Tätä ei varmaan saisi laittaa tänne, mutta pakkohan se on!
"Myyntiluvuissa on palattu jo viiden vuoden takaiselle tasolle, niin paljon kauppa on nyt hiljentynyt."
Toisinsanoen kohta kaikki ostavat taas ajoissa.
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2008/10/12/asuntohintojen-pudotus-on-alkanut/200826581/139?pos=12
"Myyntiluvuissa on palattu jo viiden vuoden takaiselle tasolle, niin paljon kauppa on nyt hiljentynyt."
Toisinsanoen kohta kaikki ostavat taas ajoissa.
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2008/10/12/asuntohintojen-pudotus-on-alkanut/200826581/139?pos=12
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Huoneistokeskuksen tekemiä kauppoja ja perustuvat lokakuun alun tilanteeseen. "
taasen HUONEISTOKESKUS,
ole huomioinut että mikä siinä on, "heillä on" huomattavasti edullisempaa kuin muilla,
haluavat myydä halvalla, on helpompaa tuo työnteko,
ja omat prosentit eivät paljoa laske,
Esitän tässä kaksi hyvin kiistatonta perustetta sille miksi nykyisessä hintatasossa on ilmaa vähintään 40 %.
Perustelu 1:
http://stat.fi/til/ashi/2008/02/ashi_2008_02_2008-07-30_tie_001.html
Oheisessa nettilinkissä on Tilastokeskuksen ”Asuntojen reaalihintaindeksi”-kaavio, siitä on valmiiksi poistettu kuluttajahintojen yleisen nousun vaikutus. Tuossa kaaviossa normaalitaso tulisi olla lukeman 100 molemmin puolin, joka tilanne vallitsi esim. vuosina 1970-1986 ja vuosina 1992-1998 kun indeksin arvo oli välillä 80-120 eli järkevissä lukemissa.
Mutta vuodesta 1996 lähtien sitten onkin asuntojen reaalihintaindeksiin kohdistunut lähes taukoamaton nousu aina viime aikoihin saakka. Korostan että kaaviosta siis on jo valmiiksi poistettu yleinen kuluttajahintojen nousu.
Kyseisen kaavion mukaan, kun tarkastellaan muuta kuin pääkaupunkiseutua, on asuntojen reaalihintaindeksin nykyinen arvo huikeat 180. Normaalitasoon (100) verrattuna ilmaa siis on (180-100)/180 eli 80/180 eli lähes 45 prosenttia. Indeksin nykyinen poskettoman korkea arvo eli 180 sattumoisin on yhtä korkea kuin vuonna 1989-1990 eli silloin kun ne kuuluisat kulutusjuhlat olivat päättymässä monien muistamaan romahdukseen, jolloin nopeassa tahdissa 2-3: ssa vuodessa asuntojen reaalihintaindeksi romahti tasolle 90-100 eli normaalitason seudulle.
Perustelu 2:
Vuonna 1995 upouuden asunto-osakkeen hinta euroiksi muutettuna oli noin 60.000 euroa. Mutta nykyään samankokoisen uuden asunnon velaton myyntihinta on vähintään 140.000 euroa, vaikka asunto olisi kauempana palveluista ja liikenneyhteyksistä. Tuo nykyinen vinksahtanut hintataso 140.000 euroa on ”vaatimattomat” yli 130 % enemmän kuin 13 vuoden takainen hintataso. Tuo yli 130 % nousu on aivan kohtuuton korotus kun huomioidaan se, että tilastokeskuksen mukaan vuosien 1995-2008 välillä rakennuskustannusindeksi on noussut vain noin 40 % eli vuoden 1995 vertailuarvosta 100 nykyiseen arvoonsa noin 140. Näin ollen vuoden 1995 mukaisen 60.000 euron hintatasosta lähtien olisi rakennuskustannusten nousun perusteella pitänyt uuden vastaavan asunnon hinnan tullut nousta vain 40 % eli uuden asunnon hintatason tulisi nyt olla noin 84.000 euroa eikä nykyinen 140.000 euroa. Joten sitä kuuluisaa ilmaa hinnoissa olisi tuollaiset 56.000 euroa tuossa 140.000 euron nykytasossa eli ilmaa on ne alussa mainitut 40 %. On rakennusfirmoilla katteet kohdallaan...
Edellä oli käytetty vertailussa rakennuskustannusindeksiä, jossa siis oli 40 % nousu vuosina 1995-2008. Vielä radikaalimmalta tilanne näyttää jos asiaa tarkastellaan kuluttajahintaindeksin valossa, koska vuosina 1995-2008 se nousi vain noin 25 %. Ansiotasoindeksinkään valossa lukemat ei tue tapahtunutta asuntojen hintojen nousua, koska vuosina 1995-2008 ansiotasoindeksi nousi vain hieman yli 50 % vrt. asunnossa em. 130 %. Eli ansiotasoindeksillä korotettunakin olisi hintatason (60.000 euroa vuonna 1995) tullut nousta vain 90.000 euroon, mutta vallitseva taso siis on 140.000.