Poikani, ekaluokkalainen, on joutunut ihan
järjettömään kierteeseen enkä tiedä mitä tehdä.
Kiusaaminen alkoi viime vuoden lokakuussa,
opettaja piti sitä vähäpätöisenä, joten asiasta
ilmoitettiin minulle vasta joulukuussa lapsen
alkaessa "häiriköimään" tunneilla.
Kävin koulukuraattorin luona juttelemassa ja
hämmästyksekseni sain kuulla mitä uskomattomimpia
juttuja pojastani. Tuntui kuin he puhuisivat
aivan vieraasta lapsesta. Poikani oli käynyt
esim. kuraattorin luona jo lokakuusta eikä
minulle oltu ilmoitettu siitä mitään!
Tammikuussa, oppilaan arviointitilaisuudessa sain
kuulla millainen lapsi minulla on opettajan
mielestä: huolimaton, likainen, liian herkkä ja
häiriköivä. Opettajan mielestä poikani ei kestä
kiusaamista tarpeeksi hyvin vaan reagoi siihen
liian rankasti.
Helmikuussa opettajan mielestä oli tapahtunut jo
hieman parempaan suuntaan menevää edistystä.
Mutta...! jo kahden viikon päästä tästä
kuraattorin, opettajan ja minun palaverissa sain
taas kuulla millainen lapsi minulla on opettajan
mielestä: läksyt tekemättä, ei penaalia, reppu
sotkuinen, häiriköi tunneilla.
Tähän väliin varmaan parempi kertoa millainen
poikani on minun ja ystävieni mielestä; erittäin
kiltti, tottelevainen, osasi lukea jo 5
vuotiaana, nykyään lukee sujuvasti. Matikka on
hänellä lahja, laskee päässä ihan uskomattomia
laskuja. Ei ehkä niitä huolellisimpia lapsia
mutta ei missään tapauksessa likainen! Eikä
huoleton.
Opettaja totesi isänpäiväkorttia tehdessä,
poikani alkaessa luokassa itkeä ettei hänellä ole
isää, ettei hän (opettaja) voi isäksi muuttua!
Opettaja myös totesi että kaikki vika on kotona,
etten anna tarpeeksi huomiota, että olen liian
nuori äidiksi, etten ymmärrä asioista mitään.
Huhtikuussa palaverissa sama jatkui. Poikani on
kuulemma erittäin epäsosiaalinen, johon hoidoksi
perheneuvola sekä perhetukija pojalle. Missään
vaiheessa elämäänsä poikani ei ole ollut
epäsosiaalinen, kaikkea muuta! Hänellä on pihalla
ystäviä, hän osallistuu leikkeihin mutta vain
kotipihalla. Koulussa hän ei mene
liikuntatunnilla peleihin mukaan, koska siellä on
poika joka "pomottelee". Opettajan mielestä on
siis parasta ettei poikani osallistu liikuntaan.
Välitunneilla poikani seisoo ulkooven vieressä
eikä uskalla lähteä siitä mihinkään kiusatuksi
tulemisen pelosta.
Opettajan mielestä häiriköintiä on, kun poikani
valmistuttuaan tehtävistä lähtee hakemaan luokan
toiselta puolelta lisätyökirjaa tai paperia
piirtääkseen sen hetken kun muut tekevät tehtäviä.
Kaikesta opettaja syyttää kotioloja, joissa ei
omasta mielestäni ole mitään vikaa. Ainut seikka
on se että olen yh. Opettajan mielestä
kiusaamiseen ei kannata puuttua koska se on niin
pientä vaikka poikani oireilee vain ja ainoastaan
koulussa. Opettajan mielestä poikani pitäisi
oppia antamaan takaisin mutta kun näin viimein
tapahtui opettaja antoi pojalleni läksyjä ja
lähetti minulle lapun jossa taas ylisti millainen
kamala poika minulla on.
Ehdotukseeni että myös kiusaajien vanhemmat
tulisivat paikalle tällaiseen palaveriin,
opettaja totesi ettei näin vähäpätöiseen asiaan
kannata kaikkia sotkea. Siis kiusatun perhe,
kiusattu itse saa kantaa kaiken synnin, ravata
hoidossa ja etsimässä tukea. Onko siis kiusattu
syyllinen joka pitää kovettaa niin että kestää
kiusaamisen?
Käsitykseni mukaan kiusatut jatkavat kiusaamista.
Poikani oireilee yhä pahemmin, enemmän koulussa
kuin kotona. Yöt hän itkee. Koulussa ei ole
ystäviä, onneksi kotipihalla on. Kuraattorin
mielestä vika on kaikki siinä miten poikani
reagoi asioihin. Itse olen erimieltä. Minun
mielestäni jo pieneenkin kiusaamiseen pitäisi
puuttua lujalla kädellä. Mistä siis apua kun
koulu pitää poikaani häirikkönä tiedostaen
kuitenkin että hän on koulukiusattu? Miksi
poikani into lannistetaan näin? Minä alan olemaan
voimaton ja sydäntä särkee katsoa pientä lastani
kun vien hänet kouluun tietäen mitä siellä
tapahtuu ja hänen olevan siellä täysin vailla
turvaa. Opettaja kun on sanonut pojalleni ettei
tuollaisista asioista tulla hänelle kantelemaan.
Herranen aika, mihin asti tämä oikein menee?!
järjettömään kierteeseen enkä tiedä mitä tehdä.
Kiusaaminen alkoi viime vuoden lokakuussa,
opettaja piti sitä vähäpätöisenä, joten asiasta
ilmoitettiin minulle vasta joulukuussa lapsen
alkaessa "häiriköimään" tunneilla.
Kävin koulukuraattorin luona juttelemassa ja
hämmästyksekseni sain kuulla mitä uskomattomimpia
juttuja pojastani. Tuntui kuin he puhuisivat
aivan vieraasta lapsesta. Poikani oli käynyt
esim. kuraattorin luona jo lokakuusta eikä
minulle oltu ilmoitettu siitä mitään!
Tammikuussa, oppilaan arviointitilaisuudessa sain
kuulla millainen lapsi minulla on opettajan
mielestä: huolimaton, likainen, liian herkkä ja
häiriköivä. Opettajan mielestä poikani ei kestä
kiusaamista tarpeeksi hyvin vaan reagoi siihen
liian rankasti.
Helmikuussa opettajan mielestä oli tapahtunut jo
hieman parempaan suuntaan menevää edistystä.
Mutta...! jo kahden viikon päästä tästä
kuraattorin, opettajan ja minun palaverissa sain
taas kuulla millainen lapsi minulla on opettajan
mielestä: läksyt tekemättä, ei penaalia, reppu
sotkuinen, häiriköi tunneilla.
Tähän väliin varmaan parempi kertoa millainen
poikani on minun ja ystävieni mielestä; erittäin
kiltti, tottelevainen, osasi lukea jo 5
vuotiaana, nykyään lukee sujuvasti. Matikka on
hänellä lahja, laskee päässä ihan uskomattomia
laskuja. Ei ehkä niitä huolellisimpia lapsia
mutta ei missään tapauksessa likainen! Eikä
huoleton.
Opettaja totesi isänpäiväkorttia tehdessä,
poikani alkaessa luokassa itkeä ettei hänellä ole
isää, ettei hän (opettaja) voi isäksi muuttua!
Opettaja myös totesi että kaikki vika on kotona,
etten anna tarpeeksi huomiota, että olen liian
nuori äidiksi, etten ymmärrä asioista mitään.
Huhtikuussa palaverissa sama jatkui. Poikani on
kuulemma erittäin epäsosiaalinen, johon hoidoksi
perheneuvola sekä perhetukija pojalle. Missään
vaiheessa elämäänsä poikani ei ole ollut
epäsosiaalinen, kaikkea muuta! Hänellä on pihalla
ystäviä, hän osallistuu leikkeihin mutta vain
kotipihalla. Koulussa hän ei mene
liikuntatunnilla peleihin mukaan, koska siellä on
poika joka "pomottelee". Opettajan mielestä on
siis parasta ettei poikani osallistu liikuntaan.
Välitunneilla poikani seisoo ulkooven vieressä
eikä uskalla lähteä siitä mihinkään kiusatuksi
tulemisen pelosta.
Opettajan mielestä häiriköintiä on, kun poikani
valmistuttuaan tehtävistä lähtee hakemaan luokan
toiselta puolelta lisätyökirjaa tai paperia
piirtääkseen sen hetken kun muut tekevät tehtäviä.
Kaikesta opettaja syyttää kotioloja, joissa ei
omasta mielestäni ole mitään vikaa. Ainut seikka
on se että olen yh. Opettajan mielestä
kiusaamiseen ei kannata puuttua koska se on niin
pientä vaikka poikani oireilee vain ja ainoastaan
koulussa. Opettajan mielestä poikani pitäisi
oppia antamaan takaisin mutta kun näin viimein
tapahtui opettaja antoi pojalleni läksyjä ja
lähetti minulle lapun jossa taas ylisti millainen
kamala poika minulla on.
Ehdotukseeni että myös kiusaajien vanhemmat
tulisivat paikalle tällaiseen palaveriin,
opettaja totesi ettei näin vähäpätöiseen asiaan
kannata kaikkia sotkea. Siis kiusatun perhe,
kiusattu itse saa kantaa kaiken synnin, ravata
hoidossa ja etsimässä tukea. Onko siis kiusattu
syyllinen joka pitää kovettaa niin että kestää
kiusaamisen?
Käsitykseni mukaan kiusatut jatkavat kiusaamista.
Poikani oireilee yhä pahemmin, enemmän koulussa
kuin kotona. Yöt hän itkee. Koulussa ei ole
ystäviä, onneksi kotipihalla on. Kuraattorin
mielestä vika on kaikki siinä miten poikani
reagoi asioihin. Itse olen erimieltä. Minun
mielestäni jo pieneenkin kiusaamiseen pitäisi
puuttua lujalla kädellä. Mistä siis apua kun
koulu pitää poikaani häirikkönä tiedostaen
kuitenkin että hän on koulukiusattu? Miksi
poikani into lannistetaan näin? Minä alan olemaan
voimaton ja sydäntä särkee katsoa pientä lastani
kun vien hänet kouluun tietäen mitä siellä
tapahtuu ja hänen olevan siellä täysin vailla
turvaa. Opettaja kun on sanonut pojalleni ettei
tuollaisista asioista tulla hänelle kantelemaan.
Herranen aika, mihin asti tämä oikein menee?!
Vastaukset 27
Vanhimmat
tuntuu siltä että sen koulun opettajat missä sun
poika on koulus niin ei välitä mitä sun pojalle
tapahtuu suurin syy on opettajissa olis hyvä jos
voisit siirtä poikas johonkin toiseen kouluun jos
sellä on toista koulua koska tuolla kiusaaminen
jatkuu se on hyvin ikävää mitä sun pojalle
tapahtuu voisin melkein arvata miltä hänestä
tuntuu hänen ei varman tee mieli mennä sinne
kouluun missä hän nyt on nin kuin sanoin et
koulun vaihto olis nyt paikalla koittakaa pärjätä
ja hyvää kesää semppiä pojallesi
Kiusaaminen jatkuu loppuelämän töissä jopa vanhainkodissa. Haudassa vasta saa olla rauhassa.
Entäs, jos kääntyisit kyseisen koulun rehtorin
puheille tai jonkun muun inhimillisemmän
opettajan puheille. Tuollaiset asiat kannattaa
selvittää perinpohjin ja olla yhteydessä myös
kiusaajan vanhempiin.
Vaikka oletkin saanut huonon kokemuksen yhdestä
opettajasta, olen ihan varma, että koulusta kuin
koulusta löytyy opettajia, joiden puoleen voi ja
kannattaa kääntyä tällaisissa tilanteissa.
Ainakin rehtori on periaatteessa vastuussa
kaikista koulun oppilaista. Otat vaan rohkeasti
yhteyttä.
Halusin vastata sillä olen aikanani ollut
koulukiusattu. Vastaukseksi ongelmaasi en voi
muuta neuvoa antaa muuta kun että vaihda poikasi
toiseen kouluun, uusiin luokkakavereihin. Minulla
se olisi auttanut mutta en osannut silloin asiasta
puhua koska kotona oli vaikeaa. Vaikka poikasi
vaihtaisi koulussa luokkaa kiusaus jatkuu sillä
kiusaajat eivät häviä koulusta vaikka luokasta
häviäisivätkin. Tiedän että tilanne on
painajaismainen... siitä pieni ihminen kärsii koko
elämänsä:(
Olen samaa mieltä edellä olleiden kanssa että
ehkä koulun vaihto olisi se ainut
ratkaisu.Kiusaaja ei ymmärrä tekojaan vasta kuin
vanhempana ja silloin se on jo myöhäistä
lapsellesi.
Itse olen myös ollut koulukiusattu ja ajattelin
juuri sen takia kirjoittaa.
Enpä osaa minäkään sanoa tuohon mitään muuta
tehokasta ratkaisua kuin koulunvaihto. Puhuminen
opettajille, rehtorille tai kiusaajien
vanhemmille auttaa hyvin harvoin.
Noinkin nuoreen kiusaamisella voi olla traagisia
vaikutuksia ja niinkuin Nina sanoi: "siitä pieni
ihminen kärsii koko elämänsä:("
Mitä nopeammin tilanne muuttuu sen parempi.
Meillä oli, ja on, vastaava tilanne meidän
vanhimmaisen tytön kanssa (12v). Kaikki alkoi kun
muutimme uudelle paikkakunnalle ja tyttö joutui
isompaan luokkaan kuin missä hän aikaisemmin on
ollut. Sen kummemmin meidän tapauksen
yksityiskohtiin puuttumatta muutamia neuvoja ja
kommentteja.
- Opettajat on vain ihmisiä, samoin rehtorit, ja
kaikki heistä eivät tehtäviinsä sovi.
- Monelle opettajalle on kiusaamistapauksissa
tärkeämpää pelastaa oma selkänahka kuin tehdä
jotain asian hyväksi... mitä ei näe ei ole
olemassa... syytetään sitä jota on helpoin
syyttää.
- Luokkatovereilla ja myös OPETTAJALLA on omat
silmätikut, syntipukit ja suosikit.
- Opettaja saattaa olla julistamassa omaa
maailmankuvaansa, jossa yksinhuoltajan lapsi ei
voi voida hyvin ja yksinhuoltaja ei voi olla hyvä
vanhempi.
- Pienellä paikkakunnalla vanhempien sosiaalinen
status merkitsee lapselle erioikeuksia tai
toisaalta sen puuttuminen silmätikuksi joutumista.
- Jos opettaja ei ole yhteityöhaluinen tai -
kykyinen asia kannattaa viedä eteenpäin... turha
takuta opettajan ja rehtorin kanssa. Tee valitus
ylemmälle taholle.
- Menkää perheneuvolan psykologin puheille...
saatte ulkopuolisen katsantokannan asiaan ja
tukea itsellenne. Koulupsykologi tai -kuraattori
ei ota eri kantaa kuin opettaja ja rehtori, ihan
oman työrauhansa takia.
Perheneuvola on varmasti paras tie saada asia
ratkeamaan ja löytää tukea... koululaitoksen
sisältä sitä tuskin löytyy. Muutenkaan ei kannata
hävetä tai pelätä psykologin puheille menoa...
siitä ei varmasti ole mitään haittaa ja
objektiivinen näkökulma asioihin voi olla todella
arvokas.
Kiusaajan vanhempien tuominen mukaan palavereihin
on toisaalta hyvä ajatus, mutta käytännössä
harvoin varmaankaan toimii vaan lopputulos on
ilmi riita aikuisten kesken... täytyy muistaa
että tyhmillä ja käytöshäiriöisillä lapsilla,
kuten kiusaajat, on yleensä samanlaiset vanhemmat.
Opettajan ja rehtorin toiminnasta kannattaa
todella harkita virallisen valituksen
tekemistä... sitä ei voida painaa villasella vaan
asiaa on tutkittava.
Opettajan kanssa miekkaillessa kannattaa muistaa
että halutessaan hän pystyy tekemään todella
paljon kiusaa viranomaisteitä... eli jos hän on
sitä mieltä että lapsesi on likainen ja sotkuinen
yms niin mietippä mitä tapahtuu kun hän ilmoittaa
asiasta vielä hieman enemmän väritettynä
sosiaaliviranomaisille. Kannattaa myös seurata
lapsesi koulumenestyksen arviointia
(ekaluokkalaisilla se ei tosin ole muutenkaan
kovin selkeää)... saako lapsesi oikeuden mukaisia
arvioita koulumenestyksestään? Me huomasimme että
meidän tyttöä arvosteltiin varsin kohtuuttomin
perustein verrattuna luokkatovereihin.
Etene varovasti, mutta päättävisesti ja
johdonmukaisesti... periksi ei parane antaa...
jos muita vastaavia tapauksia on ollut niin
varmasti saat näiltä vanhemmilta apua ja tukea.
Kertomuksestasi jäi kuva että sinä olet oikeassa
ja opettajan ja rehtorin toiminnassa on jotain
phasti mätää.
Jos koulu lähtee tökkien käyntiin heti alkuunsa
niin tuskin mitään kovin hyvää on luvassa
jatkossakaan.
Tänään juuri ollessani yhteydessä perheneuvolan
psykologiin hän totesi ettei voi auttaa
koulukiusaamisessa koska se on koulun tehtävä.
Tämä psykologi ihmetteli suuresti koulun kantaa
asiaan, tosin odotan vieläkin rehtorin
yhteydenottoa asiasta.
Tänään opettajalta tuli soitto hänen saadessaan
tietää, että olen ollut yhteydessä rehtoriin ja
perheneuvolaan, että rehtorin ei pidä puuttua
tällaiseen mitättömään asiaan ja minä vain
tuhlaan kaikkien aikaa tällä "omassa päässä
keksityllä jutulla" ja jonka olen paisutellut
liian isoksi.
Hän myöskin kehuttu lastani
erittäin "epäsosiaaliseksi, joka aiheuttaa
häiriötä jo pelkästään läsnäololla". Myöskin hän
totesi, että lapseni on pyytänyt jotakin
luokkalaista tuomaan kouluun rahaa. Kysyessäni
kuka tämä oppilas on, opettaja kieltäytyi
antamasta nimeä. Sanoin, että haluan ottaa
yhteyttä tämän luokkalaisen vanhempiin ja
selvittää onko todella näin. Opettaja sanoi jo,
että oppilaan äiti oli ollut kouluun yhteydessä
ja ihmetellyt asiaa. Opettaja ei siis antanut
minulle minkäänlaista ns. faktaa asiasta.
Alan todella olemaan "täysi" tämän opettajan
mielivaltaista käyttäytymistä, haukkumista ja
ärsyttämistä asiaan.
Mitä mainitsit siitä, että opettaja voi viedä
asian eteenpäin virkavallan kautta, hänelle
stoppaa seinä vastaan jo heti alkuunsa. Hänellä
kun ei ole minkäänlaisia todisteita tai
perusteita puolellaan. Minulla on todistajat
lapseni hyvinvoinnista, elämänlaadusta.
Tarvittaessa myös viranomaisen lausunto näistä.
Viittaan siis perheneuvolaan ja perhetukijaan.
Minusta vain on niin mieletöntä, että opettaja
katsoo näiden kolmen pojan kiusaamisen läpi
sormiensa ja kun omani antaa hieman takaisin (kun
on sanottu tyhmäksi ja äidinnussimisen jälkeen)
sanomalla että itse olette, opettaja laittaa
hänet jälki-istuntoon, nämä kiusaajat pääsevät
kuin koira veräjästä. Tämäkö on sitä
oikeudenmukaisuutta?
Kyllä perheneuvola voi puuttua tilanteeseen,
suoraa virkatietä ei varmasti ole, mutta kyse ei
ole koulun sisäisestä asiasta vaan lapsen
hyvinvoinnista. Opettajan virheisiin tai
väärinkäytöksiin he eivät tietäänkään voi puuttua
koska niissä on kyse "koulun sisäisestä asiasta".
Kuten varmaan opettajan soitosta huomaat hän
yrittää nyt suojella vain omaa selkänahkaansa.
Opettaja ei tarvitse todisteita jos hän haluaa
viedä asian eteenpäin. Tosin hän ei pysty
tekemään sillä mitään pahaa, koska todisteet
puhuvat sinun puolestasi, mutta paljon kiusaa hän
pystyy kylläkin tekemään. Tässä mielessä on hyvä
että olet jo ollut yhteydessä perheneuvolaan ja
saanut sieltä tukea itsellesi.
Meille aikuisille lasten asioiden selvittely
usein pirun hankalaa... herkästi oletamme että
oma lapsi ja ns. kiltit lapset kertovat koko
totuuden ja kaiken juuri niin kuin se on
tapahtunut, mutta lapsilta jää kuitenkin paljon
olennaisia asioita kertomatta, itsensä kannalta
kaikkein nolompia asioita on vaikea kertoa ja
niitä väritetään tai ne jätetään kertomatta...
siitä syystä kiusaaminen saattaa ollakkin paljon
vakavampaa kuin mitä puheista voisi uskoa,
kannattaa uskoa meilkeimpä enemmän merkkeihin
jotka näkyvät lapsen käytöksessä kuin siihen mitä
hän puhuu. Meillä esimerkiksi asia tuli ilmi kun
aloimme kiinnittää huomiota siihen kuinka
tyttäremme maha oli usein aamuisin kipeä, päätä
särki tai oli "kuumeinen olo"... pikkuhiljaa
sitten selvisi mistä todella on kysymys, mutta
tiedon sai lypsämällä lypsää ja tuskin nyttenkään
tiedämme kuin pienen osan totuudesta. Kiusaaminen
on kiusatulle erittäin arka asia, siitä ei
mielellään puhu.
Se että opettaja väittää poikasi kiusaavan muita
ei välttämättä tarkoita että poikasi todella
kiusaisi, mutta opettaja voi oikeasti silti
luulla niin. Joku kuitenkin kiusaa jotakin ja jos
poikasi on joutunut yleissyntipukin asemaan on
muiden helppo vierittää syy hänen niskoilleen kun
todellista kiusaajaa ei uskalleta paljastaa.
Opettajan toimia kannattaa seurata tarkasti...
meillä esimerkiksi paljastui varsin yllättäviä
asioita... tyttäremme oli esimerkiksi pakotettu
liikuntatunneilla uimaan 4 m syvään altaaseen
vaikka hän hädin tuskin osaa koiraa uida.
Onnea matkaan :)
vaan jatka edelleen asian hoitoa!
Kiusaaminen, olkoon sitten koulussa tai
työpaikalla on aina vakava asia ja siihen tulee
suhtautua vakavasti.
En todellakaan ymmärrä koulun ylioikoista
suhtautumista asiaa ja sinuna ottaisin yhteyttä
suoraan koulun rehtoriin ja kerrot hänelle koko
asian. Jos hän on siellä sitä varten, kun
rehtorin pitäisikin olla, hän laittaa rattaat
pyörimään.
On olemassa myös Kiusattunen Tuki Ry, mistä voi
pyytää apua ja se on muistaakseni myös maksutonta!
On ihana huomata, että lapsesi ei ole yksin, vaan
että hänen hätäänsä äiti reagoi ja haluaa auttaa.
Kaikilla lapsilla ei ole yhtä hyvin!!
Asutko sellaisella paikkakunnalla, missä esim.
ääritapauksessa koulun vaihtaminen voisi auttaa
asiaa??
Tsemppiä ja jaksamista teille molemmille!!
Asun paikkakunnalla (Helsingissä) missä on
vaihtoehtona koulun vaihtaminen, mutta en
haluaisi sille tielle lähteä. Minusta olisi
tärkeää, että tämä opettaja ja hänen käytöksensä
laitettaisiin kuriin, koska ainahan tulee joku
toinen herkkä lapsi ja kierre jatkuu.
Minä olen niellyt opettajalta niin paljon
asioita, että minun mielestäni on
takaisinmaksunaika. Ei hyvällä, mutta ei
pahallakaan vaan ajatellen seuraavia lapsia,
jotka hänen kynsiinsä joutuvat.
Tiedän olevani tällä hetkellä äärettömän vihainen
tätä opettajaa kohtaa hänen kanssa käymänsä
keskustelun jälkeen ja se vaikeuttaa tällä
hetkellä järjellistä ajattelua. En vain
yksinkertaisesti ymmärrä mikä tarkoitus hänellä
on, mitä hän ajaa takaa yrittäessään nitistää
niin äidin ja ennenkaikkea pienen poikani.
Ihmettelen myös, miksi meillä ei ole ollut yhtään
vanhempainkokousta. Minulla ei ole tiedossa
kenenkään oppilaan nimeä, numerosta
puhumattakaan. Opettajan mielestä kaikki nuo ovat
turhia. Mistään en pysty tarkistamaan tällä
hetkellä onko hän kenties jollekin toiselle
oppilaalle koulussa samanlainen.
Kyllä, ääri tapauksessa aion laittaa lapseni
toiseen kouluun. Joka tapauksessa hän tulee
vaihtamaan luokkaa ensi syksystä lähtien.
joskus joku "leimautuu" kaveripiirissä
koulun vaihto auttaa ainakin niihin
muutamiin pomottajiin
jos pojallasi on vaikeuksia uudessakin
koulussa, on syytä pojassasikin
koulussa yleensä menestyy sellainen
joka ei tule esille hyvässä tai pahassa
jos on aktiivinen, niin usein joutuu
silmätikuksi, jos on sosiaalinen ja
huomioi muut, saa usein osakseen myös
ystävällisyyttä, ehkä poikasi on tottunut
yksilölliseen kohteluun ja vaatii sitä
koulussakin, siellä pitää kuitenkin tehdä
sitä mitä muutkin eikä saa tulla erityisesti
esille ainakaan huonossa mielessä
koulu tarjoaa paljon mahdollisuuksia
lapselle, joka on tottunut tulemaan
toimeen muiden kanssa, yleensä olen huomannut
että sellainen lapsi, jolla on itsetuntoa
riittävästi, saa kavereita, joka on vähän
hiljainen ja pelokas, joutuu helposti
kiusattavaksi, myös sellaiset, jotka ovat
ns. yliaktiivisia, tuovat itseään esille,
ovat tottuneet, että kaikki huomio kiinnitetään
heihin, joutuvat vaikeuksiin, koulussa on
usein satoja tai ainakin kymmeniä, jotka
on huomioitava,
jos nyt lapsesi on joutunut ikävään tilanteeseen,
olisi hyvä neuvotella luokan vaihdosta tai
koulun vaihdosta, usein lapsen siirto
rinnakkaisluokalle on riittävä toimenpide
jolla päästään eroon luokassa tapahtuvasta
terrorista ( tarkoitan siis lapsenne kiusaamista,
mutta käytin vähän vahvaa sanontaa), itse muistan
olleeni kiusattu, mutta minulla oli luovuutta ja
vaikka ei ollut paljon kavereita keksin
tekemistä, esim lukemisen ja kirjoittelemisen ja
monta muuta puuhaa, lapsen on hyvä löytää
itsensä, jos hän on tottunut vaatimaan itselleen
liikaa huomiota opettajalta, toiset eivät siedä
sitä
siis:
1) pyydä luokan vaihtoa rinnakkaisluokalle
2) pyydä koulun vaihtoa ( esim. rauhalliseen
maalaiskouluun)
3) keskustelua voi aina pyytää, mutta jos
opettaja on turhautunut, kuten näyttää kertomasi
perusteella, olisi löydettävä jotakin rakentavaa
4) tietysti jos haluat pojallesi ns. "terveen
paperit" voit testauttaa hänet psykologilla,
siitä saat pohjaa jutella opettajan kanssa
Heippa. Ikävä juttu tuollainen ettei asiaan
puututa vaikka se on täysin selvää. Eräs hyvä
ystäväni joka on varatuomari sekä kansanedustaja
on tehnyt eduskunnassa aloitteen, että
koulukiusaamiseen aletaan puuttua kovemmalla
kädellä. Toivottavasti asia etenee mahdollisimman
nopeasti, koska koulukiusaamisen pitää loppua
kokonaan. Opettajat jotka väittävät ettei sitä
tapahdu, ovat sokeita tai eivät välitä asiasta ja
silloin pitää vaihtaa ammattia. Itse olen
joutunut koulun välitunnilla tapahtuneen
pahoinpitelyn seurauksena pyörätuoliin ja
taistellut asiasta monta vuotta, että kuka ottaa
vastuun tapahtuneesta. En anna periksi ennen kuin
asia on selvitetty perinpohjaisesti. Kaikkea
hyvää sinulle ja pojallesi. PS. Jos haluat
keskustella asiasta tai haluat tietää jotain mikä
on epäselvää niin kirjoita sähköpostiini, autan
parhaani mukaan.
se etenee niin että kiusatusta tulee kiusaaja ja
päinvastoin.
ole ylpeä itsestäsi että jaksat puuttua
tilanteeseen. omat vanhempani eivät puuttuneet
asiaan kuin vasta lukiossa kun alkoi tavaroita
lennellä päälle ja omiani sotkettiin.
sinne asti poikasi kohdalla ei luultavasti mennä.
ei ainakaan toivottavasti.
olin itse hyvin herkkä ja aloin itkeä jo
nimittelystä. opettajat eivät kiinnittäneet
huomiota asiaan vaikka tiesivät kyllä.
toiset vain kestävät enemmän kuin toiset. maailma
on jokaiselle erilainen. kavereita ei ollut kun
pelkäsivät joutuvan silmätikuksi niille
kiusaajille. nyt samat tyypit ihmettelee että
mikähän silloinkin vaivasi..
silloiset kiusaajat.. no, joku.. naapurin poika
huutelee edelleen mersustaan kun ohi ajaa ja
keskisormi pystyssä.. näin lapsellisia ne voi
olla vielä vuosienkin päästä..
niin joo.. ja juoruthan liikkuu. vaihda poikasi
koulua. mieluiten mahdollisimman kauas
nykyisestä. tämäkin kaupunki on kivan kokoinen
mutta kuitenkin jostain kumman syystä mut täälä
tunnetaan. jopa yläastelaisetkin. sellaisia
juoruja on kehittynyt.. ne on jo legendoja..
vieläkään en tiedä miksi kukaan niistä kiusasi,
mutta pohja siinä kaikelta lähti.
vaihda se poikasi koulu. muuta en osaa sanoa.
Hmmm... onnistuisiko koulun vaihto?? koska tuon perusteella sen koulun opet on kyl ihan homeperseitä!
Minä kantelin kiusaamisesta lääniin. Johan tuli rehtoriin vipinää. Läänin viranomainen on opettajille ja rehtoreille kova paikka.
Voisitko tehdä Lastensuojeluilmoituksen skitä että lapsesi ei voi käydä koulja ja että opettajat ovat laiminlyönneet ilmoktusvelvollisujtgaan lapsestasi sinulle jne
No ketju on vanha niin että tämä poika on varmaan jo käynyt koulunsa loppuun siis vuodelta 2011 , se
Samalla olisi mukava tietää miten pohjalle kävi ja saatiinko ongelma järjestykseen , ja mitä hän tänään tekee.
Eli sysäät vastuun koululle ja opettajille. Hyi, häpeä. Mitä itse olet tehnyt. Vanhempana sinulla on vastuu, kasvatatko lapsestasi kiusaajan vai kiusatun.
Joskus on niin että joku opettaja rankaisee yh äitejä siksi että he ovat yksin lapsensa kanssa
Etenkin jos on uskovainen opettaja niin katsellaan isätöntä lasta karsaasti.
Niin että paha mennä sanomaan mitään tähän asiaan , mutta voi kun tämä äiti kertoisi näin vuosien takaa miten pojan elämä on sujunut
Valehtelet poikasi kyvyistä
Poikasi ihailee kiusaajiaan ja roikkuu niissä ja hakee niiden seuraa
Sen sijaan että ottaisi etäisyyttä ja sopisi luokanvalvojan kanssa että välitunneila saisi jäädä luokkaan laskemaan
koska haluaa yliopistoon ja harjoitella toisen kertaluvimun differentiaaliyhtälöiden ratkaisua lineaaridia muunnokdia käyttäen
Eli etäsyyttä
Ei kaveeraamista ei edes yrityksiä.
Ei juhlia kiusaajien kanssa
Ei yhteydenpitoa ollenkaan koulun ulkopuolella
Lisää läksyjen tekoa ja valmistautumista qikuisuuten
Mielestäni on väärin, että koulunvaihtoon pitäisi mennä kiusatun. Todellisuudessa kiusaaja pitäisi vaihtaa toiseen kouluun, koska kyllä kiusaaja tarvitsee opetuksen hullusta kiusaamisesta. Ehkä kiusaaja oppisi jotakin, kun joutuu itse lähtemään pois itselle tutusta ja turvallisesta aivan uuteen ympäristöön. Kiusaajalle on tyypillistä, että sillä pitää olla aina joku, jonka alistaa kiusaamalla. Kun kiusaaja joutuisi lähtemään toiseen kouluun, se laittaisi hänet miettimään, kannattaako enää kiusata, jos joutuu taas vaihtamaan ympäristöään.
Aivan, kiusaaja ei opi mitään siitä, että kiusattu vaihtaa/joutuu vaihtamaan koulua. Kiusaaja jatkaa samaa tunteetonta kiusaamista johonkin toiseen. Toimenpide ei laita kiusaajaa miettimään tai katumaan lainkaan omaa törkeää käytöstään. Koulun ja kaveriporukan vaihtaminen ei ole kenellekään helppoa, miksi kiusatun tulisi syyttömänä joutua kokemaan se. Sen sijaan kiusaajan laittaminen toiseen kouluun olisi hyvä opetus syylliselle. Jos tästä tehtäisiin vielä yleinen käytäntö, voisi kiusaaminen vähentyä, sillä nykyiset kiusaajat eivät ole valmiita lähtemään itselle tutusta ympäristöstä, koska ovat itse usein pelkureita ja yrittävät peittää pelkuruuttaan alistamalla muita. Tähän asti kiusaajilla on ollut aina kuin "kuninkaan" osa= eivät ole menettäneet mitään.
AIKA ON TÄYTTYNYT!
Pahuus vallitsee yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.
Maailma on suurten katastrofien edessä.
Suuret sodat ja vakavat sairaudet ym.
järkyttävät vitsaukset ovat vyörymässä
ihmiskunnan päälle ennen näkemättömällä
tavalla. Yhteiskuntarauha Suomessakin säröilee.
Mellakat eivät ole kaukana. Miten kauan rauha
kestää, sitä emme tiedä. Koko maailma on
varustautumassa sotaan. Ihmiskunnan viimeinen
murhenäytelmä ennen Jeesuksen takaisin tuloa
on jo alkanut!
-Tässä vaiheessa pitää laittaa asiat kuntoon
Jumalan kanssa. Hän tahtoo antaa syntisi
anteeksi. Rukoile, että pelastut ja että monet
muutkin löytävät Jeesuksen!
Jeesus sovitti syntimme Golgatan ristillä 2000
vuotta sitten. Hän oli sijaisuhri: "Rangaistus oli
Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi" Jes. 53:8
Ota siis vastaan Jeesus ja Hänen pelastustekonsa ja anna elämäsi Hänelle! ”Kääntykää minun tyköni ja antakaa pelastaa itsenne, te maan ääret kaikki, sillä minä olen Jumala, eikä toista
ole.” Jesaja 45:22
1992 ja 2020 Raamattu on valheellinen. Hyviä käännöksiä on 1933/38, Raamattu Kansalle ja englanniksi KJV.
("Kannanotto: Vertaismurha – Uusi Termi Kiusaamisen Vakavuuden Korostamiseksi"
Hei kaikille,
Haluan nostaa esille tärkeän aiheen ja ehdottaa uuden termin käyttöönottoa kiusaamisen vakavuuden korostamiseksi. Nykyiset termit, kuten ”koulukiusaaminen” ja ”työpaikkakiusaaminen”, eivät mielestäni riitä kuvaamaan ilmiön todellista vakavuutta ja tuhoisia vaikutuksia. Ehdotan, että alamme käyttää termiä ”vertais-murha”.
Mikä on vertaismurha? Vertaismurha on vakava ja systemaattinen henkisen väkivallan muoto, jossa yksilö tai ryhmä pyrkii tarkoituksellisesti tuhoamaan toisen henkilön henkisen tai fyysisen hyvinvoinnin. Vertaismurhaaja käyttää vallan ja kontrollin metodeja aiheuttaakseen kärsimystä ja saavuttaakseen valta-aseman uhrin ja muiden ympärillä olevien ihmisten kustannuksella.
Miksi termiä tulisi muuttaa?
Vakavuuden korostaminen: ”Vertaismurha” -termi tuo esiin, että kyse ei ole vain pienestä häirinnästä, vaan vakavasta ja systemaattisesta henkisestä väkivallasta.
Käytännön vaikutukset: Uuden termin käyttöönotto voi muuttaa yleistä suhtautumista kiusaamiseen ja edistää voimakkaampia ennaltaehkäisy- ja puuttumistoimia.
Tietoisuuden lisääminen: ”Vertaismurha” auttaa lisäämään tietoisuutta kiusaamisen pitkäaikaisista vaikutuksista ja sen tuhoisasta luonteesta, mikä voi johtaa parempaan tukijärjestelmään uhreille.
Toimintakäytännöt: Termimuutos voi edistää selkeiden sääntöjen ja toimintatapojen kehittämistä kouluissa ja työpaikoilla vertaismurhan tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi.
Esimerkkejä vertaismurhasta:
Työpaikalla: Työpaikalla vertaismurhaaja voi käyttää jatkuvaa kritiikkiä, eristämistä, huhujen levittämistä ja muita henkisiä hyökkäyksiä toisen työntekijän tuhoamiseksi. Tämä johtaa usein uhrin henkiseen uupumukseen, ahdistukseen ja jopa työpaikan menettämiseen.
Koulussa: Koulussa vertaismurhaaja voi käyttää pilkkaamista, uhkailua, fyysistä väkivaltaa ja sosiaalista eristämistä toisen oppilaan nöyryyttämiseksi ja alistamiseksi. Tämän seurauksena uhri voi kärsiä vakavista mielenterveysongelmista ja oppimisvaikeuksista.
Miten voimme edistää tätä muutosta?
Koulut ja työpaikat: Ottavat käyttöön selkeät säännöt ja toimintatavat vertaismurhan tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi.
Tuki: Tarjoavat henkistä tukea ja neuvontaa vertaismurhan uhreille.
Koulutus: Järjestävät koulutusta ja tietoisuuskampanjoita vertaismurhan ehkäisemiseksi.
Yhteenvetona haluan korostaa, että vertaismurha on äärimmäisen vakava henkisen väkivallan muoto, joka vaatii välitöntä huomiota ja tehokkaita toimenpiteitä sen lopettamiseksi. Termin käyttöönotto on mielestäni välttämätöntä, jotta koulu- ja työpaikkakiusaaminen tunnistetaan ja siihen puututaan asianmukaisesti, mahdollistamalla turvallinen ja arvostava ympäristö kaikille.
Kiitos, että luitte tämän kannanoton. Toivon, että tämä herättää keskustelua ja johtaa tarvittaviin muutoksiin.
Ystävällisin terveisin, ”Kiusatun pojan äiti”)
(""Kannanotto: Vertaismurha – Uusi Termi Kiusaamisen Vakavuuden Korostamiseksi
Hei kaikille,
Haluan nostaa esille tärkeän aiheen ja ehdottaa uuden termin käyttöönottoa kiusaamisen vakavuuden korostamiseksi. Nykyiset termit, kuten ”koulukiusaaminen” ja ”työpaikkakiusaaminen”, eivät mielestäni riitä kuvaamaan ilmiön todellista vakavuutta ja tuhoisia vaikutuksia. Ehdotan, että alamme käyttää termiä ”vertais-murha”.
Mikä on vertaismurha? Vertaismurha on vakava ja systemaattinen henkisen väkivallan muoto, jossa yksilö tai ryhmä pyrkii tarkoituksellisesti tuhoamaan toisen henkilön henkisen tai fyysisen hyvinvoinnin. Vertaismurhaaja käyttää vallan ja kontrollin metodeja aiheuttaakseen kärsimystä ja saavuttaakseen valta-aseman uhrin ja muiden ympärillä olevien ihmisten kustannuksella.
Miksi termiä tulisi muuttaa?
Vakavuuden korostaminen: ”Vertaismurha” -termi tuo esiin, että kyse ei ole vain pienestä häirinnästä, vaan vakavasta ja systemaattisesta henkisestä väkivallasta.
Käytännön vaikutukset: Uuden termin käyttöönotto voi muuttaa yleistä suhtautumista kiusaamiseen ja edistää voimakkaampia ennaltaehkäisy- ja puuttumistoimia.
Tietoisuuden lisääminen: ”Vertaismurha” auttaa lisäämään tietoisuutta kiusaamisen pitkäaikaisista vaikutuksista ja sen tuhoisasta luonteesta, mikä voi johtaa parempaan tukijärjestelmään uhreille.
Toimintakäytännöt: Termimuutos voi edistää selkeiden sääntöjen ja toimintatapojen kehittämistä kouluissa ja työpaikoilla vertaismurhan tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi.
Esimerkkejä vertaismurhasta:
Työpaikalla: Työpaikalla vertaismurhaaja voi käyttää jatkuvaa kritiikkiä, eristämistä, huhujen levittämistä ja muita henkisiä hyökkäyksiä toisen työntekijän tuhoamiseksi. Tämä johtaa usein uhrin henkiseen uupumukseen, ahdistukseen ja jopa työpaikan menettämiseen.
Koulussa: Koulussa vertaismurhaaja voi käyttää pilkkaamista, uhkailua, fyysistä väkivaltaa ja sosiaalista eristämistä toisen oppilaan nöyryyttämiseksi ja alistamiseksi. Tämän seurauksena uhri voi kärsiä vakavista mielenterveysongelmista ja oppimisvaikeuksista.
Miten voimme edistää tätä muutosta?
Koulut ja työpaikat: Ottavat käyttöön selkeät säännöt ja toimintatavat vertaismurhan tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi.
Tuki: Tarjoavat henkistä tukea ja neuvontaa vertaismurhan uhreille.
Koulutus: Järjestävät koulutusta ja tietoisuuskampanjoita vertaismurhan ehkäisemiseksi.
Yhteenvetona haluan korostaa, että vertaismurha on äärimmäisen vakava henkisen väkivallan muoto, joka vaatii välitöntä huomiota ja tehokkaita toimenpiteitä sen lopettamiseksi. Termin käyttöönotto on mielestäni välttämätöntä, jotta koulu- ja työpaikkakiusaaminen tunnistetaan ja siihen puututaan asianmukaisesti, mahdollistamalla turvallinen ja arvostava ympäristö kaikille.
Kiitos, että luitte tämän kannanoton. Toivon, että tämä herättää keskustelua ja johtaa tarvittaviin muutoksiin.
Ystävällisin terveisin, ”Kiusatun pojan äiti”")
https://asiataivas.fi/kannanotto-vertaismurha-uusi-termi-kiusaamisen-vakavuuden-korostamiseksi/
Tulin uskoon,Jeesus on parasta mitä ihminen voi löytää elämäänsä.Olen minäkin kiusattu ihminen.