteyksissä headereitten pakkauksen vuoksi. Jotkin ADSL-yhteydet käyttävät PPP:tä (PPPoE).

PS. tästäkin on jätetty lyhentämiseksi irrelevantteja detaljeja pois, kuten ethernet framejen headereitten koko, IP-fragmentaatio, TCP-optiot kuten window scale, TCP congestion control tarkempi selitys, jumbo frames, IPv6, pakettejen framet ADSL:ssä (koko FUNI, LLC, yms. soppa, freimaus ei ollenkaan sama kuin ethernetissä), yms.

Tiedoista sen verran, että olen kirjoittanut yksinkertaisen IPv4 TCP/IP pinon, TCP-tilakoneen ja IP:n tarvitseman ethernet-ajurin. TCP/IP:n kiemuroita kun ei voi oikein ymmärtää toteuttamatta sitä käytännössä...

Terve,

jep ja esim. Varkaudessa Soneralla on Harjurannan puhelinkeskuksessa ADSL-liittymiä jotain 10 kpl josta kaikki taitaa olla ainakin megasia ja sitten keskukselta lähtee 3 x 1mb/s radiolinkillä yhteyden verkkoon päin on sitten hienoa käytellä nettiä kun kaikki 10 käyttäjää kuormittaa 3 megan yhteyttä yhtäaikaa. Eli Sonera takaa yhteyden keskukseen asti mutta siitä eteenpäin ei ole väliä kuhan saa rahat vaan nopeasti pois asiakkaalta!

Erinomaista palvelua!

No mitenkähän selität tämän: tilasin Soneran 24 megasen ja yhteys on korkeintaan 1.7 mekaa? Ostin mukana saatavan ADSL 2 modeemin joten vika ei ole siinä jos ei tarvi asetuksia vaihtaa. Tosi kivaa että teoreettinen maks nopeus on 24 mutta ei kai sentään todellinen nopeus VOI olla 1.7 ??

Terveisin,

Ärtynyt henkilö

P.S Viestiketju näyttää olevan vanhahko mutta minulle ajankohtainen, toivottavasti joku sattuu lukemaan tän vaikka onkin niin vanha ketju ^^

Sardaurkar kirjoitti:

No mitenkähän selität tämän: tilasin Soneran 24 megasen ja yhteys on korkeintaan 1.7 mekaa? Ostin mukana saatavan ADSL 2 modeemin joten vika ei ole siinä jos ei tarvi asetuksia vaihtaa. Tosi kivaa että teoreettinen maks nopeus on 24 mutta ei kai sentään todellinen nopeus VOI olla 1.7 ??

Terveisin,

Ärtynyt henkilö

P.S Viestiketju näyttää olevan vanhahko mutta minulle ajankohtainen, toivottavasti joku sattuu lukemaan tän vaikka onkin niin vanha ketju ^^

Lue lisää

olethan tietoinen, että 24M liittymässä on 1-2 viikon toimitusaika. Vaikuttaa siltä, että nopeutta ei ole vielä ehditty kytkeä, tuo kuulostaa 2M nopeudelta.

Varmista asiakaspalvelusta.

laitat sen modeemis kuntoon, eli hommaat semmoisen joka hanskaa adsl2 -määritykset.

Noin kaiken kaikkiaan, Soneran teknisestä tuesta saat kyllä nopeamman ja varmemman tuen kuin täältä (varsinkaan kolme vuotta vanhasta ketjusta;))

teppotieturi kirjoitti:

laitat sen modeemis kuntoon, eli hommaat semmoisen joka hanskaa adsl2 -määritykset.

Noin kaiken kaikkiaan, Soneran teknisestä tuesta saat kyllä nopeamman ja varmemman tuen kuin täältä (varsinkaan kolme vuotta vanhasta ketjusta;))

Lue lisää

on semmonen modeemi jo olemassa a-link rr24.