Kellariimme tulee sateella vettä ja ajattelin uusia salaojat, mutta talo sijaitsee savisella maalla ja saattaa olla mahdollisuus, että talo painuu tai sitten ei. Onkohan kellään kokemuksia?
Kannattaako vanhaa salaojitusta uusia?
Mika
72100
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No laita sitten kunnon patolevy kanssa niin johan on kuivat seinät.
ja toimivat salaojat tarpeen tai sitten pitää vain pumpata ne vedet pois kellarista, eli rakentaa sisäpuolelle pumppukaivo ja salaojat.
Talon kellarin kosteusmurheiden korjauksessa on muutama huomioitava juttu. Sanoit että vettä tulee kellariin sateella, joten tarkasta ihmeessä muutama perusasia pinta- ja kattovesistä.
-Maanpinta ei saa viettää taloon päin(vesi menee alaspäin).
-Rännivesiä ei saa johtaa sokkelin vierelle vaan talosta poispäin pintakouruilla tai omalla putkistolla. Salaojiin ei niitä saa viedä.
Uskomattoman usein näiden juttujen hoitaminen riittää eikä salaojia tartte uusia.
Jos taas kyse on kosteudesta tai maaperässä liikkuvista vesistä on syytä korjata kuivatuspuolta. Kuivatuskokonaisuus on kaksiosainen. Salaojilla pidetään pohjaveden pinta halutulla korkeudella ja muilla keinoin katkaistaan veden nousu maaperän kosteista kerroksista rakenteisiin.
Salaojien uusiminen on nykypäivänä jo melki kaikille sillä alalla toimiville rutiinia. Tärkeetä on kunnon suunnitelmat, oikea korkeus, kunnon urakoitsija, tuplaputki, tarkastuskaivot nurkissa ja tarvittaessa vaikka pikku pumppaamo veden poistamiseksi. Saven takia ei aina päästä putkilähdön kanssa riittävän alas vaan joudutaan tinkimään korkeuden kanssa. Riski pikku painumasta tai riski liian ylhäällä olevasta putkesta. Tämä tulee miettiä suunnitteluvaiheen lisäksi aina paikan päällä kaivuun aloitusvaiheessa.
Sitten se tärkein. En anteeksi vaan ymmärrä miksi edelleen suositaan niin paljon tiiviitä pintoja (piki, sokkelilevyt) kellariseinien ulkopuolella. tiivis pinta rakenteen kylmällä puolella on kaiketi muussa rakentamisessa raskas rakennusvirhe, joka yleensä johtaa jonkinasteiseen kosteusongelmaan rakenteen sisällä. Oikeampi ratkaisu on mielestäni antaa rakenteen harventua ulospäin eli käytetäänkin tiiviiden kerroksien sijasta kevytsorakerrosta tai tarkoitukseen erityisesti kehitettyä pystysalaojalevyä (Isodrän, Pordrän, Fuktisol). Tämä mahdollistaa kapillaarisesti maaperästä esim. anturabetonia pitkin nousevan kosteuden ja sisäilman sisältämän kosteuden kuivumisen ulospäin. Jopa tuli pitkä sepustus.Kommentit tervetulleita.
No en ole nähnyt "tiivistä" patolevyä koskaan vaan kyllä pinta on aina yleensä jotenkin nystyröity.Nystyröity siten että ilma pääsee kulkemaan patolevyn ja perustuksen välissä.Olen samaa mieltä että tuossa on hyvä olla ilmarako niin mahdollinen kosteus kuivuu tehokkaasti.
Ilma kyllä kulkisi patolevyn ja seinän välissä jos rako olisi auki alhaalta ja ylhäältä. Nyt kun välitilassa ei ilma liiku (alapää tukossa) kosteus poistuu vasta tiivistyttyään välitilassa vedeksi.
No periaatteessa niinkuin sanoit, mutta kellarin seinässä voidaan ajatella että seinän tulisi olla sisältä ja ulkoa riittävän tiivis, jotta kosteusvaurioilta vältytään.
Patolevyllä ideana on se että seinänläpi tuleva kosteus tiivistuu levyn pintaan ja valuu salaojitukseen. Myös tausta ja rako ylhäällä mahdollistavat jonninmoisen kuivummisen. (vrt. vesi pullossa, jossa ei ole korkkia, haihtuu vähitellen)
Minä ajattelinkin, että ehkä sadevesien poisjohtaminen riittääkin. Maaperätutkimuksen mukaan alla on 13 metriä savea.