Missä kotini on ?

mutta piipahdus nyt ainakin, kun en osaa kokonaan
irrottautua täältä.

Piti lähteä aamusta aikaisin liikkeelle, kun on
lähdettävä asioita hoitamaan tänään.

En suinkaan vannonutkaa poistuvani, muistaakseni
kerroin vain pitäväni taukoa.

Miksipä ei runoni sopisi ihan palstankin kotiin-
tuloon, oikeinkin hyvin. Mutta kyllä tähän si-
sältyy melko paljon elämäni kuvioista viime ai-
koina.

Kehusi pursuavat taas ihan mahdottomasti, mutta
mukavaa oli lukea sitä ja tulla takaisin.

Kiitos.

ihmisen ikävää toisen luo,
mutta paljon, paljon enemmänkin tähän runooni
toki sisältyy josta vaikenen julkisesti.

Kiitos Sinulle.

on niin ihanaa lukea Sinua pitkästä aikaa.

Tietäisitpä, mitä tuohon nostamaasi lauseeseen
sisältyy - paljon enemmmän, kuin sanoa saatoin.

Totuuden sanoja puhut,
ja minun on todettava vain - olin sokea ja kuuro.
On totuteltava nyt vaan elämään tätä päivää,
ja toivoa, että viisastuin tämän tapahtuman kaut-
ta edes hiukan.

Kiitos kuuluu Sinulle tyttöseni.

huokailua tässä on kuuleppa itsekkin saanut har-
rastaa viime aikoina erinäisistä syistä johtuen.
Mutta eteenpäin elävän mieli, niin se onneksi
on.

Kotisi on siellä, minun täällä.
Kohtaamme ja koemme yhdessä näitä elämän
karikoita. Voi olla, ettei aina olekkaan
kuulijaa. Mutta jos on lukijoita, sekin on jo
paljon.

Sinun sydämesi on nyt kovin herkkänä, huomaan.
Älä luovuta, purraan yhdessä hammasta ja pyris-
tellään, joohan.

Kiitos kun poikkesit, valoa sydämeesi.
t. äitee

mukavaa, että Sinun nimesi on pitkästä aikaa put-
kahtanut runooni. Kovin olet hiljaiseloa vietel-
lyt, toivottavasti kaikki on kuitenkin olosuh-
teisiin nähden hyvin.

Sydän on pikkuisen harhateillä nyt,
mutta kyllä se tästä - pikkuhiljaa.

Jos ei tässä nyt itsekkään voi henkseleitä pauku-
tella, niin Sinulle ainakin lähetän voimia näin
virtuaalisti.

Ja tietysti kiitän ja niiaan, että piipahdit het-
ken tässä.

säkeisiini,
enemmän kuin kirjoitin.

Kiitos että poikkesit,
lämmittää.

että tässä runossani on samoja aineksia, kuin oli
Sinun uusimmassasi.

Karua. Niin - ehkä se on karuakin kun nyt sanot
sen, en vain tullut itse ajatelleeksi ehkä siltä
kantilta asiaa. Satutti se elämä, rankemmin kuin
ikinä olisin kuvitellut. Mutta ihminen on erehty-
väinen, minäkin.

Kiitos kannustavista sanoistasi Dolan.

lindalinda1 kirjoitti:

että tässä runossani on samoja aineksia, kuin oli
Sinun uusimmassasi.

Karua. Niin - ehkä se on karuakin kun nyt sanot
sen, en vain tullut itse ajatelleeksi ehkä siltä
kantilta asiaa. Satutti se elämä, rankemmin kuin
ikinä olisin kuvitellut. Mutta ihminen on erehty-
väinen, minäkin.

Kiitos kannustavista sanoistasi Dolan.

Lue lisää

Hitto - että pidän karuista elämän
makuisista teksteistäsi ja kun
osaat sen taidon ilman turhia
korunippuja tehdä...maltat.

Erehtymätöntä ihmistä ei
olekkaan,eikä siitä muuten
oppisikaan,sillä luottaisi
aina omiin näkökantoihinsa
- ja virheisiinsä -
eikä osaisi niitä korjata.

Hyviä öitä Sinulle.

dolan kirjoitti:

Hitto - että pidän karuista elämän
makuisista teksteistäsi ja kun
osaat sen taidon ilman turhia
korunippuja tehdä...maltat.

Erehtymätöntä ihmistä ei
olekkaan,eikä siitä muuten
oppisikaan,sillä luottaisi
aina omiin näkökantoihinsa
- ja virheisiinsä -
eikä osaisi niitä korjata.

Hyviä öitä Sinulle.

Lue lisää

teksteissäni, kiitos Dolan.
Mitäpä sitä turhia koristelemaan sitä,
mikä arinta on. Vaikka se sattuukin, on sen
kanssa vaan tultava toimeen.

Virheiden kauttahan sitä pitäisi aina jotain
oppia, en tiedä opinko tästä mitään.
Sattuu se yhä, mutta puren hammasta yhteen.

Aurinkoista päivän jatkoa Sinulle kuitenkin,
ja kiitos pohdiskelevasta palautteestasi.

lindalinda1 kirjoitti:

teksteissäni, kiitos Dolan.
Mitäpä sitä turhia koristelemaan sitä,
mikä arinta on. Vaikka se sattuukin, on sen
kanssa vaan tultava toimeen.

Virheiden kauttahan sitä pitäisi aina jotain
oppia, en tiedä opinko tästä mitään.
Sattuu se yhä, mutta puren hammasta yhteen.

Aurinkoista päivän jatkoa Sinulle kuitenkin,
ja kiitos pohdiskelevasta palautteestasi.

Lue lisää

Kyllä sitä myös rohkeutta vaaditaan,
jos uskaltaa itseään paljastaa,
vaikka onhan tässä pikkusuojamme
ettemme paljastu kyläläisille.

Hyviä illan tuulahduksia
sinne koskenpartaalle.

dolan kirjoitti:

Kyllä sitä myös rohkeutta vaaditaan,
jos uskaltaa itseään paljastaa,
vaikka onhan tässä pikkusuojamme
ettemme paljastu kyläläisille.

Hyviä illan tuulahduksia
sinne koskenpartaalle.

Lue lisää

hippunen rohkeuttakin vaaditaan,
olet oikeassa.

Olisi saanut tämäkin runo jäädä kyllä kirjoitta-
matta, mutta siinähän tuo nyt olla nököttää.

Kiitos Dolan sanoistasi ja toivotuksista.
Olkoon oma iltasi lempeä Sinulle kaikin puolin.

lindalinda1 kirjoitti:

hippunen rohkeuttakin vaaditaan,
olet oikeassa.

Olisi saanut tämäkin runo jäädä kyllä kirjoitta-
matta, mutta siinähän tuo nyt olla nököttää.

Kiitos Dolan sanoistasi ja toivotuksista.
Olkoon oma iltasi lempeä Sinulle kaikin puolin.

Lue lisää

Hyvä että kirjoitit runosi
tänne,ei sitä tarvitse katua,
eri juttu mitä itse siitä
tunnet ja ymmärrän senkin.

Voi tätä aamun
harmautta,mutta
ei auta.

dolan kirjoitti:

Hyvä että kirjoitit runosi
tänne,ei sitä tarvitse katua,
eri juttu mitä itse siitä
tunnet ja ymmärrän senkin.

Voi tätä aamun
harmautta,mutta
ei auta.

Lue lisää

kai lähinnä tunsin sitä kirjoittaessani.

Kiitos vain,
Sinä jaksat aina kannustaa.

Harmaata on, mutta räpistellään jotenkin tämäkin
päivä.

lindalinda1 kirjoitti:

kai lähinnä tunsin sitä kirjoittaessani.

Kiitos vain,
Sinä jaksat aina kannustaa.

Harmaata on, mutta räpistellään jotenkin tämäkin
päivä.

Lue lisää

Minä toisinaan yritän kolkutella
täällä ovia,sillä onhan tämä
kirjoittaminen täällä niin yhteistä.

Päivä oli surkea mutta huomenna
jo parempi tai uidaan sitten
kuin ankat lammikossa.

Hyvää Sinulle.