Karvapalloni on nyt 15vkoa vanha. Alusta lähtien olen pitänyt koiraa paljon vapaana, antanut koiran itse pitää minua silmällä ja huolehtia etten katoa. Välillä toki olen kutsunut koiran, ja palkinnut. Joka kerta luokse pyytäminen ei ole johtanut myöskään kiinni kytkemiseen.
Ongelmana on se, kun koira ei ole enää ihan niin "vauva", ja rohkeutta maailman tutkimiseen on tullut roimasti, se luoksetulo ei enää olekaan niin itsestään selvää. Mielenkiintoisempi asia, hiiri (niiden perästä koiraa ei saa kuin hakemalla), tai linnut tms, saa koiran muuttumaan täysin kuuroksi kutsuille. Siinä sitä sitten voin lirkutella ja houkutella, heittää vaikka takaperin voltteja, koira ei käännä edes korvaansa. Nyt siis olisi hyvät neuvot kalliit. 8/10 koira tulee luokse kun kutsun, mutta ne 2/10stä ovat ongelmia.
Ongelmana on se, kun koira ei ole enää ihan niin "vauva", ja rohkeutta maailman tutkimiseen on tullut roimasti, se luoksetulo ei enää olekaan niin itsestään selvää. Mielenkiintoisempi asia, hiiri (niiden perästä koiraa ei saa kuin hakemalla), tai linnut tms, saa koiran muuttumaan täysin kuuroksi kutsuille. Siinä sitä sitten voin lirkutella ja houkutella, heittää vaikka takaperin voltteja, koira ei käännä edes korvaansa. Nyt siis olisi hyvät neuvot kalliit. 8/10 koira tulee luokse kun kutsun, mutta ne 2/10stä ovat ongelmia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minä sanoisin että ei teillä ole ongelmaa, vain ja ainoastaan pentu joka on itsenäistymässä;)
Mutta toki on tärkeää että et tuudittaudu siihen ajatukseen että aika korjaa.
Minä olen pitänyt tuollaiset pahimmat ajat pennun yksinkertaisesti hieman pidemmässä hihnassa. Irti olen päästänyt kun on ollut sellainen paikka että ei oikeasti tarvitse kutsua eli kukaan ei tule vastaan, ei autotietä tms. Tällöin toki kutsuisin ja vahvistaisin sitä luoksetuloa mutta vasta kun hajut on nuuskittu ja pennulla on tylsää.
Muistathan tärkeät perussäännöt. Eli älä ikinä tässä vaiheessa kutsu pentua jollet ole suht varma että se tottelee. Eli jos se nuuskii silmät sirillään jotain ihanaa hajua, tai vaikka nuuskii jonkun elukan jälkeä, älä käytä sitä teidän luoksetulo kutsua. On turha vaatia pennulta jotain jos tiedät että se luultavasti sillä hetkellä ei sitä tule tekemään.
Sanotaan että yksi tottelematon kutsu vastaa 20 onnistunutta suoritusta. Eli ei saisi antaa mahdollisuuksia pennulle olla tottelematta.
Eli sen sijaan käy hakemassa vähin elein se pentu hihnaan jos se pitää juuri sillä hetkellä saada kiinni. JOs ei, odota että se haju nuuskittu ja kutsu sitten.
Sitten teet paljon luoksetulon vahvistusta. Senhän voi tehdä vaikka hihnassakin, ei sen pennun tarvitse aina vapaana olla. Kotona käytä luoksetulo kutsua kun annat koiralle ruuan, vaikka se istuisi siinä vieressä.
Voit ottaa koiran huomaamatta sen ruuan lenkille mukaan ja kun se tottelee luoksetuloa hyvin, kehu ensin suullisesti sitä ja sitten nappaakin laukusta sille megapalkka eli sen ruoka. Itse teen tätä usein, aikuisenkin koiran kanssa ja usein sieltä kupista löytyykin sitten esim maksaa, koiranmakkaraa, jotain sellaista herkkua mitä ne eivät saa usein. Kyllä kelpaa tulla;)
Itselläni on noutajia ja ne tottelevat pilliä. Toimii muillakin roduilla joten sitäkin voi harkita.
Koiran tottelemiseenhan liittyy väjäämättä myös se teidän suhde. Eli ole koiralle kiva ja reilu johtaja. Leiki sen kanssa paljon, tuon ikäisellä pennulla energiaa riittää joten käytä se hyödyksi. Näin se haluaa itse tulla sinun luoksesi sillä se tietää että sinun kanssa on hauskaa.
Muista myös että kun komennat pentua, tee se tehokkaasti. ELi ei mitään älä nyt pure sitä johtoa kultapienipallero, vaan nopea tiukka EI. Tämä liittyy tuohon luoksetuloon. Itse olen opettanut pennuilla heti pienestä että ei sanaa totellaan eikä sitä uhmata. Se voi pelastaa, ja on pelastanut koirani hengen.
Eli jos koira on lähdössä kanin tms perään, minun ei-sanasta se pysähtyy samantien. Sitten luoksetulo kutsu.
Kiitos neuvoista. Kovin olen pyrkinyt siihen että puuhaan mukavia asioita haukun kanssa, käydään yhdessä paljon ulkona, koira saa leikkiä muiden kanssa, ja ollaanpa jälkeäkin käyty harjoittelemassa. Pitää vain jatkaa luoksetulon harjoittelemista. Ihan ymmärrettävää etten millään voi olla kiinnostavampi kuin ihastuttava rotanraato :)
Siitä pääsenkin seuraavaan "ongelmaan". Jos koira löytää jonkin raadon, ja ehtii sen suuhunsa nappaamaan, siinä saakin käyttää mielikuvitustaan sen pois saamiseksi. Muina miehinä lähestyminen ei auta, jahtaamaan en ole ryhtynyt. Ihan kerran tai pari olen saanut sen jättämään raadon houkuttelemalla makupalalla, mutta useimmiten se raato nyt vain on parempaa kuin minulla olevat mitkään herkut. Olen joutunut niissä tilanteissa yksinkertaisesti marssimaan vain matkoihini, silloin jossain vaiheessa pentu hoksaa että sehän jättää mut, apua, ja tulee perään. Silloin tietysti taas kehutaan maasta taivaaseen. Hyviä vinkkejä tuollaiseen tilanteeseen missä pitäisi "tappo" saada pois koiralta?
Alat tottumaan koraasi siihen, että sen suusta otetaan asioita pois.
Koiralla on jokin aarre suussaan, se ei siitä tietenkään mielellään luovu. Älä ole paskapää joka vie toisten aarteet. Vaan yritä saavuttaa koiran luottamus, että kun se luopuu aarteestaan se saa jotain paljon parempaa tilalle. Jolloin koira lakaa luottamaan sinuun, se että viet suusta jonkin pois, on vain hyvästä koiralle, saa vielä paremman mielen.
Eli ihan leluilla ja luilla ja ruokakupilla harjoittelua kotona. Otat tämän hienon jutun koiralta pois ja annat jotain permepaa tilalle. Kun koira syö kupillaan, otat kupin pois ja lissäät siihen perusannokseen vaikka jauhelihaa tai muuta mitä koira palvoo ja annat takasin kupin. Otat korialta nakaluun pois keksen luun syönnin ja annat tilalle kunnon ydinluun. Otat pehmolelun pois suusta ja annat tilalle jäniksen käpälän...
Tämän harjoitelun pitää olla aina harjoittelua, eli ei ole mitään syytä miksi yhtäkkiä olisitkin epäloutettava, etkä annakaan jotain parempaa tilalle. Koiran pitää tietää, että aina varmasti jotain parempaa tulee...
Joten lenkillä sinulla tulee aina olla jotain taskussasi koiralle. Makkaran aplanen ei ole parempaa koiran mielestä kuin se rotan raato, mutta ei se sitä ymmärrä sillä hetkellä, kun on oppinut, että saa sinulta jotain parempaa, luovuttaa sinulle mielellään. Ja heti kun pääsette kotiin tuosta tilanteesta, pitää koiralle antaa jokin vaihtis, jossa se pääsee vaihtamaan taas parempaan, että sinäkin päivänä se tietää, että kun luovuttaa sinulle jottain saa parempaa tilalle, se yksi makkara unohtuu pian...
Tätä pitäisi ihan jokaisen harjoitella koiriensa kanssa, vaikkei kyse olekaan koirasta joka syö raatoja. Ihan perusturvallisuuden takia, koiran pitää luottaa ihmiseen niin paljon, että suusta saa ottaa tavaroita pois. Monelle koiralle kuitenkin tulee vastaan tilanne jossa joku pieni ihminen tyhmyyksissään tulee ottamaan siltä aarteen pois suusta tai konttaa samalle kupille, sillä hetkellä jokainen koiran omistaja toivoo, että koira luottaa, sillä vahinko voi olla korvaamaton jos koira ei luota...
"Kovin olen pyrkinyt siihen että puuhaan mukavia asioita haukun kanssa, käydään yhdessä paljon ulkona, koira saa leikkiä muiden kanssa, "
Haluaisin hieman tarkentaa sanomaani. Eli kun kirjoitin että pennun kanssa pitää puuhailla kaikkea hauskaa niin tarkoitin että sen hauskuuden pitää tulla SINULTA. Ei sitä varten tarvitse kuin istua olohuoneen lattialle lelun kanssa, opettaa istumista, maahanmenoa, luoksetuloa, riehua...
Eli muiden kanssa leikkiminen ei ole sinun kanssa tekemistä. Se pentu kun ei valitettavasti osaa ajatella että jee, tosi kiva mamma kuin toi mut tänne leikkimään näiden kaikkien kanssa. Päin vastoin, se ajattelee että tämäpä hauskaa ja empäs välitä vaikka tuokin tuolla yrittää kutsua.
Jos vaihtoehtona on se että koira leikkii toisten koirien kanssa tai että minä leikin ja pidän hauskaa sen kanssa, valitsen ilman muuta jälkimäisen.
Toki on tärkeää että pentu leikkii ja tutustuu muihin koiriin mutta ei siinä kannata överiksi heittää. Itse olen antanut omien koirien leikkia muutaman tutun hyväluonteisen koiran kanssa mutta muuten ne on kasvatettu aika lailla niin että se hauskuus tulee minulta.
Mitä tulee noihin raatoihin. Ällöä tiedän;) mutta siitä ei saa tehdä suurta asiaa. Mitä enemmän ryntäät sen pennun kimppuun ja mitä enemmän yrität saada sitä raatoa pois, sitä enemmän se alkaa pitämään siitä kiinni ja lopputulos on se että saatat pennun kasvaessa saada jopa ärähdyksen.
Eli opeta ensin EI-sanaa sille jolla kiellät kun näet että se on ottamassa jotain, irti-sana jos se on jo sen suussa. Ja jos ei tottele niin lähde vihaisena pois. Jos nielaisee niin nielaisee mutta usein tuo minun vihaisena lähtö on meillä tehnyt sen että pennulta se ihanuus on tippunut maahan kun se on pelästynyt että minä hylkään sen.
Tätä samaa muuten käytän jos pentu on pelleillyt luoksetulon kanssa. Muistan yhden tapauksen jossa nyt jo iso ja aikuinen koira suorastaan lällätti minulle eli pisti leikiksi. huusin vihaisena että tänne ei ole sitten tulemista ja lähdin vihaisesti pois. Tuli pennulle kiire ja tuli korvat luimussa samantien. Silloin palkkasin pallola ja riehuttiin ja tuo käytös ei ikinä enään toistunut.
Mutta koiran luonteen on oltava tiedossa tosin tervepäinen koira kyllä kestää tälläisen ja se on hyvä opetus että on turha pelleillä