Nimmari strangelove esittää ihan aiheellisia kysymyksiä Hansuun liittyen. Vastaukset on toki helppo antaa.
Vieno Tapion sukulaiset on käyty aikanaan oikein porukalla läpi, myös Vienon virkatodistuksesta on kopio. Mikään, ei sitten yhtään mikään, ei liitä Vienoa tai ketään hänen läheisistään Päntäneelle.
Hansun saattoi toki olla Suomessa Kyllikki Saaren murhan aikoihin, mutta se on kovin epätodennäköistä, koska miehen saksalaisen eläkkeen laskentaperusteissa on kaikki työsuhteet lueteltu päivälleen alkuineen ja loppuineen. Sen mukaan mies työskenteli toukokuussa 1953 Saksassa eikä suinkaan Ruotsissa. Teoriassa on toki mahdollista, että mies olisi käynyt pikavisiitillä ikään kuin lomalla Suomessa, mutta se on äärimmäisen epätodennäköistä. Silloin ei ollut halpalentoyhtiöitä :-) eikä ylettömiä pekkasvapaita.
Paloaron kirjoittaman mukaan Hans kertoi jotenkin "siitä ensimmäisestä tapauksesta", joka olisi ollut vahinko. En ryhdy kuolleen miehen eli Paloaron todeksi vannomia juttuja epäilemään, mutta sen sijaan tiedän, että Hans puheli sekä silloin Paloarolle että kaikille muille kohdalle sattuneille ihan tuulesta temmattuja juttuja. Kertoihan hän myös olleensa joku Max Haasekin ja väitti henkilöllisyyttään keksityksi. Suomessa asui muuten Saksasta muuttanut Kurt-Max Haase. Olikohan kyse sattumasta, kun Hans keksi sen nimen? Vieno taasen ei todellakaan ole koskaan väittänyt miestään suoraan tekijäksi. Alkoholisoituneena pullapuodin myyjänä hän 80-luvulla lähestyi käsittääkseni useamman kerran Paloaroa ja yritti käsittääkseni myydä juttuja alibille. Ehkä tarinoiden uskottavuudesta kertoo jotakin se, ettei niitä koskaan julkaistu. Paloaro kertoi, ettei Vienolla ollut mitään todisteita, vaan osasi ainoastaan kertoa miehensä olleen aina poissa, kun veritekoja tapahtui. - Paha todiste aika monelle liikkuvalle.
Hessu52 jatkaa tutuksi tulleella "olen pihalla" linjallaan. Uskomaton teoria siitä kuinka niemeltä ei pääse pois näkemättä. Tätä samaa ajatusta sovelsi muuten eräs entinen krp:n Bodom-tutkija Nils Gustafssoniinkin. Hessun ajatusten heikko puoli on se, että niemeltähän nimenomaan nähtiin poistumassa ns. Bodomin vaalea mies, ja saman hahmon havaitsi myös Rantaojantiellä asunut maanviljelijä. Joten pohja on poissa tuoltakin ajatelmalta.
Samalla linjalla Hessu jatkaa todetessaan, että Hansu on tarkistettu moneen kertaan virkavallan puolesta. Miehen alibi tarkistettiin pintapuolisesti v. 1960 ja tarkemmin vasta yli 3 vuotta myöhemmin syksyllä 1963. Sen jälkeen alibia ei ole tarkistettu, vaan tutkija toisensa jälkeen on tyytynyt vuonna 1963 kirjoitettuun. Tämän on vahvistanut sekä krp:n entinen tutkija että alibin antaja. Ilta-Sanomien jutun mukaan Hansun sormenjälkiä verrattiin limupullon sormenjälkiin vuonna 1978.
Vieno Tapion sukulaiset on käyty aikanaan oikein porukalla läpi, myös Vienon virkatodistuksesta on kopio. Mikään, ei sitten yhtään mikään, ei liitä Vienoa tai ketään hänen läheisistään Päntäneelle.
Hansun saattoi toki olla Suomessa Kyllikki Saaren murhan aikoihin, mutta se on kovin epätodennäköistä, koska miehen saksalaisen eläkkeen laskentaperusteissa on kaikki työsuhteet lueteltu päivälleen alkuineen ja loppuineen. Sen mukaan mies työskenteli toukokuussa 1953 Saksassa eikä suinkaan Ruotsissa. Teoriassa on toki mahdollista, että mies olisi käynyt pikavisiitillä ikään kuin lomalla Suomessa, mutta se on äärimmäisen epätodennäköistä. Silloin ei ollut halpalentoyhtiöitä :-) eikä ylettömiä pekkasvapaita.
Paloaron kirjoittaman mukaan Hans kertoi jotenkin "siitä ensimmäisestä tapauksesta", joka olisi ollut vahinko. En ryhdy kuolleen miehen eli Paloaron todeksi vannomia juttuja epäilemään, mutta sen sijaan tiedän, että Hans puheli sekä silloin Paloarolle että kaikille muille kohdalle sattuneille ihan tuulesta temmattuja juttuja. Kertoihan hän myös olleensa joku Max Haasekin ja väitti henkilöllisyyttään keksityksi. Suomessa asui muuten Saksasta muuttanut Kurt-Max Haase. Olikohan kyse sattumasta, kun Hans keksi sen nimen? Vieno taasen ei todellakaan ole koskaan väittänyt miestään suoraan tekijäksi. Alkoholisoituneena pullapuodin myyjänä hän 80-luvulla lähestyi käsittääkseni useamman kerran Paloaroa ja yritti käsittääkseni myydä juttuja alibille. Ehkä tarinoiden uskottavuudesta kertoo jotakin se, ettei niitä koskaan julkaistu. Paloaro kertoi, ettei Vienolla ollut mitään todisteita, vaan osasi ainoastaan kertoa miehensä olleen aina poissa, kun veritekoja tapahtui. - Paha todiste aika monelle liikkuvalle.
Hessu52 jatkaa tutuksi tulleella "olen pihalla" linjallaan. Uskomaton teoria siitä kuinka niemeltä ei pääse pois näkemättä. Tätä samaa ajatusta sovelsi muuten eräs entinen krp:n Bodom-tutkija Nils Gustafssoniinkin. Hessun ajatusten heikko puoli on se, että niemeltähän nimenomaan nähtiin poistumassa ns. Bodomin vaalea mies, ja saman hahmon havaitsi myös Rantaojantiellä asunut maanviljelijä. Joten pohja on poissa tuoltakin ajatelmalta.
Samalla linjalla Hessu jatkaa todetessaan, että Hansu on tarkistettu moneen kertaan virkavallan puolesta. Miehen alibi tarkistettiin pintapuolisesti v. 1960 ja tarkemmin vasta yli 3 vuotta myöhemmin syksyllä 1963. Sen jälkeen alibia ei ole tarkistettu, vaan tutkija toisensa jälkeen on tyytynyt vuonna 1963 kirjoitettuun. Tämän on vahvistanut sekä krp:n entinen tutkija että alibin antaja. Ilta-Sanomien jutun mukaan Hansun sormenjälkiä verrattiin limupullon sormenjälkiin vuonna 1978.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen utelias tietämään, minkälainen se niemi on ja kuinka sieltä on voinut päästä pois, sillä niemihän on kaiketi melko kapea ja siinä on ainakin vanhassa kartassa paljon aukeita peltoja, joten ei kait sieltä niemestä nyt niin helposti näkemättä kenkäpiiloa kauemmaksi olisi voinut lähteä kulkemaan kenekään huomamatta. Olematta nyt mitään mieltä Hessun aiemmista kirjoituksista, tai mielipiteistä, niin kyllä noiden alibien hankinta ja sieltä niemeltä pako murhien jälkeen on saattanut olla niihin aikoihin todella hankalaa ja varsinkin, jos joutui käyttämään linja-autoa, joka silloin helluntaina ei tainnut liikkuakaan kuin vasta kello 18.00 jälkeen. Samoin Hansun on täytynyt käydä vaihtamassa jossain vaatteitaan, sillä uskoisin, että koska telttaankin on syntynyt noin paljon veriroiskeita, olisi myöskin surmaajan päälle lentänyt paljon verta, jolloin verinen kulkija olisi huomioitu. Mikään fakta ei myöskään todista sitä, että kello kuuden mies, olisi surmaaja, tai että hänellä olisi mitään tekemistä koko murhien kanssa, vai olnko sinulla Urho paremmat tiedot tästä asiasta?
Onko ihan outo sulle?
Koitas nyt erottaa asiat toisistaan.
Kysymys 1: Onko niemeltä mahdollista vai mahdotonta siirtyä helluntaiaamuna klo 5-6 Korsbackan risteykseen ilman, että kukaan näkee?
Vastaus: Varmasti se on mahdollista kuten melkein kaikki maailmassa. Sen sijaan ei varmaankaan ole mitään luonnonlakia, joka sanoisi, että 2 havainnoijaa matkanvarrella on liian vähän. Oikeudessa oli muuten yksi todistaja, joka valan alla vannoi, että 4 hengen seurue kulki niemestä vastarannalle ja takaisin kenenkään näkemättä :-)
Kysymys 2: Liittyikö Bodomin vaalea mies murhiin?
Vastaus: Ei ole 100% varmaa tietoa siitä, että liittyi. Yleinen elämänkokemus tietää kertoa, että on erittäin epätodennäköistä, että murhapaikalle eksynyt satunnainen piiloutuja vaikenisi ikuisiksi ajoiksi näkemästään.
Oittaalla on jo totuttu katselemaan Hessun pinnalla törröttäviä kalpeita pakaroita, kun mies testailee teorioitaan. Seuraavaksi Hessu menee pyhäaamuna kuuden aikaan murhaniemeen ja yrittää poistua sieltä vain neljän ihmisen havaitsemana Korsbackan mutkaan asti. Jos viides ihminen havaitsee hänet, niin Hessu on aukottomasti todistanut, ettei syyllinen voi olla kuin porukan ainoa hengissä selvinnyt.
Kyllä se tais sittenkin olla tää Assmanni se Bodomin murhaaja... et sinä Urho turhaan hänen perseen hajun perässä ryntäillyt ympäri Eurooppaa.
Sinun hetkesi on koittava, oi Urho! Vielä sinä pääset temppelin harjalle ja nauttimaan koston makeaa mettä...
:)
Menkää murhainhoon te Bodomista lässyttävät. Siellä on teille ystäviä. Ei täällä.