Eli kyse siis ilmalämpöpumpusta ja kaksi tarjosuta saatu toisessa asennus sähkökeskukselta ja toisessa asennus pistotulppaan/pistorasiaan onko näillä mikä käytännön ero jos joku voisi selittää?
Onko eroa mihin/miten asnnetaan?
tietämätönminä
151873
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
jos tulee sähkökatko voit helposti siirtää lämpöpumpun aggrekaatin perään ja saat lämmöt päälle.
onko eroa sähkönkulutuksella riippuen miten kytketty?
on ihan sama. Molemmat vaihtoehdot ovat ihan hyviä. Pistotulppa-vaihtoedossa vaan voit, jos haluat, irroittaa lämpöpumpun sähkötöpselistä, kuten vaikkapa leivänpaahtimesi. Toissa vaihtoehdossa kaapeli vedetään kiinteästi sähkökeskukseen.
Silloin saat ILPin irti irrottamalla sulakkeen. Tämä voi olla jopa helpompi vaihtoehto kuin ties missä olevan töpselin irrotus.
Jos on esim. tulisija, niin ILP agregaatin perään ei välttämättä ole tarpeellinen varalämmitysvaihtoehto, mutta jos ei tulisijaa ole, niin sitten sekin on ehkä huomioitava yksityiskohta.
"sulake
nm hm 13.10.2008 klo 12.23
Silloin saat ILPin irti irrottamalla sulakkeen. Tämä voi olla jopa helpompi vaihtoehto kuin ties missä olevan töpselin irrotus.
Jos on esim. tulisija, niin ILP agregaatin perään ei välttämättä ole tarpeellinen varalämmitysvaihtoehto, mutta jos ei tulisijaa ole, niin sitten sekin on ehkä huomioitava yksityiskohta."
-------------------------------
TULI SE 100 % tyhmä vastaus,
ei lulisi kirjoitajala kovin monen asian olevan kunnossa, vai voiko tosiaan joku noila ajatuksilla pärjäillä mainiosti-.
Asennustapoja on tasan kaksi, joku asentaa pistotulpalla pistorasiaan, ja ammattilainen asentaa kiinteästi keskuksesta ulkoyksikölle syötön jota tarvittaessa katkotaan turvakytkimeltä, sulake..siis johdonsuoja, ei ole mikään käyttökytkin!
Mitä tarkoitat kun kirjoitat "käyttökytkin"? Minusta se tarkoittaa sitä miltä kuulostaakin, eli sitä mistä laittetta käytetään, eli laitetaan on/off, eli ILPin tapauksessa käytännössä kaukosäätimen nappia. Mutta onko sanalla "käyttökytkin" joku spesifinen merkitys kuten "laitteen tekeminen jännitteetömäksi"?
Minusta ainkain laitteen tekeminen jänniteettömäksi sujuu turvallisimmin nimenomaan sulaketaulusta joka tapauksessa, eikä ILP yleensä sen oman on/off-napin lisäksi muuta tarvitse...
Joten kuulisin mielelläni perustelut, että miksi ILP tarvitsee erillisen virtakytkimen sen oman on/off-napin lisäksi, jos se ei ole pistorasiassa kiinni?
...ilmaisin asian väärin.
Tietenkään ilppi ei tarvitse erillistä "käyttökytkintä", jännitteettömäksi se tarvitsee kuitenkin saada ja tässä kohtaa määräykset lähtee siitä että se on myös maallikolle riittävän yksinkertainen toimenpide, eli käytännössä laite on joko pistotulpallinen tai erillisellä turvakytkimellä varustettu..
Määräysten kantilta katsottuna jännitteettömäksi tekeminen keskukselta johdonsuojaa käyttäen ei ole riittävä, ellet pysty estämään tahatonta päällekytkeytymistä, eli lukitsemaan joko keskusta tai johdonsuojaa niin ettei sitä ulkopuolinen pääse sitä räpeltämään kun huoltotöitä tehdään.
Ilpin kohdalla huoltotöitä maallikko tekee oikeastaan vain ulkoyksikölle, silloin ainakin minusta on turvallisin vaihtoehto se että turvakytkin on ulkoyksikön vieressä, josta laite tehdään jännitteettömäksi
Ja vielä kerran, johdonsuoja ei missään nimessä voi olla ainut mistä laite tehdään jännitettömäksi, siis aina joku "kytkin" väliin jolla laitetta joko ohjataan tai sitten turvakytkin/pistotulppa jne.
kiitos valistuksesta :-)
Jos valitset tuon pistotulppa asennuksen niin samalla hyväksyt että seinää koristaa jatkoroikka lähimpään pistorasiaan,tai sitten niin että sisäyksikön läheisyyteen asennetaan pistorasia joka on vain hiukan vähemmän rumempi ratkaisu
Ammattilainen vetää aina syötön keskukselta ulkoyksikölle, ja sinne siis tuo turvakytkin
Asennusohjeissa on maininta että suojattava omalla sulakkeella, (yleensä 10A)tämä taas harvoin toteutu jos käytetään jo olemassaolevaa pistorasiaa
meillä scanofficen kurssit käyny asentaja sanoi että aina keskuksesta johon ilpille tulee oma sulake ja siitä ulos turvakytkimelle ja sieltä sisäyksikköön.
turvakytkintä tarvii, jos on näköyhteys keskukseen. Usein on.
Meillä otettiin virta pistorasiasta sen vuoksi, että sähkötaulu on kaukana ilpistä ja piuhan vetäminen olisi ollut aika hankala homma.
Se meidän pistotulppa/pistorasia ei ole näkyvillä, sillä virta otettiin autotallin pistorasiasta ja piuha menee ilpin takaa suoraan talliin. Samaisen tallin lavuaariin menee sisäyksikön kondessivedet.
Tähän systeemiin sai myös helposti ylijännitesuojan, sellaisen pistorasiaan liitettävän siis - eikä maksanut montaa euroa.
Mitään käytännön eroa noilla ei ole, molemat toimii aivan samoin. Pistotulppavaihtoehto saattaa vaan joskus olla helpompi ja halvempi vaihtoehto.
...monella lailla asennellaan, kuka mitenkin, toiset on määräysten mukaisesti asennettuja ja toiset taas ei.
Tuossa sinun asennustavassa on rikottu pariakin määräystä,koskien sähköasennuksia
-Se autotallisi pistorasia on varmaan 16A, Ilppi suojattava 10A sulakkeella
-Ilppi asennetaan aina omaan syöttöönsä
-Pistotulppaliitäntäisen laitteen kytkeminen viereisen huoneen pistorasiaan
Tulkinnanvaraiseksi jää miten tuo huoltotöiden aikainen jännitteettömäksi tekeminen toteutuu tuolla konseptilla, siis määräysten mukaisesti
"Helpompi ja halvempi" ei ole se miten märäykset edellyttää kuinka sähkötöitä tehdään, vastuu asennuksista säilyy asennusliikkeellä hamaan hautaa asti, ja kai jokunen sähkäri on haudastakin kaivettu vastaamaan rötöksistään ;)
Kysyt:
>Eli kyse siis ilmalämpöpumpusta ja kaksi tarjosuta saatu toisessa asennus sähkökeskukselta ja toisessa asennus pistotulppaan/pistorasiaan onko näillä mikä käytännön ero jos joku voisi selittää?<
KÄYTÄNNÖN EROA ON:
Tässä omia kokemuksia ja vähän muitakin.
Pitää ensinnäkin tietää minkä ILP pumpumerki/mallin ostaa.
Koska toisissa vedetään sähkökaapeli ulkoyksikölle, mm. Mitsubishi kiinteällä asennuksella ulkoyksikölle ( turvakytkin väliin ) näin on suurin osa pumpuista
Toisissa taas sisäyksikölle, mm Panasonic, Sanyo ja itselläni olevan Sharpin, näissä on sisäyksikössä maadutettu virtakaapeli on yleensä noin 1,5 m
Itselläni on sisäyksikkö eteisaulassa.
Sisäyksikköön on valmiina tehtaalla asennettu liitäntäkaapeli 1,2 m, johon voidaan kytkeä maadoitettu pistoke ja liittää se maadoitettuun pistorasiaan.
Ja maadutettu pistorasia minulla on seinän takana vaatehuoneessa, oven vieressä.
Pumpun ulko- ja sisäyksikön välillä on joka tapauksessa oltava kaapelointi ( johto ) samalla kuin kylmäaineputket vedetään, kaapeli kulkee samassa kotelossa.
Sähkön suoraan keskukselta vetoa suositellaan ,silloin suojaus on paras mahdollinen, mutta sähkönsyöttö voi tulla joko sisä- tai ulkoyksikölle, yleisemmin ulkoyksikölle.
Joissakin malleissa voi valita, joissakin oikeastaan ei, esim. Sanyo ottaa sähkönsyötön sisäyksikölle ja sisäyksikkö katkaisee ulkoyksikön syötön kokonaan kun pumppu sammutetaan.
Sanyo: kytketään ohjauskaapeli esim. MMO 7x1,5 ulkoyksikön ja sisäyksikön välille. Sisäyksikköön on valmiiksi asennettu liitäntäkaapeli, johon voidaan kytkeä maadoitettu pistoke ja liittää se maadoitettuun pistorasiaan.
Vikavirtasuojaus pakko:
2007 lokakuusta lähtien kun määräyskokoelma julkaistiin.
Se VVSK saa siis olla
- keskuksella
- erillisessä asennuskotelossa laitteen vieressä tai
- pistorasiaan integroituna tai
- jossain muualla syötön varrella, vaikka keskitetysti koko talossa
http://www.sahkoala.fi/ajankohtaista/pienrakentajan/fi_FI/030408_vikavirtasuojaus/
Ulos asennettava rasia on aina nykysäännösten mukaan varustettava vikavirtasuojakytkimellä ( VVSK ) poikkeuksia ei tunneta paitsi jos maadoitettu rasia on asennettu ennen kuin vaatimukset VVSK- kytkimestä astuivat voimaan ( ajankohta ratkaisee takautuvasti ei )
ELI:
- kiinteä syöttö ulkoyksikölle riittää turvakytkin ILP:in viereen.
- pistotulpalla ulkoyksikölle maadoitetun rasian sijaitessa ulkona vaaditaan VVSK,
- turvakytkin jos suora syöttö sisäyksikölle
- jos joudut asentamaan rasian sisäyksikölle, niin uusien säännösten mukaan vaaditaan VVSK- kykin
Jos rakennuksessa on vanhastaan jo olemassa maadoitettu pistoketulppa/pistorasia, niin ei tarvitse turvakytkintä (VVSK )
Pistorasiaa lukuun ottamatta, ILP:n sähköasennukset eivät edellytä sähköurakointioikeuksia. Ulko- ja sisäyksiköiden välinen kaapelointi katsotaan olevan osa sitä työtä, jolla sähkölaite kootaan käyttökuntoon asennuspaikalla ( ulko- ja sisäyksikkö yhdessä muodostavat toimivan sähkölaitteen ). Työ siis rinnastetaan laitevalmistukseen, jolloin urakointia koskevat säännökset eivät päde. Käyttöönottotarkastus tulee tehdä ainakin suojajohtimen jatkuvuuden testauksen osalta.
Koska laitteet sisältävät kylmäainetta, on asennusliikkeellä kuitenkin oltava kylmälaiteoikeudet
kunnossa.
Joillakin kylmälaitefirmoilla voi olla myös tarvittava sähköpätevyys sähkötöiden tekoon. Tukesin sivuilla on kattavasti tietoa sähkötöitä koskevista vaatimuksista.
ILP.n putkien kytkennät alipaineistukset ja tarkistukset on ammattilaisen hommaa, samoin kuin sähkötyöt. Muun asennuksen voi tehdä itsekin.
Huom! työstä saa kotitalousvähennyksen ( tekijä: arvonlisävelvollinen ja pitää kuulua ennakkoperintärekisteriin ).
ILP ottaa kilowatista kahteen.
Nykyään tulppasulakkeille pitää olla väh 2,5mm^2. 10A ja 1,5mm^2 sekä 16A ja 2,5mm^2 on minimi vaatimukset.
Syöttöjohto:
Ilmälämpöpumpulle yleensä MMJ 3x1,5S m2 10A
Yksiköiden välinen kaapelointi vaihtelee merkistä riippuen, Sharpissa MMJ 5x1,5S m2
Ps kirjoituksen oikeellisuuden jätän lukijan vastuulle!