"On kuin ois syksy
kun sataa ja sataa
vaikka se sade ei loppuisikaan
mä jään odottamaan
on kuin ois syksy
kun sataa ja sataa
sä pöytääni kynttilän tuot
jotakin viiniä lasillisen
mulle seuraksi juot
Kuinka kauniiks kurja muuttuukaan
kun kärsitään se kahdestaan
kuinka kaunis oot sä
kuinka kaunis oon mä
kun me ollaan kahdestaan"...
(Hanhiniemi)
Sit kymysys:
Mitä mieltä tästä? (samasta biisistä)
"Elämänhallinta, sehän on satua,
sattuman kauppoja vaan
rooleissa uhrin ja konnan ja tuomarin
alati vuorotellaan"..
Itse täysin samaa mieltä.
kun sataa ja sataa
vaikka se sade ei loppuisikaan
mä jään odottamaan
on kuin ois syksy
kun sataa ja sataa
sä pöytääni kynttilän tuot
jotakin viiniä lasillisen
mulle seuraksi juot
Kuinka kauniiks kurja muuttuukaan
kun kärsitään se kahdestaan
kuinka kaunis oot sä
kuinka kaunis oon mä
kun me ollaan kahdestaan"...
(Hanhiniemi)
Sit kymysys:
Mitä mieltä tästä? (samasta biisistä)
"Elämänhallinta, sehän on satua,
sattuman kauppoja vaan
rooleissa uhrin ja konnan ja tuomarin
alati vuorotellaan"..
Itse täysin samaa mieltä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kyllä,niin totta kuin voi olla.Monet ihmiset eivät vain huomaa käyttäytyvänsä noin,eivät omalta erinomaisuudeltaan!
Ei ollut tarkoitus...Mulle tosta tulee sellanen
rehellinen, jo seestyneen ja paljon kokeneen ihmisen haikean positiivinen fiilis...joka antaa
kuiteskin toivoa:).
Tottahan se onkin.
Jos siinä viinilasillisella istuttaessa ei kuitenkaan synny mitään kontaktia toiseen, istutaan vain, koska niin kuuluu silloin tällöin tehdä...
Raastaa, kun odottaa niitä vanhoja tunteita ja tunteen osoituksia, mutta saakin takaisin vain viileää ja etäistä jutustelua, kuin vieraalle.
Mitä siinä pitäisi tehdä...
Se tunne on se yhteinen kokemus, että on kuiteskin
hyvä olla. "Kuinka kaunis oot sä, kuinka kaunis oon mä, kun me ollaan kahdestaan"..siinä jätetään kuulijalle päätös mun mielestä, et mitä se kahdestaan olo just sillä hetkellä on, rakkautta vai mennyttä rakkautta...Mähän väännän sen päässäni positiiviseksi, eli otan oikeuden ajatella, että siinä ollaan ja rakastetaan..:)
Vähän kiirus..Ei ehdi enempää nyt...
minäkin,
ja syys nostattaa melankolian meissä varmaan suu-
rimmassa osassa ihmisiä - Sinulla ?
Minulla kyllä, vaikka rakastankin sitä.
Syksy on herkkä vuodenaika, ja pidän siitä myös.
Ja siihen sopii esim. just tää "kaikki rakkaudesta"
levy, josta kyseinen kappale on. Aivan tajuttoman
kaunista tekstiä!
alku oli jees.
kysymykseesi elämänhallinnasta, sehän on satua, sattuman kauppoja vaan rooleissa uhrin ja konnan ja tuomarin alati vuorollaan.
perussanoma lienee totta, en kuitenkaan usko pelkkiin sattuman kauppoihin, vaikkei moniin asioihin pystykkään vaikuttamaan, niin moniin taas pystyy. ei me missään kaarnalaivassa mennä, vaikka välillä tulee lunta tupaan pyytämättä ja yllätyksenä.
Onhan sitä sattumaa todella paljon. Sehän on itseasiassa "loputon suo" jos ajattelee mikä johtaa mihinkin ja sen jälkeen johtaa johonkin ja jos olisin astunut tuntia aikaisempaan junaan
kuka tietää mihin elämä olisi silloin johtanut.
Olisin ehkä kohdannut ihmisen jonka vuoksi olisin
tehnyt jotain joka taas...jne.:) Loputonta sattuman kauppaa, jos asiaa alkaa oikeesti funtsiin..mikä taas ei ehkä kannata:)
...nickiä mahtuu sun (virtuaali)elämään ? Olen aivan ymmälläni.