Mulla on n. 5kk ikäinen sekarotuinen
koira. Mutta millä mä saisin sen lopettamaan järsimisen kun aina, ku sitä rapsuttaa tai silittää tms, niin se rupee heti järsiin kättä tai jalkaa ja sit se hyppii mielettömästi!!
koira. Mutta millä mä saisin sen lopettamaan järsimisen kun aina, ku sitä rapsuttaa tai silittää tms, niin se rupee heti järsiin kättä tai jalkaa ja sit se hyppii mielettömästi!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
vanha kunnon "EI" ???
...sanoisin koiralle "ei", ja irrottaisin sen otteen kädelläni (näin tein omalle koiralleni kun se oli pentu ja kyllä se tepsi). Tuon hyppimisen kannsa myös "ei" ja laita kätesi koiran eteen, ettei siltä onnistu hyppiminen. Kyllä se siitä!
Eli kun kiellät koiraa, niin se kielto on kanssa pidettävä, eli et saa hetkenpäästä antaa koiralle periksi. Sillä muuten EI kiellosta ei ole hyötyä, jos koira oppii siihen, että kohta emäntä/isäntä kuitenkin sallii hyppimisen ja puremisen.
Tutuillani on Landseer ja sillä oli todella inhottava taipumus kanssa aina järsiä ja hyppiä. Hyppiminen oli vielä jopa vaarallista, sillä Landseerikin on melkoisen kookas koira joten kun se yllättäen hyppää, ei siinä pikku tytöt eikä pojat mahda mitään. Sinnikkäällä koulutuksella Tassu lopetti temppunsa.
Eli jämäkkä kielto ja niin kauan, kunnes viesti menee koiralle läpi. Joidenkin koirien kanssa pitää olla melko raju otteinen (ei kuitenkaan väkivaltainen vaan raju "rakkaudella"), sillä vanhempana ja kookkaampana ongelma on vielä kurjempi, kuin pentuna.
Joka kerta kun koira puree, työnnä sormesi syvälle sen suuhun. Koiraa rupeaa pikkuhiljaa äklöttämään niin paljon, ettei enää tee mieli käyttää hampaita muuta kuin niille tarkoitettuihin toimiin...
tuota keinoa! koiran on kuitenkin totuttava, että käsi laitetaan sen suuhun hampaiden tutkimismerkeissä, joten kädestä ei saisi tulla aivan kammottava tai kaksijakoinen asia. Pitää vain olla niin johdonmukainen ei:n kanssa, kerta kerralta "ronskemmin ottein", niin kyllä terveen koiran pitäisi siitä oppia. Parhaiten koira tietenkin ymmärtää koirien "omaa kieltä", joten kaikki lyömiset ja sormien tunkemiset vain sekoittavat koiran mielen. Itse olen aina käyttänyt vain koirien kieltä, eli murissut,"räyhännyt" ja "niskavillasta tuljuttanut". Tai "luonnottomammista" vaihtoehdoista esim. vesipulloa olen käyttänyt, koira ei tietenkään saa yhdistää vesiruiskua ihmiseen, vaan koiran mielestä se johtuu yksin -muka- koiran luvattomasta toimesta. Eli kyllä terveen koiran pitäisi oppia koirien omalla kielellä, ilman kaikenmaailman korvaavia konsteja. Hyvä kirja:Erik Wilsson-Johan B.Steen; koirankasvatus. Kirjassa kuvataan koirankasvatusta perustuen susiemojen johdonmukaisuuteen, sekä aikuisten yksilöiden kunnioitusta johtajasutta kohtaan.