Meri on petollisen tyyni
ja se houkuttelee rakkauden purtta
lempeiden aaltojen hyväilyyn.
Pikkuisen arasti ankkurin se nostaa
ja toivekkaat tuulet purjeet pullistaa.
Keli on vallan mainio
huolta murhetta vailla.
Äkillinen tuulenpuuska
suurine aaltoineen kiinni tarttuu
pahasti keinuttaa kunnes kulku tasaantuu.
Huolen rypyt otsalle nostaa
ja ne aavistukset...ne aavistukset...tulevasta.
Syysmyrsky puhkeaa
taivaan ja meren pimentää.
Silloin pitää sydämmien kuin yhteen hiileen
puhaltaa muutoin haveri uhkaa.
Jos yhteistyö on saumatonta
kaikesta selviää yhtä kokemusta rikkaampana
vahvistuneena tulevia myrskyjä varten.
Rakkauden merellä rakkauden pursi
purjehtii kohti yhteistä auringonlaskua
joka tervetuloa huomiseen toivottaa
jatkuvana aikojen virtana vaan.
ja se houkuttelee rakkauden purtta
lempeiden aaltojen hyväilyyn.
Pikkuisen arasti ankkurin se nostaa
ja toivekkaat tuulet purjeet pullistaa.
Keli on vallan mainio
huolta murhetta vailla.
Äkillinen tuulenpuuska
suurine aaltoineen kiinni tarttuu
pahasti keinuttaa kunnes kulku tasaantuu.
Huolen rypyt otsalle nostaa
ja ne aavistukset...ne aavistukset...tulevasta.
Syysmyrsky puhkeaa
taivaan ja meren pimentää.
Silloin pitää sydämmien kuin yhteen hiileen
puhaltaa muutoin haveri uhkaa.
Jos yhteistyö on saumatonta
kaikesta selviää yhtä kokemusta rikkaampana
vahvistuneena tulevia myrskyjä varten.
Rakkauden merellä rakkauden pursi
purjehtii kohti yhteistä auringonlaskua
joka tervetuloa huomiseen toivottaa
jatkuvana aikojen virtana vaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
on kynäsi jälleen kirjoittanut Jouni.
Ja kuinka oiva onkaan jo otsikko,
säkeet myötäilevät sitä ja kertovat meren tyynet
ja myrskyt. Juuri sen, mitä rakkaus kaikkinensa
on. Yhteistyö siinäkin on kaiken a ja o, niin
kuin sen runosi kertoo.
Soljuva kokonaisuus.
...vanhan toistoa,kertausta.
mereen on niin helppo koota rakkauden
taivalta yhdistää.
nyt olen todella iloinen paluustasi
että olen sen tuomasta onnesta hieman
sekaisin hihii.
kiitos kun vierailit luonani rakas oppimestari
ja olkoon tämä uusi viikko ikimuistoinen
sinulle.
Missään en ole niin kotonani kuin
sinun äärellä meri. Vierelläsi, kun
pauhaat ja sinun vaahtopäiset aaltosi
vyöryvät minua kohti. Syöksyvät
ulapalta aavan hurjimuksina.
Minä olen niin pieni edessäsi. Vähäinen
aaltojesi vierellä. Suolaisen vetesi
kostuttama ihminen. Olen silti ystäväsi ja
Rakastajasi. Otat minun valtaasi ja
hallitset sisäistä minua. Kokonaan.
Olen kuin nainen vahvan miehen sylissä.
Antautuja hurjimukselle. Tyrkyävälle
Rakastajalle, joka on päättänyt Rakastaa.
Todennut hetken. Vaahtopäisten aaltojen
jylisevän sisältään, kohti naista.
Siinä tyrkyävällä rannalla koen,
mitä nainen kokee. Minä mies kykenen
asettautumaan häneksi. Joku tulee ja
ottaa. On niin päättänyt. Kosteana ja
suolaisena. Siinä äänekkäässä hekumassa!
Herätessäni uupumuksesta, meri on
rauhoittunut ja aurinko noussut. Hiekka
on alkanut lämmetä ja nousuvesi hyväilee
lämpimänä jalkojani. Joku on punonut
meriruohosta korun nilkkaani.
Meri on Rakastellut minua.
Kiitos runostasi.
Tuoretta taidolla,
sanoisinko jopa
ammattitaidolla,
rakennettua runoa sinulta.
Oli taas lukuelämys.
Hyvää päivää ja kannustusta
tekemiseesi täältä
rannikolta.
kehuskellaan toinen toistansa, ettei peräti omaiansa?
...ammattitaitoa kun osaa lindan tai sinun
lailla runoilla.
monesti ajattelee näitä omia juttuja
että onko nämä runoja vai mitä
mutta sitten sitä ajattelee ;ompahan oman
näköisijä juttuja.
tuohan oli mahtavasti sanottu palautteessasi
tuo korujuttu-tosi hyvin.
kiitän kun poikkesit ja hyvää uutta viikkoa
sinulle.